ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ & Etelä-pohjaista ehkäisystrategiaa 2012-2020 Itsemurhia ennaltaehkäisevä työ Marianne Takala, kehittämissuunnittelija 044 415 3882, marianne.takala@epshp.fi Pohjanmaa-hanke, Välittäjä 2013 Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen - seminaarit 2012 - 2013

1000 vuodessa on 3 päivässä Jokaisella itsemurhan tehneellä on keskimäärin 6 - 10 läheistä Vuodessa itsemurha koskettaa noin 6000 - 10 000 läheistä Lisäksi itsemurhaa yrittäneet... miehet 9:1, naiset 42:1 " Miettiä voi, kuinka montaa äitiä, isää, lasta, siskoa, veljeä, isovanhempaa, naapuria, ystävää, työyhteisöä tai hoitoyhteisöä itsemurha tai sen yrittäminen koskettaa." Surua on yleensä vaikeampi työstää itsemurhan kuin muiden kuolemantapausten jälkeen (Elstad 2003; 43). vertaa: liikenteessä kuolee n. 300 per vuosi

Mitä itsetuhoisuus on? Itsemurha on tapahtuma, jossa henkilö on tarkoituksellisesti aiheuttanut itselleen kuolemaan johtavan vaurion (Cornström-Beskow 1989, 23). Itsetuhoisuus voi ilmetä myös monin tavoin; itsemurhayrityksinä, isojen riskien ottamisena, viiltelynä, oman sairauden hoidon laiminlyöntinä, päihteiden käyttämisenä, syömishäiriönä, holtittomana seksuaalikäyttäytymisenä, itsensä suojelemattomuutena jne.

Hieman tilastotietoa: Itsemurhia vuosittain Suomessa noin 1000 Vuonna 2011 912 itsemurhaa Miehiä 710 (> 3/4) ja naisia 202 (<1/4) 15-64 -vuotiaita 743 (4. yleisin kuolinsyy) yli 65 -vuotiaita 167, 0-14 -vuotiaita 2 (vertaa: maaliikennetapaturmat yht. 259) Vuonna 2010 954 itsemurhaa Vuonna 2009 1034 itsemurhaa, vuonna 2008 1033 itsemurhaa: Alle 20-vuotiaita poikia 24, tyttöjä 17 Yli 74-vuotiaita miehiä 46, naisia 13 Kaksi kolmannesta oli 30-64 -vuotiaita Miehillä itsemurhayritysten suhde toteutuneisiin 9:1 Naisilla itsemurhayritysten suhde toteutuneisiin 42:1 Mikä on yleisin työikäisten kuolinsyy?

Riskielämäntilanteista: Itsemurhaa aiemmin yrittäneet ovat isoin riskiryhmä (50 %) Masennus ja ahdistus tai muu mielenterveyden pulma (2/3) Huom. somaattiset sairaudet (50 %) Alkoholin ja päihdyttävien aineiden käyttö ja ongelmakäyttö ! (40-80%) Syksyllä 2012 on nostettu esiin erityisesti nuorten velkaantuminen riskitekijänä Hoitoketjujen saumakohdat vaarallisia!

Riskielämäntilanteista: Syrjäytyminen! Itseä vahingoittava käyttäytyminen Puutteelliset tunne- ja vuorovaikutustaidot Miehillä avioero tai katkennut ihmissuhde altistaa Nuorilla miehillä riskiä lisää; katkennut ihmissuhde, kuormittava elämäntilanne, päihtymystila ja impulsiivinen temperamentti Ikäihmisillä riskiä lisäävät kivut, sairaudet, yksinäisyyden ja avuttomuuden tunne Väkivallan ja kaltoin kohtelun kokemukset Traumaattiset kriisit Itsemurha lähipiirissä - vahva tiedostamaton ratkaisumalli

Miksi osattava nähdä ja kuulla? Työntekijät, jotka tapaavat kuormittavissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, ovat avainasemassa itsetuhoisuuden ehkäisemisessä! Iso osa itsemurhaa miettivistä on vailla tiivistä hoitokontaktia On uskallettava kysyä ja kuulla - sekin jo voi helpottaa, että joku uskaltaa Hoitoon motivointi; apua on saatavilla! Yllätyksellisyys ja yksilöllisyys Jouko Lönnqvist, 2009: Itsemurhassa on aina kyse prosessista, joka kulkee mielen kautta. Ihminen pohjaa tekonsa omaan ajatteluunsa, tunteisiinsa ja tulkintaansa tilastaan ja tulevaisuudestaan.

