Vankeuden täytäntöönpanon tavoite: edistää vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa sijoittumista yhteiskuntaan estää rikosten tekeminen rangaistusaikana

Vangille on laadittava yksilöllinen Vankeuslaki 4 luku 6§: Vangille on laadittava yksilöllinen suunnitelma rangaistusajan suorittamista, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta varten (rangaistusajan suunnitelma).

EAV TUOMIO ALUEVANKILA SIJOITTAJAYKSIKKÖ vankila vankila vankila VALVONTA

Suunnitelman avulla lisätään täytäntöönpanon ennustettavuutta ja johdonmukaisuutta vähennetään moninkertaisen työn tekemistä varmistamalla vankia koskevan tiedon siirtyminen tehostetaan yhteistyötä viranomaisten ja yhteistyötahojen kesken

SUUNNITELMA = päätös siitä, mihin yksilöllisiin, sosiaalisiin, kriminogeenisiin ja muihin vangin toimintakykyyn ja uusintarikollisuuteen vaikuttaviin tekijöihin rangaistusaikana pyritään vaikuttamaan. Arviot, tarpeet ja toiminnat saatetaan kohtaamaan toisensa.

SUUNNITELMA laaditaan sijoittajayksikössä tarkennetaan siinä vankilassa, johon vanki sijoitetaan toteutumista seurataan säännöllisesti täydennetään vapautumis- ja valvontasuunnitelmalla

EAV TUOMIO ALUEVANKILA SIJOITTAJAYKSIKKÖ vankila vankila vankila VALVONTA

rangaistusajan suunnitelmallinen lainvoimainen tuomio mahdollisen koevapauden valmistelu alkaa vapautumis-suunnitelma sijoitus-päätös tutkinta- vankeus sijoittelu rangaistusajan suunnitelmallinen suorittaminen eav perus-ajankohta kap 12 kk. 6 kk.

RANGAISTUSAJAN SUUNNITELMA = SUUNNITELMA VANKEUSAJAKSI + VAPAUTTAMISSUUNNITELMA + VALVONTASUUNNITELMA

Suunnitelmaa laadittaessa arvioidaan vangin työ- ja toimintakykyä ja riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin sekä tarvittavia toimenpiteitä toimintakyvyn parantamiseksi ja uusintarikollisuusriskin vähentämiseksi

RISKI- JA TARVEARVIO rikosanalyysi ja rikosura koulutus, työllisyys ja niitä tukevat taidot ajattelu ja käyttäytyminen asuminen ja arkipäivän toiminnoissa selviytyminen sosiaaliset sidokset ja elämäntapa asenteet tulot ja taloudellinen tilanne alkoholin ja huumausaineiden käyttö laitosturvallisuus-arvio

rangaistusajan YKSILÖLLINEN suunnitelma suunnitelma vangin sijoittamisesta suunnitelma toiminnasta rangaistusaikana suunnitelma mahdollisesta valvotusta koevapaudesta suunnitelma mahdollisen poistumisluvan edellytyksistä suunnitelma ehdonalaisesta vapauttamisesta

Suunnitelmaa laadittaessa… on tarpeellisessa määrin oltava yhteistyössä Kriminaalihuoltolaitoksen, sekä vangin suostumuksella hänen koti- tai asuinkuntansa viranomaisten, muiden viranomaisten sekä yksityisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa

Vapauttamissuunnitelmaa laadittaessa… on vangin suostumuksella oltava tarpeen mukaan yhteistyössä vangin koti- tai asuinkunnan sosiaali-, terveys-, asunto- sekä työvoimaviranomaisten kanssa

rangaistusajan suunnitelmallinen ? ? tutkinta- vankeus sijoittelu rangaistusajan suunnitelmallinen suorittaminen eav ? ?

Vankeusrangaistuksen uusimistodennäköisyydestä: miehet uusivat useammin ja nopeammin kuin naiset nuoret uusivat useammin ja nopeammin kuin vanhat ensikertaiset uusivat harvemmin kuin toista kertaa vankilassa olevat tai useampikertaiset ”urautuneet uusijat”. Hypén 2004

UUSIMISRISKIN ARVIOIMINEN Hollin & Palmer 1994, Gendreau & Coggin 1996: DYNAAMISET SOSIAALISET TEKIJÄT ENNUSTAVAT UUSINTARIKOLLISUUTTA YHTÄ LUOTETTAVASTI KUIN RIKOLLISEN KÄYTTÄYTYMISEN HISTORIA Gendreau, Little & Coggin 1996: UUSINTARIKOLLISUUTTA ENNUSTAVAT PARHAITEN RIKOLLISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ TUKEVAT ASENTEET JA KÄYTTÄYTYMISMALLIT, AIEMPI RIKOSHISTORIA JA SOSIAALISEN SUORIUTUMISEN VAIKEUDET

