Kulttuurin hyvinvointivaikutukset - ohjelmatyö alkaa 3.12.2008 VTT Assi Liikanen

Taiteen soveltaminen Ennalta- ehkäisevä työ Taide ja kulttuuritoiminta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taiteen soveltaminen Ennalta- ehkäisevä työ Taide ja kulttuuritoiminta Taidekasvatus Harrastus ja kulttuurikäynnit Soveltava-, voimauttava tai yhteisötaide Taide osana työhyvinvointia ITE –taide Taiteilija, virikeohjaaja, artenoomi tai vapaaehtoistyönä Hoitotyö ja kuntoutus Taide- tai toimintaterapia Yksilö- tai ryhmäterapian menetelmät Kuvataide-, musiikki-, kirjallisuus-, draama-, tanssi- ym. terapiat Työterveydenhuollon menetelmänä Koulutettu terapeutti Lääketiede ja psykiatria Taide psykoterapian apumenetelmänä Lyhyt ja pitkäaikainen terapia (KELA) Psykiatri (18.4.2008 AL) Assi Liikanen, GERO

Assi Liikanen, GERO

Taide-elämys välittyy psykofysiologisen järjestämän kautta terveydeksi (Hyyppä 2005) Voimakas Normaali Kielteinen Aktivaatio Myönteiset emootiot Uupumus Psykofysiologinen aktivaatio Psykoendokriininen aktivaatio Psykoimmunologinen aktivaatio TERVEYS Assi Liikanen, GERO

The Model of Transformation Change (Kilroy A. J The Model of Transformation Change (Kilroy A.J. , 2007) Feedback loop (1) Artist Feedback Loop (2) Participants Assi Liikanen, GERO

Taiteen vaikuttava voima Towards transformation: Exploring the impact of Culture, Creativity and the Arts on Health and Well being (Kilroy,Garner, Parkinson,Kagan & Senior, 2007) Evaluoitiin 6 monialaista taideinterventio -projektia (18-55+ vuotiaat) kyselylomakkeilla (ennen ja jälkeen) sekä osallistuvalla havainnoinnilla; Hyvinvointi lisääntyi, erityisesti tilanteiden ja ympäristön hallinta, autonomian kokemus, elämän tarkoituksen vahvistuminen, positiiviset ihmissuhteet ja terveyden edistämisen halu. Terveys koheni, erityisesti koettu terveys ja mielenterveys. Havaittiin somaattisten oireiden, unettomuuden ja levottomuuden, vakavan masennuksen ja sosiaalisen syrjäytymisen vähenemistä. Työtyytyväisyys lisääntyi 12 viikon taidetyöskentelyn aikana suhteessa verrokkiryhmään. Vaikutuksia positiiviseen ilmapiiriin. Ympäristön vaikutus tervehtymiseen todettiin tärkeäksi. Se sisältää henkilökunnan asenteet ja ympäristön antaman tuen oppimiselle, kokemuksille, ei-kilpailulle, ei-hierarkioilla, yhteistyölle ja tasa-arvolle. Taide ja kulttuuri ovat potentiaalinen mahdollisuus innovaatioille. On kuitenkin olemassa selkeitä sisällöllisiä, ideologisia ja asenteellisia eroja taide- ja hoitohenkilökuntien välillä, jotka vaikeuttavat toimintaa, tutkimusta ja evaluointia. Assi Liikanen, GERO

Taiteen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista A Prospectus for Arts and Health (2007) Arts Council of England (Terveys- ja kulttuuriministeriö yhdessä) Rosalie Staricoff (2004) Arts in health: a review of medical literature (Arts Council of England) löytyi 385 tieteellistä artikkelia seuraavilla valituilla teemoilla: Taiteen mitatut terveysvaikutukset stressiin, verenpaineeseen tai hormonaalisiin tasoihin (esim. Konlaan 2000) Taiteen ja humanismin vaikutus henkilökunnan ammattitaitoon ja työtyytyväisyyteen (Staricoff 2003) Taiteen ja humanististen aineiden vaikutukset ammatillisessa opetuksessa Taiteen ja terapioiden vaikutukset mielenterveyteen ja muistisairaisiin Taiteen eri muotojen vaikutuksia hyvinvointiin Taiteen vastaanottoon liittyvät mekanismit (aivotutkimus) Assi Liikanen, GERO

