Metallien kierrätys
Metallit Teräs on yksi ihmiskunnan tärkeimmistä materiaaleista Metalleja voidaan kierrättää lähes loputtomiin N. 80 prosenttia teräksestä palaa uudelleenkierrätettäväksi (n. 500 miljoonaa tonnia vuodessa), samoin kuparista Kierrätys säästää luonnonvaroja ja energiaa Metallien valmistaminen kierrätysaineesta vie kaksi kertaa vähemmän energiaa kuin malmista jalostaminen
Suomessa alumiinitölkkien kierrätys on huippuluokkaa (n. 95 prosenttia) Esilajiteltu materiaali murskataan pieneksi murskaksi, ja siitä erotellaan metallit magneetin avulla. Vesierotuksella erotellaan ei-magneettinen materiaali, kuten värimetallit (esim. alumiini) Teräksestä n.60 prosenttia on malmipohjaista ja 40 prosenttia kierrätysterästä
Metallien elinkaari Malmi louhitaan kaivoksista, jonka jälkeen sitä jauhetaan ja rikastetaan Tämän jälkeen metallit valmistetaan. Esimerkiksi rauta pelkistetään. Sitten metalleja muokataan ja valmistetaan käytettäväksi Korroosion, kulumisen tai tuotteen poiskäytön myötä metallit tuodaan kierrätykseen, josta se siirtyy jälleen vaiheeseen: metallien valmistus.
Kierrätys 1. Raaka-aine (keräys ja kuljetus) 2. Esikäsittely (lajittelu, homogenisointi, esimurskaus jne.) 3. Hienonnus 4. Erotusprosessi 5. Puhdistus (metallien jatkojalostus) 6. Raaka-aine (esim. valuaihio) 7. Työstö 8. Tuotteen valmistus 9. Tuotteen käyttö 10. Tuotteen loppusijoitus tai hylkäys ja takaisin kohtaan 1
Teräksen valmistus Rautarikaste sulatetaan ja pelkistetään FeO + C ---> CO + Fe Co + FeO ---> CO2 + Fe Tämän jälkeen saadaan sulaa raakarautaa Kierrätysteräs sulatetaan jonka jälkeen se voidaan jo mellottaa ja esiseostaa Mellotusreaktio: [C]Fe + [O] = CO Terästeollisuus käyttää rautaromua raaka- aineenaan
Metallit Metalleilla on korkea sulamispiste Metalleilla on hyvä muokattavuus ja sitkeys (suuri murtovenymä ja iskusitkeys) jonka vuoksi niitä voidaan sulattaa ja muotoilla uudelleen aina uudestaan Romuautosta n. 75% metallia