KRIMINOGEENISIA TEKIJÖITÄ Andrews & Bonta 2003, McGuire 2004 rikollista käyttäytymistä tukevat arvot, asenteet, uskomukset, ajattelumallit epäsosiaalinen ja rikosmyönteinen lähipiiri eräät personallisuuden ja temperamenttipiirteet aiempi, nuorena alkanut, monimuotoinen epäsosiaalinen käyttäytyminen ongelmat perhe-elämässä, opinnoissa, työelämässä, vapaa-ajalla hallitsematon päihteidenkäyttö

RIKOSPAIKKAKÄYTTÄYTYMINEN JA TEKIJÄN PIIRTEET Stoat et al. 2005 TUHOPOLTTAJAT: rikospaikka-käyttäytyminen ei erotellut uusijoita ei-uusijoista uusimista ennustavat aiempi rikoshistoria itsetuhoisuus päihteiden väärinkäyttö LÄHESTYMISK. MÄÄRÄTYT: ahdistelun väkivaltaisuus lisää uusimisen todennäköisyyttä ahdistelijan nuorehko ikä ja monimuotoinen rikoshistoria ennustavat etenkin huumausaine- ja omaisuusrikoksiin syyllistymistä

RIV, n=260 päärikos: murha, tappo tai yritys 26,2% muu väkivaltarikos 23,5% huumausainerikos 20,4% puutteelliset ongelmanratkaisu-taidot 79% vaikeuksia ongelmien tunnistamisessa 73% taloudellisia ongelmia 72%

kiinnittyminen rikosmyönteiseen lähipiiriin 69% puutteellinen tai puuttuva uhriempatia 69% käyttänyt (elämänsä aikana) huumeita 65% vaikeuksia / kyvyttömyyttä hoitaa raha-asioita 65% puutteita itsehillinnässä, impulsiivista väkivaltaisuutta 60% rikokset ja alkoholinkäyttö yhteydessä toisiinsa 58% riskihakuisuus 57% väkivaltakäyttäytymisen ja alkoholin yhteys ilmeinen 57% jonkinasteista muutosmotivaatiota 55% vähäinen tai puutteellinen työhistoria 55%

rikosmyönteiset asenteet 50% päihteisiin liittyvä motiivi 50% vaikeuksia ymmärtää toisten ihmisten näkökantoja 47% joka neljännellä vakavia oppimisvaikeuksia laittomat ansiot tulonlähteenä yhtä merkittävä kuin työttömyyspäiväraha!

PALJONKO? RISKI ARVIOINTI TARPEET MIHIN KESKITY-TÄÄN? KEINOT MILLÄ KEINOIN?

TOIMINTAAN SIJOITTAMINEN Toiminnan tarkoituksena on edistää vangin sijoittumista yhteiskuntaan vahvistamalla vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan; ylläpitämällä ja parantamalla vangin ammattitaitoa ja osaamista sekä työ- ja toimintakykyä; tukemalla vangin päihteetöntä elämäntapaa. ENTÄ VAPAUDESSA?

Mitä tarkoitetaan vangin tarpeella? vangin tarve = mitä vanki tahtoo, esim. rahaa vangin tarve = paikka jossa vankia tarvitaan, esim. metallipaja tarvitse hitsarin vangin tarve = yksilöllinen tekijä, johon vaikuttamalla voidaan vähentää rikollisen käyttäytymisen todennäköisyyttä

Vankilakierteesen joutuneet, monta kertaa rangaistuksen uusineet vangit ovat Suomen aikuisväestön sairain yhtenäinen väestönosa ovat Suomen aikuisväestön syrjäytynein yhtenäinen väestönosa ovat Suomen aikuisväestön köyhin yhtenäinen väestönosa Hypén 2004

Vankilakierteeseen joutuu sadasta vankilasta vapautuneesta ensikertalaisesta muutama Yleinen käsitys vankilakierteeseen joutumisen suuresta todennäköisyydestä on väärä ja perustuu siihen, että vankiloissa olevista vangeista suurin osa on monta kertaa vankilaan palanneita

Andrews, D.A. & Bonta, J. (1994) The Psychology of Criminal Conduct Chapman, T. et al. (1998) Evidence Based Practice. Hypén, K. (2004) Vankilasta vuosina 1993-2001 vapautuneet ja vankilaan uudestaan palanneet McGuire, J. (2004) Understanding psychology and crime. Perspectives on theory and action. Stoat, T., Laajasalo, T. & Häkkänen, H. (2005) Tuhopolttajien, raiskaajien ja lähestymiskieltoon määrätyjen henkilöiden uusintarikollisuus