Kultur i vården och vården som kultur (1994 -1998) (2001- 2005) Rapp, B. 1999. Kultur i vården visavi vården som kultur. Slutrapport. Stocholms läns museum (1994-1998). Evaluointi Levi, L. 1999. Kultur i vården -ohjelma vuosille 2001-2005, rahoitus 2 miljoonaa kruunua vuosittain. Tukholman läänin maakäräjät, Tukholman läänin museo ja Karolinska institutet. 26 tutkimusprojektia, joissa n. 40 tutkijaa; Musiikki-, tanssi- ja taidehankkeita (11) Elämiseen ja ruokakulttuuriin liittyviä hankkeita (5) Hoitokokoukset kulttuurina (5) Puutarhakulttuuri (2) Hoitomiljööseen (2) ja liikuntaesteisiin (1) liittyvät hankkeet. Johansson, S. 2005. Utvärdering av Forskningsprogrammet Kultur i vården och vården som kultur 2001- 2005 (www.lansmuseum.a.se) Assi Liikanen, GERO

Luovuus ja vanheneminen Cohen G. D Luovuus ja vanheneminen Cohen G.D. 2006, The Positive Impact of Arts on Health ( Generations; George Washington University) Ammattimaisten taideohjelmien vaikuttavuustutkimus: 3 alueella (Washington DC, Brooklyn, San Francisco) taideryhmät ja kontrolliryhmät, yht. 300 osallistujaa, ikä 65-103v, 2 vuotta viikottain, kulttuurikäynnit ja työpajat. Kontrolliryhmällä yhteisiä kokoontumisia ilman taidetyöskentelyä. Luovuus ja positiivisuus kehittyy vaiheittain; kolmannen iän (40-50-v.) uudelleenevaluointi vapautumisen aika (60-70-v.) summaamisen aika (60-80-v.) vielä kerran yrittämisen aika (yli 80-v.) Taiteen ja luovuuden vaikutuksia terveyteen; terveydentila parempi, lääkärissäkäyntejä ja lääkemääräyksiä vähemmän, kaatumisia vähemmän kuin kontrolliryhmällä mielenterveys koheni suhteessa kontrolliryhmään yksinäisyys väheni sekä koe- että kontrolliryhmässä Havaintoina: aistitoimintojen kontrollin paraneminen hermoteiden ja immuunijärjestelmän vaikutukset käyttäytymiseen ja terveyteen (PNI psykoneuroimmunologia) sosiaalisen kanssakäymisen vaikutukset verenpainetta ja stressiä alentavasti, lääkityksen väheneminen aivotoimintaan (aivojen plastisuuteen) Assi Liikanen, GERO

Mikkelin senioriteatteri Kutkutus Kutku -menetelmä Assi Liikanen, GERO

Musiikin merkitys Musiikin avulla voidaan stimuloida, synnyttää mielikuvia ja muistoja, rauhoittaa tai rentouttaa ilmentää kulttuurisia arvoja vahvistaa identiteettiä Mozartia potilaille Lapinlahdessa Kuorolaulun monitasoinen voima Musiikin ja tunteiden välisten yhteyksien kv-tutkimus Jyväskylän yliopistossa ”Turning the brain for music” (Prof. Petri Toiviainen, 2006 – 2008) Musiikki aktivoi toipumista aivoinfarktista (Särkämö ym. 2008 Brain) Musique et Santé – verkosto Ranskassa Hempan Pumppu Nokialla ja Mertsi Palmroothin voitto kehitysvammaisten Euroviisuissa Assi Liikanen, GERO