Nuorten itsetuhoisuudesta Itsetuhokäyttäytyminen yleistyy nuoruusiässä, huippu 15-19 v. Tytöt yrittävät poikia useammin, poikien kuolleisuus suurempi Itsemurha suurin kuolleisuussyy nuorilla miehillä Huomattava osa itsemurhavaarassa olevista nuorista ei ole psykiatrisen avun piirissä Tavallisimmin monien pitkäaikaisten vaikeuksien yhteissumma Joskus yksittäinen elämäntapahtuma laukaisijana Ystävyys- ja seurustelusuhteiden korostuminen, vaikeudet ihmissuhteissa, lain eteen joutuminen, koulukiusaaminen, väkivalta Päihteiden käyttö vahva altistaja - impulsiivisuus, rohkeuden lis. Yli puolet kertovat jollekin Masennus, ahdistus, kaksisuuntainen mielialahäiriö

Mikä altistaa nuoria itsemurhalle? Mielenterveyden häiriöt: Mielialahäiriöt, päihteiden ongelmakäyttö sekä impulssien ja tunteiden säätelyn häiriöt Ei yhtä yksittäistä tekijää, vaan monien vaikeuksien summa Yksittäinen elämäntapahtuma toimii laukaisevana tekijänä: menetykset, konfliktit, nöyryytykset, lainrikkomukset jne... Perheeseen ja vanhemmuuteen liittyvillä tekijöillä on suuri merkitys: riidat, vanhempien mt-ongelmat ja päihteiden käyttö Vieraantuminen sosiaalisesta yhteisöstä (ei koulussa, ei töissä) Itsemurha lähipiirissä, samassa koulussa tai laajalti mediassa käsitellyt julkkis-itsemurhat Käsitys siitä, että vaikeuksista on selvittävä yksin Heikkouden osoittamisen pelko ja avun hakemiseen liitetty ”luuserius” Koulukiusaaminen, väkivallan kokemukset

Peruskysymykset mielialasta Onko mielialassasi tapahtunut muutoksia viime aikoina? Onko mielihyvän kokemuksissasi tapahtunut muutoksia viime aikoina? Onko sinulla univaikeuksia? "Kysymykset kannattaa sovittaa omaan suuhun sopiviksi"

Peruskysymykset itsetuhoajatuksista "Kannattaa sovittaa omaan suuhun sopivaan muotoon" Oletko koskaan ajatellut kuolemaa tai itsemurhan mahdollisuutta? (Suora kysymys ei kannusta itsemurhaan, vaan osoittaa, että sinä uskallat keskustella asiasta ja välität) Jos olet, niin onko sinulla suunnitelma? Oletko yrittänyt itsemurhaa aiemmin? Oletko taipuvainen nopeisiin ratkaisuihin? Miten voimakkaita itsemurhapyrkimyksesi ovat? Voitko vastustaa niitä? Houkutteleeko sisäisen äänen kaltainen ajatus sinua itsemurhan tekoon? (psykoottisuus?) Lähde: Hirchfelt ja Russel 1997, Jouko Lönnqvist 2009

Lisäksi voi tiedustella / katsella: Onko kertonut aikeistaan kenellekään? Onko kirjoittanut viestiä? Onko lahjoittanut tavaroitaan? Joidenkin terapeuttien huomioita: - katsekontaktin puuttuminen tai ohitse katselu - oma intuitio, millainen olo keskustelusta tulee? - kahden "käsikirjoituksen" olemassaolo?

Itsemurhavaarassa olevan henkilön tukemisen periaatteet; Lähde:M. O Itsemurhavaarassa olevan henkilön tukemisen periaatteet; Lähde:M.O. Huttunen: Masennustilojen psykoterapiasta 1994 Itsemurha on aina luonteeltaan ratkaisu sietämättömään psyykkiseen kipuun tai tunteeseen Pyri vähäntämään sietämätöntä kipua tai tunnetta esim. lääkityksellä Pyri auttamaan tärkeiden tarpeiden tyydyttämisessä Pyri löytämään toinen päämäärä Pyri osoittamaan muu vaihtoehto Pyri antamaan realistista toivoa Pyri saamaan lisää aikaa Pyri tuomaan vaihtoehtoisia näkemyksiä Pyri kuulemaan avun tarve, välitä toiselle Pyri estämään itsemurhakeinojen käsilläoloa Pyri tukemaan aikaisempia rakentavia käytösmalleja

Etelä-Pohjanmaalle Itsemurhien ehkäisyohjelma 2012-2020 Shp:n psykiatrian toiminta-alueen johtaja Antero Lassilan aloite + tuki Ennakko-oletus, että koko shp:n alueelle syntyisi yhteisiä toimintatapoja, toimintalinjoja ja yhteisiä verkostoja Lisäksi paikallisia menettelytapoja paikallisten resurssien muovaamana

