Kalle Videnoja Frank Martela Henrik Forsgård Inf-0.1202, Filosofia Kalle Videnoja Frank Martela Henrik Forsgård
Kurssivaatimukset Arvosana lasketaan seuraavasti: Luentopäiväkirjat: 20% arvosanasta Ensimmäinen essee: 40% arvosanasta Toinen essee: 40% arvosanasta
Praktikum Praktikum suoritetaan olemalla läsnä vähintään viidessä kuudesta praktikum-kokoontumisesta. Jos ei pääse oman ryhmänsä tapaamiseen, voi asian korvata osallistumalla toisen praktikum-ryhmän vastaavaan tapaamiseen.
Esseet Kurssilla kirjoitetaan opiskelijan mieltymysten mukaan joko kaksi lyhyempää esseetä (5-8 sivua, DL perjantai 11.4.2014 & 5-8 sivua, DL perjantai 23.5.2014) tai yksi pitkä essee (10-15 sivua, DL perjantai 23.5.2014 Palautus: kalle.videnoja@helsinki.fi
Kurssin osa-alueet Ontologia & Epistemologia Etiikka Yhteiskunta- ja oikeusfilosofia Tieteenfilosofia ja metodologia Eksistentialismi Hyvä elämä
Mitä on filosofia?
Wittgenstein: Filosofisia tutkimuksia (1953)
“I suppose it is tempting, if the only tool you have is a hammer, to treat everything as if it were a nail.” (A. Maslow, 1966)
“Mind is like a parachute – it doesn’t work if it’s not open” – F.Z.
Metodologia Kaikki tieteellinen toiminta pitää sisällään filosofiaa Esimerkiksi mittarien operationalisointi Filosofia kuuluu metoditieteiden luokkaan tilastotieteen ja matematiikan kanssa Huom! Ei silti ehkä palaudu täysin metodiin?
Ajatuskokeet Teemme päätelmiä siitä, miten asiat ovat ennen toimineet ja yritämme soveltaa sitä uuteen kontekstiin huomioiden muuttujat ja niiden vaikutuksen
Esimerkkejä ajatuskokeista Rawls: Tietämättömyyden verho Theseuksen laiva Galileo Galilei: Kappaleiden putoamisnopeus Historiallisten tapahtumien syyt
Mitä ajatuskokeilla tehdään? Syntyykö niiden avulla uutta tietoa?
Käsiteanalyysi Käsiteanalyysi koostuu ensisijaisesti käsitteiden pilkkomisesta ne muodostaviin pienempiin osiin (dekompositio)
Ryhmätehtävä Määritelkää käsite ‘urheilu’.
Välttämätön ja riittävä ehto Q => P Ollakseen ihminen, Raunon on oltava lihaa. P => Q Koska Rauno on ihminen, Rauno on lihaa.
Filosofian tavoitteita Tiedon syntetisointi Dekonstruktio Ymmärryksen lisääminen
Tiedon syntetisointi “Eri tasojen” selitykset Atomit näkevät atomeita, molekyylit molekyylejä, yhdisteet yhdisteitä, jne. Erilaiset selitysmallit riippuen selitettävästä tasosta: kausaalinen/ teleologinen
Dekonstruktio Jacques Derrida (1930-2004) Tekstin dekonstruointi paljastaa useita erilaisia, mutta yhtäaikaisia näkökulmia Esimerkiksi C. Mouffe “Demokratian paradoksi” (2000)
Mitä hyötyä on ymmärryksen lisääntymisestä?
Filosofia sosiaalisena käytäntönä Lunastaako filosofia itselleen antamat tehtävät? Alan Sokal: “Transgressing the Boundaries: Towards a Transformative Hermeneutics of Quantum Gravity" (1996) Väite: kvanttikravitaatio on sosiaalisesti konstruoitunutta Taustalla tiedonsosiologia (P.L. Berger & ja T. Luckmann, Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen [1966]) HOAX!!!
Kiitos!