Kuvat virkistävät mieltä WAS- menetelmä (Works of Art Stimulation) - tutkimusmetodina ”opastettujen mielikuvien tekniikka” taideteokset johdattivat keskusteluun aktivoi selkeästi sosiaaliseen kanssäkäymiseen emotionaalinen ja lääketieteellinen terveysstatus parani luovuus ja elämänmyönteisyys lisääntyivät huimaus ja väsymys vähenivät verenpaine laski lääkkeiden (uni-, rauhoittavat ja laksatiivit) käyttö väheni yli 65-vuotiailla palvelutalon asukkailla Wikström B.-M. (2003) Estetik och omvårdnad. Lund:Studentlitteratur. Assi Liikanen, GERO

Kirjallisuus, kirjoittaminen ja kirjastot Elämysten jäljillä – taiteen merkityksellistämä elämä – elämänkertakirjoitukset (Eskola, K. 1998) Liljan kuva kutsuu (Sava 2000) Omat ja muiden tarinat - ihmisyyttä vaalimassa (Bardy & Känkänen 2005) Kirjallisuusterapia ja kirjallisuuspiirit Sanataide ja runous Kirjastot kulttuurikeskuksina, laitos- kirjastot (Kirjaston kehittämisohjelma 2006-2010, Opetusministeriö) Assi Liikanen, GERO

Toiminnalliset ryhmät ja muistelu voivat kokoontua taiteen, liikunnan, eri harrastusten tai teemojen mukaisesti TTAP-menetelmä (Therapeutic Thematic Arts Programming eli taiteita hyödyntävä kuntoutus) Sosiaali- ja lähityön menetelmänä Muisteluryhmissä voidaan käsitellä läheisen kuolemaa, iloja ja suruja omia elämän vaiheita historian käännekohtia rakentaa muistorasia Kotkan muistojen taloon tallennetaan muisteluita Assi Liikanen, GERO

Taide ja työhyvinvointi Kulttuuritoiminta, taide ja viihtyisä ympäristö hoitoyhteisön voimavarana (Staricoff ym. 2003; Kilroy ym. 2007) Taide- ja kulttuuritoiminta osana TYKY-kuntoutusta, Etelä Pohjanmaan –hanke 2005-07 Härmän kuntokeskus ja muita yrityksiä,12 yksittäistä kulttuurialan ammattilaista ja sosiaali- ja terveydenhoidon ammattilaisia Työhyvinvointia kulttuurista – osana työterveydenhuoltoa ja oppimista (von Brandenburg 2003) Luova työote – tuottava työ (Työministeriön strategiassa 2005) Kultur i Arbetslivet - ohjelma Ruotsissa (www.skadebanan.se) Assi Liikanen, GERO

Taide ja muistisairaat Säännölliset musiikituokiot ja laulaminen stimutoivat muistia (Rapp 1999) Tanssi kokoaa ihmisen mielen, kehon ja tunteet (Hill 2001; Ravelin 2008) Muistisairaan ihmisen kyky taiteen vastaanottamiseen näyttää säilyvn pitkään. Taide stimuloi muistia ja mielen pohjalta löytyy voimia, jotka kommunikaatiokyvyn heikkous kätkee (Hannemann 2006) Opri ja Oleksi koti, Villa Lyhde, Espoo (Semi 2003, Taide dementoituneiden hoidossa) Assi Liikanen, GERO

Kulttuuria yhteisössä Kulttuuri sosiaalisen pääoman ja luottamuksen rakentajana (Hyyppä & Mäki 1997-2006) Kulttuuritapahtumiin osallistuminen lisää terveyttä (Bygren et al 1996, Konlaan 2001) Taide- ja kulttuuritoiminta hoitoyksiköissä osana hoito- ja hoivatyötä Sosiokulttuurinen innostaminen (Kurki 2000, 2006) taiteilija, animaattori, koordinaattori Yhteisötaide (Kantonen 2005; Väänänen 2006) suljetussa yhteisössä (vankila, hoitolaitos jne.) prosessina ratkaista ongelmia (työttömät, nuoret jne.) kehittää yhteisöä yksilöiden elämänlaadun parantamiseksi Assi Liikanen, GERO