Kehittämisstrategiaksi valittu E-P:n jako 6 alueeseen Järviseutu; Alajärvi, Lappajärvi, Evijärvi, Vimpeli marraskuu 2012 --> TYÖRUKKANEN TOIMII Kauhava ja Lapua helmikuu 2013 --> TYÖRUKKANEN TOIMII JIK; Kurikka, Ilmajoki, Jalasjärvi: huhtikuu 2013-> Kuusiokunnat; Ähtäri, Soini, Alavus, Kuortane kesäkuu 2013 -> Seinäjoki ja Isokyrö syyskuu 2013 --> LLKY; Kauhajoki, Teuva, Karijoki, Isojoki LOKAKUU 2013->

Yleisluonteiset päämäärät Strategian taso: toimitaan yhdessä, sitoudutaan Saadaan yhteisesti sovittua, miten toimitaan, kun jossain kohtaa palveluverkostoa tulee esiin itsetuhoisia ajatuksia tai tekoja tai joku on tehnyt im:n Terveydenhuollon, sosiaalityön ym. toimijoiden varmuus ja osaaminen lisääntyy im-asioissa Itsemurhat vähentyvät Etelä-Pohjanmaalla

ITSETUHOISUUDEN EHKÄISYSTRATEGIA 2012 - 2020 Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke I Päättäjä- tahoihin / rakenteisiin vaikuttaminen II Väestötason ennaltaehkäisy; väestöviestintä ja väestöön kohdentuvat toimenpiteet III Varhainen puuttuminen; ammattilaisten valmiudet tunnistaa, auttaa ja ohjata eteenpäin IV Korkean riskin strategia; perustervey- denhuolto ja erikoissairaan- hoito tunnistamassa V Hoidon ja kuntoutuksen strategia; laadukas hoito- järjestelmä

I Päättäjätahoihin / rakenteisiin vaikuttaminen Tavoite: syrjäytymistä ehkäisevien rakenteiden luominen, resurssien riittävyys (myös perustasolla), ennaltaehkäisyn rakenteet, turvalliset ympäristöt jne. Etelä-Pohjanmaalla on lähes jokaisella toiminta-alueella mielenterveys- ja päihdestrategia. Henkenä: hyvinvoinnin turvaaminen ja varhainen puuttuminen, ei suoranaista mainintaa itsetuhoisuuden ehkäisemisestä. Väestötasolla itsemurhien ehkäisyä on mm. alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen, asekontrolli, lääketurvallisuus, liikenneturvallisuus, työllistäminen, lapsiperheiden tukeminen, huumeiden vastainen työ, kriisi- ja päivystyspalvelujen kehittäminen ja mielenterveystyö (Jouko Lönnqvist, 2009)

II Väestötason ennaltaehkäisy; väestöviestintä ja väestöön kohdistuvat toimenpiteet Tavoite: tiedottaminen avunsaantikanavista; "apua on saatavilla" selviytymistä edistävä, stigmaa ja tabuja ehkäisevä viestintä tunnetaito-opetus kouluilla (esim. Friends) masennuksen- ja ahdistuksen tunnistamisen lisääminen päihteettömyyden edistäminen Keskeistä: koulut ja viestintä THL:n linja: "apua on saatavilla", "ei puhuta julkisuudessa itsemurhista" c. Skotlannin Choose Life -linja Koulut: tunnetaitokasvatus ahdistuksen ja masennuksen ennaltaehkäisynä, oppilashuolto

III Varhainen puuttuminen; ammattilaisten ja vapaaehtoisten valmiudet havaita, tunnistaa, auttaa ja ohjata eteenpäin mm. seurakunnat, sosiaalityö, päihdetyö, kriisityö, oppilashuolto, pelastuslaitos, poliisi, kolmas sektori, vapaaehtoistyö jne Mitä voitaisiin tehdä heti itse? konsultaatiot työryhmissä tiedon ja menetelmien lisääminen kouluttamalla ja konsultoimalla kirjallista materiaalia työntekijöiden tueksi Tunnistaminen ja puuttuminen, linkittyminen hoitoketjuihin asiantuntijatahojen verkostoituminen ja mahdollisuuksien mukainen työskentely yhdessä riittävän tiivis sitouttaminen ja saattelu hoitokontaktiin tai uuden palvelun piiriin

