Lajittelupeli Autoala

Sisältö Alustus Jäteasioiden tärkeysjärjestys Miksi ja miten ehkäistä jätteen syntyä? Autoalan jätteet Pelin purku

Jätehuollon tärkeysjärjestys Ensin pyritään ehkäisemään jätteen synty. Jos se ei onnistu, niin huolehditaan jätteen asianmukaisesta kierrätyksestä ennen laitosmaista polttoa tai kaatopaikalle sijoittamista. Jätteen synnyn ehkäisy JSE jätelaki 1072/1993 1 § Lain tavoite :Tämän lain tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. 4 § Yleiset huolehtimisvelvollisuudet: Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. JSE, kierrätys, poltto vai kaatopaikka? esimerkkijätteenä sähkökaapeli, kaapelisuojaputket Miten ehkäistään: hyvä suunnittelu, materiaalien tarkka käyttö, materiaalitehokas työtapa jen. hyöty ei kuluteta luonnonvaroja jätettä ei synny toiminnan kustannukset pienenevät toimituskerrat harvenevat ja sitä kautta pakokaasupäästöt vähenevät… Jos poltetaan lämpöenergia loppusijoitettavan jätteen (kaatopaikalle menevän jätteen) määrä vähenee haitta päästöt kustannusten lisääntyminen… Kaatopaikka  hyöty / haitta turvallinen loppusijoitus luonnonvarojen haaskaus

Miksi ehkäistä jätteen syntyä? Kasvavat jätemäärät kertovat meille siitä, että yhteiskunnassa luonnonvaroja käytetään entistä enemmän ja ne päätyvät nopeammin jätteeksi. Mitä vähemmän luonnonvaroja käytetään, sitä vähemmän syntyy jätettä ja päästöjä ympäristöön. Ts. jäte on tuhlattua raaka-ainetta. MIPS (Material Input Per Service Unit) ekotehokkuuden mittaamiseen soveltuu hyvin MIPS. Se kertoo kulutuksen eli tuotteen tai palvelun aiheuttaman materiaalivirran käyttökertaa kohti. MIPS saadaan jakamalla luonnonvarojen kokonaiskulutus (MI) käyttökertojen määrällä (S). MIPS-laskenta ottaa huomioon kaikki materiaalivirrat tuotteen tai palvelun koko elinkaaren ajalta. Siten se ottaa huomioon myös ne ainemäärät, jotka on otettu luonnosta tuotteen valmistukseen, mutta jotka eivät sisälly itse tuotteeseen. Kun kaikki tuotteen valmistuksen takia alkuperäiseltä paikaltaan luonnon ekosysteemeistä siirretyt luonnonvarat otetaan huomioon, saadaan lopputulokseksi ns. ekologinen selkäreppu. Se sisältää myös tuotannon piilovirrat, kuten kaivosjätteet, kuljetuksissa kuluvan polttoaineen, valmistuksessa käytetyn veden ja energian sekä tuotteen pakkaukset. esimerkiksi yhden kultakilon tuottaminen on vaatinut 500 000 kg kiinteitä materiaaleja kännykän (paino 150 – 200 g) ekologinen selkäreppu on n. 116 kg näin ollen, jos kännykkää ei ”uusi” joka vuosi, ehkäistään 150 grammaa painavan jätteen synty, niin säästetään 116 000 grammaa luonnonvaroja! Auton elinkaari alkaa sen valmistukseen tarvittavien raaka-aineiden hankinnasta jatkuen tuotantoon, kauppaan ja käyttöön. Useiden tutkimusten mukaan tuotteiden käytön vaikutukset ympäristöön ovat suurimmat. Myös raaka-aineiden, tuotannolla ja puhdistuksella sekä painavien laitteiden kuljetuksilla on suuria vaikutuksia ympäristöön. Jätteiden synnyn ehkäisyn kannalta olennaista on, että autot valmistetaan helposti huollettaviksi ja korjattaviksi sekä varmistetaan varaosien saatavuus. Ympäristölle haitallisia vaikutuksia aiheutuu käytöstä poistetusta autoista ja varaosista. Toisaalta käytön aikainen energiankulutus aiheuttaa suuren osan autojen koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Autoalalla eniten jätteitä syntyy korjaamolla ja maalaamossa. Korjaamon tulee olla selvillä auton korjauksessa, huollossa sekä maalaamisessa syntyvien jätteiden määrästä ja laadusta. Jätteet tulee lajitella paikallisten jätehuoltomääräysten edellyttämälä tavalla. HSY:n maksuton Petra-jätevertailu on työkalu pääkaupunkiseudun yritysten ja julkisten palvelujen jätemäärien seuraamiseen ja vertailuun. Järjestelmään jätetietojaan antaneet yritykset saavat vertailuraportteja alan keskiarvoihin, ja vuonna 2011 raportteihin liitetään myös jätteistä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt. Lisätietoa Petrasta: www.hsy.fi/seututieto/ilmasto >Työkaluja

Miten ehkäistä jätteen syntyä? Jätteen synnyn ehkäisemisessä tärkeää on esim. materiaalien ja niiden elinkaaren tunteminen materiaalien käytön suunnittelu ja oikeaoppinen käyttö materiaalihukan välttäminen raaka-aineiden järkevä hankinta koneiden ja laitteiden energiataloudellinen käyttö sekä huolto ja kunnossapito Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokas toimintatapa ovat juurtuneet sähköalan yritysten jokapäiväiseen käytäntöön monestakin eri syystä: Materiaalien tarkasta käytöstä ja jätehuoltokustannusten minimoimisesta syntyy kustannussäästöjä. Yhä useammat asiakkaat vaativat ympäristöasioiden huomioon ottamista. Vaatimukset koskevat niin raaka-aineiden käyttöä, jätteitä kuin pakkauksiakin. Jo pelkästään imagosyistä vaatimusten huomiotta jättäminen olisi yrityksen kannalta vahingollista. Jätteiden synnyn ehkäisy ja huolellinen, materiaalitehokas työtapa lisäävät työturvallisuutta ja yleistä järjestystä työpaikalla. Jätteen synnyn ehkäisystä huolehtimisesta on tullut keskeinen osa työntekijöiden ammattitaitoa.

Jätteen synnyn ehkäisyn keinoja autoalalla Jätteen syntyä voidaan autoalalla vähentää toimimalla materiaalitehokkaasti kaikissa työvaiheissa, esim. ajoneuvojen säännöllinen huolto laadukkaiden varaosien käyttö ympäristöystävällisten korjaamokemikaalien taloudellinen käyttö koneiden ja työkalujen oikea käyttö ja huolto korjaamojen pesutoiminnoissa tuhlaamaton vedenkäyttö ongelmajätteiden asianmukainen talteenotto öljynerotinkaivon säännöllinen huoltaminen pestävien ja kierrätettävien puhdistusliinojen käyttö

Autoalan jätteet Autokorjaamossa syntyviä jätteitä, jotka lajitellaan ja hyödynnetään materiaalina tai energiana, ovat muun muassa: teräs ja muut metallit paperi pakkauskartonki voiteluöljy renkaat Mitä jätettä syntyy eniten? Mitä syntyy eniten oppilaitoksessa/työpaikoilla

Autoalan jätteet Autokorjaamojen ongelmajätteitä ovat mm. käytetyt voiteluöljyt lyijyakut jarru-, kytkin- ja jäähdytinnesteet kiinteät öljyiset jätteet, kuten öljynsuodattimet ja öljynimeytysaineet liuotinjätteet ja pesuaineet öljynerotuskaivojen pinta- ja pohjakerrokset raskasmetalleja sisältävät ladattavat akut ja paristot liuotinpitoiset rätit, trasselit ja vajaat maalipurkit loisteputket ja energiansäästölamput Autokorjaamon yleisin ongelmajäte on käytetty voiteluöljy. Erilleen kerättäviä jäteöljyjä ovat kirkkaat, nokeentumattomat voiteluöljyt, rypsiöljyt sekä mustat moottorin voiteluöljyt. Hyötykäytön takia voiteluöljyjätteen joukkoon ei saa sekoittaa muita öljyjä tai aineita.

Pelin ohjeistus Peliin kuuluu lajittelualustat (erillinen pdf), jotka koostuvat erilaisista jäteastioista Oppilaitoksessa kootaan ”jätepussiin” (puhtaita) jätteitä ja/tai kuvia erilaisista jätteistä öljynsuodatin, aerosolipakkaus, maalipurkki, autoradio, katalysaattori.. Pelin ideana on, että jätteet asetetaan oikeaan jäteastiaan, lajitteluvalinnat käydään yhdessä läpi ja pohditaan myös jätteen syntyä ehkäiseviä vaihtoehtoja Tässä vaihtoehtona on, että oppilaitos kokoaa ”jätepussin” oikeista (puhtaista/turvallisista) jäteistä. Kokemukseni mukaan tehostaa oppimista, kun käsitellään konkreettisia juttuja. Jätteiden lajittelua korjaamolla ohjaavat myös jäteastioiden ja tarramerkintöjen tunnusvärit. Oheiset jätelajien tunnusvärit perustuvat RT-kortissa RT 69-10584 esitettyihin väreihin sekajätteen, biojätteen, keräyspaperin ja ongelmajätteen osalta. Värikirjavuuden välttämiseksi on suositeltavaa käyttää tunnusväriä astian kannessa tai tarramerkinnöissä. Erilliskerättävien jätelajien jäteastioissa väri voidaan korvata myös tarramerkinnöillä.

Lajittelupelin purku Sähköala

Muistutukseksi Jätehuollon tärkeysjärjestys Ensin pyritään ehkäisemään jätteen synty. Jos se ei onnistu, niin huolehditaan jätteen asianmukaisesta kierrätyksestä ennen laitosmaista polttoa tai kaatopaikalle sijoittamista.

Keräyspaperi Keräyspaperi Keräyspaperi Sekajäte Biojäte Energiajäte hyötykäyttöön kelpaamaton jäte mm. muoviosat (ei PVC) pakkausmuovit, tuhjät muoviastiat mm. kahvinporot, ruuantähteet Keräyspaperi Kuitupakkaukset Metalli mm. katalysaattorit, hylätyt metalliosat mm. sanomalehdet, tulostinpaperi mm. pakkauspahvi SER mm. sähkölaitteet, -työkalut Keräyslasi Keräyspaperi Ongelmajäte Keräyspaperi Keräyspaperi Muu hyötyjäte HYÖTYJÄTTEET Ruskea pahvi, pakkauskartonki ja biojäte lajitellaan vähintään paikallisten jätehuoltomääräysten mukaan ja toimitetaan keräykseen. Keräysastia valitaan jätelajin mukaan. Sähkö- ja elektroniikkaromuun (SER) kuuluvat mm. sähkö- ja elektroniikkalaitteet ja -työkalut, tarkkailu- ja valvontalaitteet, kuten paloilmaisimet ja termostaatit, tietokoneet ja tulostimet. Nämä kerätään esim. rullakoihin, pahvilaatikoihin tai kuormalavoille. Tuottajayhteisöjen (Serty, Elker Oy, ERP Finland Oy) keräyspisteet löytyvät heidän omilta Internet-sivuiltaan. Metallijätettä ovat mm. katalysaattorit, öljystä tyhjennetyt iskunvaimentimet ja muut auton korjaamisessa hylätyt metalliosat. Tyhjät, myös vaarallista jätettä sisältäneet metallitynnyrit voi toimittaa niitä kunnostaville yrityksille. Ajoneuvojen renkaat toimitetaan kierrätykseen. Rengaskierrätys Oy:n Internet-sivuilta löytyvät rengasterminaalien osoite- ja yhteystiedot. Auton tuulilasit toimitetaan kierrätykseen, jos paikkakunnalta löytyy niille kerääjä. Ehjät pantilliset kuormalavat kerätään erikseen ja toimitetaan uudelleenkäyttöön. Myös yritykset noutavat kuormalavoja. Energiajätettä ovat mm. muoviset autonosat (ei PVC), verhoilutekstiilit ja kumiosat (ei matot), pakkausmuovit, suojapaperit ja -muovit, polyuretaani, likaantuneet paperit ja pahvit, pantittomat ja rikkinäiset kuormalavat, nailonvahvisteiset hihnat, tyhjät öljy- ym. muoviastiat, käsipyyhepaperit. Näiden lajittelusta voi kysyä energiajätettä kerääviltä kuljetusyrityksiltä. VAARALLISET JÄTTEET (ONGELMAJÄTTEET) Käytetyt voiteluöljyt: mustat moottoriöljyt kerätään esim. muovikontteihin tai metallitynnyreihin, kirkkaat vaihteisto- ja hydrauliöljyt kerätään erikseen mikäli niitä kertyy yli 500 litraa/vuosi. Ne kerätään siivilälliseen keräyskonttiin tai metallitynnyriin. Kiinteät öljyiset jätteet: öljynsuodattimet, öljyn imeytysaineet, osien pesun kiinteät sakat sekä öljyiset rätit ja trasselit voidaan kerätä samaan astiaan. Kerätään yhteen esim. HD-polyeteeni-muoviastiaan. Lyijyakut Kerätään kannelliseen akuille sopivaan HD-polyeteenimuoviastiaan. Jarru-, kytkin- ja jäähdytinnesteet kerätään yhteen muoviastiaan. Jäähdytinnesteet kerätään erikseen muoviastiaan. Maalauksessa ja ruostesuojauksessa syntyvät jätteet: vajaat maalipurkit, -sakat ja aerosolipakkaukset (hölskyy ja/tai pihisee) sekä ruostesuojauksen alustamassa. Kerätään yhteen esim. HD-polyeteenimuoviastiaan tai metalliastiaan. Loisteputket ja energiansäästölamput ehjinä ilman suojapakkauksia esim. tukeviin pahvi- tai muovilaatikoihin. Ladattavat pienakut ja paristot kerätään yhteen esim. pahvi- tai muovilaatikkoon. Muita autokorjaamoissa syntyviä vaarallisia jätteitä ovat mm. erilaiset huoltokemikaalit kuten liimat, akkuhapot ja voiteluaineet, paineastiat kuten halonisammuttimet, laukeamattomat turvatyynyt, jotka sisältävät räjähdysvaarallisia kemikaaleja. Toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Öljynerotinkaivojen pinta- ja pohjakerrokset: Varmista pesutoiminnassa öljynerotinkaivoon päätyvien pesuaineiden ja -liuottimien yhteensopivuus. Tarkasta, huolla ja tyhjennä öljynerotinkaivo säännöllisesti sekä pidä kirjaa toimenpiteistä. Kaivon tyhjennys voidaan tehdä myös tarpeen mukaan öljylietepatjan ja pohjakerroksen paksuutta seuraamalla. Hiekanerotuskaivojen pohjakerros: Tilaa tyhjennys tarvittaessa. mm. romuakut, käytetyt öljyt, jarru-, kytkin-, jäähdytinnesteet, osien pesun jätteet mm. autonrenkaat, puujäte mm. lasiset juomapullot

Jätehuolto kuntoon Jätteiden keräykseen ja varastointiin soveltuvien omien tai jätteenkuljetusyritysten astioiden täytyy täyttää tietyt kriteerit: Astioiden on oltava tiiviitä ja niiden on kestettävä koneellinen kuormaus ja kuljetukset. Nestemäiset ongelmajätteet säilytetään niille soveltuvassa astiassa suoja-altaassa tai suoja-allastetussa tilassa, jonka tilavuus on mitoitettu vähintään suurimman säiliön tilavuuden mukaan. Ympäristölle vaarallisiksi luokiteltujen aineiden, kuten öljyjen, liuottimien ja jätebensiinin säilytykseen ja kuljetukseen tarvitaan tyyppihyväksytyt astiat. Jäteastioissa on oltava vähintään jätteen nimi. Muiden astiamerkintöjen tarve riippuu jätteen vaarallisista ominaisuuksista. Aineiden alkuperäiset hyväkuntoiset astiat ovat myös käyttökelpoisia säilytykseen ja kuljetukseen. Tarvittavat merkinnät ovat usein valmiina. Niihin lisätään vain JÄTE -merkintä. Kemikaalijätteitä ei saa säilyttää edes tilapäisesti elintarvikepakkauksissa. Lähde: Draivi; Autokorjaamoalan hyvän käytännön malli

Autoalan ongelmajätteet Romuakut Haponkestävät kannelliset astiat sopivat parhaiten romuakkujen säilytykseen. Käytetyt voiteluöljyt (mustat moottoriöljyt, kirkkaat vaihteisto- ja hydrauliöljyt) Ekokem suosittelee, että kirkkaat voiteluöljyt kannattaa kerätä erikseen, mikäli niitä syntyy yli 0,5 m³ vuodessa. Kiinteät öljyiset jätteet Öljynsuodattimet, öljynimeytysaineet, öljytäytteiset iskunvaimentimet, vajaat voiteluöljypakkaukset ja osien pesujätteiden sakat voi laittaa samaan astiaan. Jarru-, kytkin- ja jäähdytinnesteet Käytettyjä jarru- ja kytkinnesteitä syntyy varsin vähän ja ne voidaan laittaa samaan, esim. muovi- tai metalliastiaan. Romuakut Pakkasen tai muun tekijän vioittamista romuakuista valuvat akkuhapot saadaan näin talteen. Suositeltavaa on säilyttää romuakut ulkona lukitussa tilassa. Käytetyt voiteluöljyt Niistä valmistetaan uusioöljyjä, kun taas mustat öljyt käytetään energiantuotannossa. Suoja-allastettu öljynkeräyssäiliö sijoitetaan niin, että se voidaan tyhjentää helposti imuautolla. Käytettyjen voiteluöljyjen keräykseen soveltuvat esim. kunnostetut kierrätystynnyrit tai keräyskontit. Varastointia ja siirtoja helpottaa, jos alustana käytetään esim. kuormalavaa. Nestemäiset ongelmajätteet tulee kuitenkin aina muistaa varastoida valuma-altaalla varustettuun paikkaan. Vähintään 400 litran erä noudetaan autokorjaamolta kerran vuodessa veloituksetta. Edellytyksenä on, että voiteluöljyn joukossa ei ole muuta jätettä. Vesipitoisuus saa olla enintään 10 % ja pienikin polttonestemäärä öljyn joukossa pilaa öljyn, kun halutaan välttyä jätteenkäsittelymaksuilta. Siivilä öljysäiliön kaatosuppilossa estää kiinteiden jätteiden pääsyn säiliöön. Lähde: Draivi; Autokorjaamoalan hyvän käytännön malli

Autoalan ongelmajätteet Osien pesun jätteet Osien pesussa suljettu liuotinpesukone tai kammiopesulaite säästää liuotinkuluissa. Osien pesussa syntyviä liuotinjätteitä ei saa johtaa viemäriin. Ne kuuluvat sellaisenaan ongelmajätekäsittelyyn. Öljynerotinkaivojen pinta- ja pohjakerrokset Öljynerotinkaivojen tarkastuksesta ja tyhjennyksestä sekä hälyttimien testaamisesta huolehditaan säännöllisesti ja varmistutaan niiden toiminnasta tyhjennyksen yhteydessä. Tyhjennys voidaan myös tehdä tarpeen mukaan öljylietepatjan ja pohjakerroksen paksuutta seuraamalla. Hiekanerotinkaivojen pohjakerros Pohjakerros on sisältämiensä haitallisten aineiden takia ongelmajätettä. Tyhjennys tulee hoitaa tarpeen mukaan. Osien pesun jätteet Osienpesukoneiden sakat voidaan toimittaa myös imutyhjennyksenä ongelmajätteiden käsittelyyn. Huoltamoiden ja korjaamojen pesutoiminnassa öljynerotinkaivoon päätyvien pesuaineiden ja -liuottimien yhteensopivuudesta täytyy varmistua. Hyväksytyt pesuaineyhdistelmät löytyvät Öljy- ja kaasualan keskusliiton Internet-sivuilta: www.oil-gas.fi Öljynerotinkaivojen pinta- ja pohjakerrokset Tyhjennyksen yhteydessä on hyvä arvioida tyhjennysvälin riittävyyttä. Öljynerotinkaivojen tyhjennyksistä ja tarkastuksista pidetään kirjaa. Tyhjennyksen yhteydessä tehdään seuraavat merkinnät: tyhjennyspäivämäärä, tyhjennyksen suorittaneen yrittäjän nimi, jätteen määrä sekä paikka, johon yrittäjä kuljettaa jätteen. Lähde: Draivi; Autokorjaamoalan hyvän käytännön malli

Autoalan ongelmajätteet Loisteputket ja energiansäästölamput Tukeva pahvi- tai muovilaatikko soveltuu loisteputkien ja energiansäästölamppujen keräykseen. Maalauksessa ja ruostesuojauksessa syntyvät jätteet Alustamassajäte, liuotinpitoiset rätit ja vajaat maalipurkit voidaan kerätä samaan astiaan. Muut ongelmajätteet Muita korjaamotoiminnassa syntyviä ongelmajätteitä ovat mm. erilaiset huoltokemikaalit kuten liimat, akkuhapot ja voiteluaineet, paineastiat kuten halonisammuttimet, laukeamattomat räjähdysvaarallisia kemikaaleja sisältävät turvatyynyt ja ilmastointilaitteiden jäähdytinnesteet. