Tämän esityksen ovat tehneet Jonna ja Tilda-Laura 6 A lk Viro Pinta-ala:45 227 km2 Asukasluku:1 408556 milj. Asukastiheys:30,4 as./Km2 Kieli:viro Valtiomuoto:tasavalta Uskonnot:suurin osa luterilaisia, ortodoksit ja baptistit Valuutta:viron kruunu Vienti:kojeita, sähköteknisiä laitteita ja niiden osia ,sekä moottoriajoneuvojen turvavarusteita. Virosta tuli EU:n jäsen 1.5.2004. Naton jäsen siitä tuli 29.3.2004.

Sijainti kartalla Viro sijaitsee Suomenlahden etelärannalla Baltiassa. Viro on pohjoisin kolmesta Baltian maasta. Viro sijaitsee samalla leveyspiirillä kuin Keski-Ruotsi ja Skotlannin pohjois- kärki.

Korkeimmat kohdat Pohjois-Viron korkeimmat kohdat ovat Emumägi 166 m ja Laiuse mägi, 144 m. Etelän ylänköjä ovat Kuutse mägi, 217 m ja Haanja. Viron korkein kohta, Suur Munamägi, 318 m.

Saaret Viron rannikolla on n. 1 500 saarta, joista suurin osa on hyvin pieniä. Suurimmat saaret ovat Saarenmaa, Hiidenmaa, Muhu ja Vormsi. Riianlahden saaret Kihnu ja Ruhnu kuuluvat Virolle. Suomenlahden saarista suurin on Naissaari.

Joet ja järvet Viron 1 150 järvestä suurimpia ovat Peipsijärvi Itä-Virossa osittain Venäjän puolella ja Võrtsjärvi Etelä-Virossa. Suurin osa Viron järvistä on pieniä ja matalia. Tärkeimmät joet ovat Võrtsjärvestä Peipsijärveen laskeva Ema ja Peipsijär-vestä Suomenlahteen laskeva Narva.

Kasvillisuus Suot ja erityyppiset puuta kasvavat rämeet kattavat yli viidenneksen Viron pinta-alasta. Erityyppiset metsät kattavat hiukan yli puolet Viron pinta-alasta. Maailmassa on suhteessa enemmän suomaata vain Suomessa. Viron pinta-alasta n. 40 % on metsien peitossa. Mänty-, koivu- ja kuusimetsät ovat yleisiä.

Maatalous Maataloudessa tärkein ala on karjanhoito, joka tuottaa kaksi kolmasosaa Viron maatalouden kokonaistuotannosta. Eniten viljellään rehukasveja, ruista ja perunaa. Maatalouden kehittämistä haittaa mm. koneiden vanhanaikaisuus. Luonnonvaroja ovat puu, turve sekä palavakivi.

Teollisuus ja luonnonvarat Teollisuus tuottaa mm. elintarvikkeita, tekstiilejä, lannoitteita, jalkineita ja koneita. Viron luonnonvaroja ovat mm. palavakivi, fosforiitti, karbo- naattikivet, graniitti, hiekka ja sora, savi, turve, muta, kalkki, diatomiitti, pohja-ja kivennäis- vesi.

Väestö Väestöstä kaksi kolmannesta on virolaisia. Suurin vähemmistöryhmä on venäläiset (28 %). Tallinnalaisista vain puolet on virolaisia. Lukutaitoisia on 99 % väestöstä. 70 % väestöstä asuu kaupungeissa, joista suurimmat ovat Tallinna, Tartto sekä Narva ja Kohtla-Järve. Kuvassa virolaisia ja suomalaisia oppilaita

Tallinnan historia Tallinna on Viron pääkaupunki. Asukkaita siellä on noin 397 000. Tallinna oli rautakauden lopulla Rävalan maakunnan keskuspaikka. Tanska valloitti paikalla olleen Lindanisan linnan 1219 ja myi hansakaupungiksi nousseen Tallinnan 1346 Saksalaiselle ritarikunnalle. Ruotsi sai kaupungin 1561. Venäjä sai Tallinnan valtaansa vuonna 1710. Itsenäisen Viron pääkaupunkina Tallinna on ollut 1918–40 ja vuodesta 1991. Kuvassa Tallinnan satama

Võru Kaakkois-Virossa oleva Võrun maakunta rajoittuu idässä Venäjään ja etelässä Latviaan. Pinta-ala:2 305 km2 Asukasluku:n.40 000 as Kuvassa on kaverikoulumme Voru Kesklinna Gymnaasium, jossa on yli 600 oppilasta