Tavoite: seurakuntien, sosiaalityön, päihdetyön, kriisityön, koulujen ja oppilaitosten ammattilaisten, vapaaehtoistyön jne. valmiudet tunnistaa, ottaa puheeksi ja auttaa, sekä ohjata eteenpäin asiantuntijatahojen verkostoituminen saumattoman palvelun tuottamiseksi ja työntekijöiden osaamisen ja jaksamisen tueksi poliisin, ensihoidon, pelastuslaitoksen ja hautausurakoitsijoiden valmius kohdata ja antaa ensitietoa (esim. vihkonen) työntekijöiden selviytymismyönteiset asenteet itsetuhoisen läheisten erityinen huomioiminen erityishuomion kiinnittäminen lasten tilanteeseen silloin, kun vanhempi ei voi hyvin ennaltaehkäisevä työote silloinkin, kun vaara ei ole ilmeinen valmius henkisen ensiavun antamiseen

IV Korkean riskin strategia perusterveydenhuolto ja esh tunnistamassa Perusterveydenhuolto portinvartijana: tunnistaminen, hoitaminen, lähetteet tunnistamisen, puheeksi ottamisen, käyttökelpoisten menetelmien aktivointi ja haltuunotto koulutuksen ja konsultaation avulla kohtuuajassa hoitokontaktiin ja hyvät saattelut hoitokontaktiin / palvelun muutokseen (= saumat umpeen) mahdollisuus saada puhelinkontakti isossa hädässä 24/7 erityinen huomio suurten riskien tunnistamiseen ja jämäkkä, saumaton auttaminen / hoitaminen läheisten kuuleminen ja huomioinen

Tavoite: kohtuuajassa hoitokontaktiin ja hyvät saattelut hoitokontaktiin / palvelun muutokseen (= saumat umpeen) riskien tunnistaminen (masennus, ahdistus, päihteet, itseä vahingoittava käyttäytyminen) erityinen huomio suurten riskien tunnistamiseen ja jämäkkä, saumaton auttaminen / hoitaminen käyttökelpoiset menetelmät itsetuhoisuuden tunnistamiseen ja asian käsittelemiseen ja hoitamiseen myönteinen asenne selviytymiseen terapian tarpeen tunnistaminen läheisten kuuleminen ja huomioinen, verkoston tuen aktivoiminen henkisen ensiavun antaminen, trauman tunnistaminen

V Hoidon ja kuntoutuksen strategia laadukas hoitojärjestelmä itsetuhoisuuden tunnistaminen ja puheeksi ottaminen tarkoituksenmukaiset työtavat ja -menetelmät riittävän tiiviit kontaktit, mahdollisuus osastohoitoon läheisten huomioiminen ja kytkeminen verkostoon, tarvittaessa ohjaaminen avun piirin; itsemurhan jälkeen omaisten tukeminen, sillä he ovat riskiryhmässä erityinen panostus korkean riskin potilaisiin kriisi- ja traumatyön perusosaaminen työntekijän jaksamisen tukeminen ja tiimityön vahvistaminen

Itsemurhan vaikutuksesta läheisiin Läheisten suruprosessi erilainen: syyllisyyden tunteet, syytökset, vastuuntunne, viha, jätetyksi tulemisen tunne sosiaalinen eristäytyminen (kommunikaation muutoksen) helpotuksen tunne: on pelätty pahinta, nyt se tapahtui Itsemurhan tehneen puoliso: ahdistus, katkeruus, viha, häpeä ja syyllisyys jopa 15 vuoden jälkeen tärkein selviytymiskeino lapset ja lapsenlapset vaikeinta puhua asiasta lapsille; koska? mitä? milloin? Tähän ei saa ohjausta (Marjamäki, 2007) Surutyön suuntaminen koko perheelle!! (Jordan 2011)

Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana on tehty yli 25 000 itsemurhaa Läheisten näkökulmasta tutkittu hyvin vähän Läheisten riski: komplisoitu surureaktio, mielenterveyshäiriöt, itsemurha-alttiuden lisääntyminen Läheisten selviytymisen tukeminen on im-ehkäisytyötä (Cerel, Jordan & Duberstein, 2008) Huomioitava perhetilanne, vaikutukset mm. perheenjäsenten väliseen kommunikointiin Hyvä kirja aiheesta: Uusitalo, Tuula: Mahdottoman yli - läheisen itsemurhasta voi selviytyä (2006)

80 % itsemurhista tulee yllätyksenä " en jotenkin uskonut, että se tekis sen"

Itsemurhia voidaan ehkäistä Vahvistetaan eteläpohjalaista turvaverkkoa Vähennetään inhimillistä kärsimystä

* Jokainen elämäntarina ja selviämistarina on yksilöllinen *

Kiitos!