Yhd Maa- ja pohjavesihydrologia

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Yleistä Läsnäolovelvollisuus Poissaolojen selvitys Käyttäytyminen
Advertisements

Mekaaninen energia voimatarinoita
Klassisssa mekaniikassa määritellään liikemäärä pkl näin:
LPC LPCC PLP LSP/LSF Matemaattinen kikka Levinson-Durbin algoritmi
Yhtälön ratkaiseminen
Ohjelmiston tekninen suunnittelu
Yhd Maa- ja pohjavesihydrologia
Robust LQR Control for PWM Converters: An LMI Approach
@ Leena Lahtinen Helia TIETO JA TIETOKONEOHJELMA  TIETOKONEOHJELMA KÄSITTELEE TIETOJA  TIETOJA VOIDAAN KÄSITELLÄ OHJELMASSA VAIN SALLITUILLA.
Analyyttinen geometria MA 04
Voimista liikeilmiöihin ja Newtonin lakeihin
Tilavuus.
Kappaleiden tilavuus 8m 5m 7cm 5 cm 14cm 6cm 4cm 4cm 3cm 10cm.
Integraalilaskenta MA 10
Olomuodosta toiseen.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Fraktaalit – Ville Brummer Optimointiopin seminaari - Kevät 2007 Fraktaalit Ville Brummer.
Voima työ teho Laske oman suorituksen käytetyn voiman, työn ja tehon pöytäkirjan perustella.
Esim. työstä Auto lähtee levosta liikkeelle nousemaan mäkeä ylöspäin. Keskimääräinen liikettä vastustava voima on vakio. Mäen päällä autolla on tietty.
Iitin yläkoulu 9. Luokka Antti Halme
Yhd Maa- ja pohjavesihydrologia
Yhd Maa- ja pohjavesihydrologia
Derivaatta MA 07 Derivaatta tarkoittaa geometrisesti käyrälle piirretyn tangentin kulmakerrointa.
Valitse seuraaviin vaihtoehtotehtäviin oikea vastaus…
@ Leena Lahtinen OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT.
2.2 Schäfer-Gordon malli Gordon (Journal of Political Economy 1954), Schäfer (1957), Scott (JPE 1955) Vaihtoehdot joita vertailemme: Biologinen optimimointi.
Taylor polynomi usean muuttujan funktiolle
pieni kokoelma mekaniikan suurejärjestelmästä Mikko Rahikka 2001
TAULUKKO YKSIULOTTEINEN TAULUKKO. TAULUKKO  Taulukon tarkoitus Ohjelmassa tarvitaan paljon samantyyppisiä samaan kohdealueeseen kuuluvia muuttujia Näitä.
TIETO JA TIETOKONEOHJELMA TIETOKONEOHJELMA KÄSITTELEE TIETOJA TIETOJA VOIDAAN KÄSITELLÄ OHJELMASSA VAIN SALLITUILLA MENETELMILLÄ.
2. Vuokaaviot.
Digitaalinen kuvankäsittely
Funktion ääriarvokohdat ja ääriarvot
UMF I Luento 7. Viime kerralta Lue II.5 ja II.6. Lause II.5.1 tapauksessa f(x,y) = (x, sin(y)) ja g(x, y) = (cos(x), y). Voit lähettää epäselvistä kohdista.
Fysiikka2 Jouko Teeriaho syksy 2004.
Elliptiset jakaumat Esitys 6 kpl Tuomas Nikoskinen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
*14. Kolmiossa yksi kärki on origossa, toinen pisteessä A= (9, 0), B=(3,6) Osoita, että kolmion pyörähtäessä x-akselin ympäri syntyvän kappaleen tilavuus.
Aallokko Vuorovesi Virtauskset
@ Leena Lahtinen OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT.
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Esitelmä 18 – Otto Sormunen Optimointiopin seminaari - Syksy 2010 Tukivektorikoneet.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 9 – Henri Hytönen Optimointiopin seminaari - Kevät 2007 Kaoottiset attraktorit
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Esitelmä 17 – Tuomas Nummelin Optimointiopin seminaari - Syksy 2010 Tukivektorikoneet.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 4 – Janne Nurmi Optimointiopin seminaari - Kevät 2008 Kotitehtävä 4 - Ratkaisu
Voima liikkeen muutoksen aiheuttajana
Solukalvon tarkka rakenne ja toiminta
Funktio ja funktion kuvaaja
Kiihtyvyys Kuvaa nopeuden muutosta.
Funktion kuvaajan piirtäminen
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
Keskinopeus.
Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen.
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
7. Lämpö laajentaa Lämpötila on fysiikan perussuure, joka kuvaa kuinka kuuma aine tai kappale on Lämpötilan tunnus on T (tai t) Lämpötilan perusyksikkö.
Voimat syntyvät vuorovaikutuksista Joni Lämsä
3. Vuorovaikutus ja voima Vuorovaikutus Kahden kappaleen välillä esiintyy vuorovaikutus Kahden kappaleen välillä esiintyy vuorovaikutus Vuorovaikutuksen.
Voimavektorit Kaikki voimatehtävät pohjautuvat Newtonin II lakiin: Tiivistelmä ja tehtäviä voimavektorien yhdistämisestä m on tarkasteltavan kappaleen.
Kertymäfunktio Määritelmä Olkoon funktio f jatkuva ja x > a
20. Paikka, nopeus, kiihtyvyys
Y56 Luku 21 Yrityksen teoria: kustannuskäyrät
Vesikehä.
Keplerin lait -tähtihavaintoihin perustuvia yleisiä päätelmiä
Mekaaninen energia ja työ
Maapallon veden jakautuminen:
YYT-C2001 Hydrologian ja hydrauliikan perusteet
Hydrokopteri Fysiikan ilmiö teknisen käsityön aihepiirinä luokka
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Laplacen yhtälö Sähkötekniikka/MV
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto | Sähkötekniikka | SATE2108 Sähkövuo ja Gaussin laki
Sähkövirta I ja virtatiheys J
Divergenssi / sähkökentät
Esityksen transkriptio:

Yhd-12.3105 Maa- ja pohjavesihydrologia Tasapainotilainen virtaus & suunnitteluharjoitus Teemu Kokkonen Email: etunimi.sukunimi@tkk.fi Puh. 09-470 23838 Huone: 272 (Tietotie 1 E) Vesitekniikka Ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan laitos Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

Esiintymätyypit Pohjavesiesiintymä eli akviferi Latina: aqua (vesi) + ferre (kantaa, kuljettaa) Paineellinen akviferi (confined) Kahden vettä läpäisemättömän kerroksen välissä Arteesinen, kun vedenpinta havaintokaivossa nousee maanpinnan yläpuolelle Vapaa akviferi (unconfined aquifer, phreatic aquifer) Vapaa pohjavedenpinta muodostaa esiintymän yläreunan

Esiintymätyypit

Pohjaveden pinnasta maanpintaan Pohjaveden pinta Määritellään siksi tasoksi, jolla vedenpaine ilmanpaineen suuruinen Pohjvesilaskuissa ilmanpainetta vastaavaa painetta merkitään tyypillisesti nollalla Kyllästynyt kapillaarinen kerros Heti pohjaveden pinnan yläpuolella kyllästynyt (tai lähes kyllästynyt) kerros, engl. capillary fringe Kyllästymätön vyöhyke Huokostilassa sekä vettä että ilmaa

Pohjaveden pinnasta maanpintaan Huom! Tässä kuvassa pohjavedenpinta määritelty capillary fringe:n yläpinnaksi. Tällä kurssilla käytetään edellisen kalvon määritelmää.

Transmissiviteetti Tarkastellaan paineellista akviferia Q on vaakasuuntainen virtaama B on esiintymän paksuus, W tarkasteltavan alueen leveys b1 ja b2 ovat esiintymän ala- ja yläpinnan tasot Virtaama yksikköleveyttä kohden x- ja y-suunnassa:

Transmissiviteetti Virtaama yksikköleveyttä kohden x- ja y-suunnassa: K on hydraulinen johtavuus Oletetaan että virtaama on pelkästään vaakasuuntaista: jossa on transmissiviteetti (yksikkö esim. m2/d)

Hydraulisia johtavuuksia

Kohti pohjavesiyhtälöä… Darcyn laki Liikemäärän säilymistä (momentum balance equation) Tarvitaan lisäksi massan säilyminen mass balance equation, continuity equation

1D - tasapainotila Tasapainotila eli steady state (1-ulotteinen) Varasto ei muutu Massataseesta: sisääntuleva vuon oltava yhtäsuuri kuin uloslähtevän vuon

1D - tasapainotila - dq/dx: sisääntulevan virtauksen ylijäämä ulosvirtaukseen verrattuna pinta-ala- ja aikayksikköä kohden Excess of inflow over outflow per unit area and unit time Tasapainotilanteessa (steady-state) -dq/dx:n oltava massataseen säilymisen pohjalta nolla, sillä varasto ei muutu

1D - tasapainotila Laplacen yhtälö yhdessä dimensiossa Lausutaan vuo q Darcyn lain avulla, saadaan: Homogeenisessa tapauksessa: Laplacen yhtälö yhdessä dimensiossa

Reuna- ja alkuehdot Pohjavesiyhtälö (esim. edellisellä kalvolla oleva 1D Laplacen yhtälö) Kertoo kuinka veden liikkeen nopeus määräytyy (Darcyn laki) Edellyttää massataseen säilymistä Tietyn esiintymän ja tapauksen käsittelyä varten tarvitaan lisää tietoa Reunaehdot Alkuehto (tähän palataan myöhemmin, ei tarpeen tasapainotilaa laskettaessa)

Reunaehdot Reuneaehdot kuvaavat, minkälaisia vuorovaikutuksia tarkasteltavalla esiintymällä on ympäröivän alueen kanssa Kaksi perustyyppiä Vakio hydraulinen korkeus reunalla (constant head, prescribed head) Dirichletin reunaehto Vakio vuo reunan läpi (constant flux) Neumannin reunaehto Läpäisemätön reuna yleinen erikoistapaus

Lähde / Nielu Pohjavesiesiintymään voi tulla – tai siitä poistua – vettä tarkateltavan alueen ulkopuolelta Imeyntä (recharge) sateesta, pumppaus Pohjavesiesiyhtälössä tällainen tilanne käsitellään lähde / nielu – termin (sink / source) avulla

R: lisätty vesimäärä yksikköpinta-alaa ja yksikköaikaa kohden R:n yksikkö: Palautetaan mieliin, että tasapainotilassa - kun vedenvaihtoa ei ole ‘ulkomaailman - kanssa: Nielun / lähteen tapauksessa massan täytyy edelleen säilyä, eli:

1D – tasapainotila sekä lähde / nielu Paineellinen ja homogeeninen Vakio paksuus

1D – tasapainotila sekä lähde / nielu Joko K ei vakio (heterogeeninen) tai b ei vakio  jätetään transmissiviteetti derivaatan sisään

1D – tasapainotila: numeerinen ratkaisu Homogeeninen akviferi

1D – tasapainotila: numeerinen ratkaisu Heterogeeninen akviferi Lasketaan nämä kahden pisteen väliset johtavuudet geometrisena keskiarvona

1D – tasapainotila: numeerinen ratkaisu Heterogeeninen akviferi sekä lähde/nielu termi

Reunaehtoja: numeerinen ratkaisu Vakio hydraulinen korkeus H = annettu luku (ei siis laskentakaava Excelissä) Lisätään laskenta-alueen ulkopuolelle ylimääräinen solu, jonka arvo peilataan laskenta-alueelta läpäisemättömän reunan suhteen, eli pakotetaan kuvan valkoisen solun arvo samaksi kuin symmetrisesti läpäisemättömän reunan toisella puolella olevan solun (oranssi) arvo Läpäisemätön reuna

Reunaehtoja: numeerinen ratkaisu Hsininen = vakio luku, esim H = 10 m Hvalkoinen = Horanssi Läpäisemätön reuna

2D – tasapainotila Heterogeeninen / anisotrooppinen akviferi Homogeeninen ja isotrooppinen akviferi -> Laplacen yhtälö 2 D

2D – tasapainotila Heterogeeninen / anisotrooppinen akviferi ja lähde/nielu-termi 1D 2D

2D – tasapainotila Heterogeeninen / anisotrooppinen akviferi ja lähde/nielu-termi