Tärkeimpiä tutkimuksia Bygren L.O. et al. 1996. Unequal in Death. Umeå University Cohen, G.D. 2006. Research on creativity and ageing: the positive impact of arts on health and illness. Hannemann, B.T. 2006. Creativity with Dementia Patients. Konlaan, B.B. 2001. Cultural Experience and Health. Umeå University. Matarasso, F. 1997. Use or Ornament. The Social Impact of Art. The Powerful Force for Good, 1996. Manchester Mertopolitan University. Scher, P. 1996. Patient-Focused Architecture. Staricoff, R.L. 2003. A study of the effects of visual and performing arts in health care. Kilroy, A. et al. 2007. Towards transformation: exploring the impact of culture, creativity and the arts on health and well being. Assi Liikanen, GERO

Tärkeimpiä tutkimuksia (jatkoa) Hyyppä, M.T. & Mäki, J. 1997 – 2005, Kulttuurin ja taidetoiminnan yhteisöllinen merkitys kuolleisuuteen ja koettuun terveyteen Pohjanmaan rannikolla. Hyyppä, M.T. & Mäki,J. & Impivaara,O. & Aromaa,A. Leisure participation predicts survival: a population–based study in Finland. Health Promotion Intern. 2006. Eskola, K. 1998. Elämysten jäljillä. Pitkälä,K. & Blomqvist,L. et al. Yhdessä elämyksiä arkeen – Vanhustyön kl. tutkimushanke 2005-2006. Ravelin, T. 2008. Tanssiesitys auttamismenetelmän dementoituvien vanhusten hoitotyössä. Oulun yliopisto D 986. Särkämö,T. & Tervaniemi, M. et al. 2008. Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle celebral artery stroke. Brain. Assi Liikanen, GERO

Kotimaista kirjallisuutta Bardy, M. & Känkänen,P. 2005. Omat ja muiden tarinat. Stakes. Eskola, K. & Laaksonen, P. 1998. Rakkaudesta taiteeseen. SKS. Hyyppä, M.T. 2002. Elinvoimaa yhteisöstä. PS-kustannus. Hyyppä, M.T. & Liikanen, H-L. 2005. Kulttuuri ja terveys. Edita. Hohenthal-Antin, L. 2006. Kutkuttavaa taidetta. PS-kustannus. Kantonen, L. 2005. Teltta. Taideteollinen korkeakoulu. Kauppinen, L. 2007. Oman elämänsä ihminen. Maahenki. Kurki, L. Sosiokulttuurinen innostaminen. 2000. Tammer-paino. Kurki, L. 2007. Innostava vanhuus. Finlectura. Marin, M.& Hakonen, S.(toim.) 2003. Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa. PS-kustannus Rankanen, M. & Hentinen, H. & Mantere, M-H. Taideterapian perusteet. 2007. Duodecim. Saresma,T. 2002. Häivähdys kauneutta – taide suomalaisten arjessa. SKS. Von Brandenburg, C. 2008. Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä. OPM 2008:12. Assi Liikanen, GERO

Uusimpia kansainvälisiä julkaisuja alalta A Prospectus for arts and health, 2007, Arts Council of England Jermyn, H. 2004. The art of Inclusion. Research report 35. Arts Council of England. Johansson, S. 2005. Kultur i vården och vården som kultur. Utvärdering av forskningsprogrammet. Stocholms läns landstinget. Keating, C. 2002. Evaluaiting Community Arts & Community Well Being – guide for community arts practitioners. Australia. Kilroy, A et al. 2007. Towards transformation: exploring the impact of culture,creativity and arts on health and wellbeing. Mancherter Metropolitan University. Mills, D. & Brown, P. 2004. Art and Wellbeing. Australian Government and Council for Arts. Straticoff, R. 2004. Arts in health: a review of the medical literature. Research report 36. Arts Council of England Assi Liikanen, GERO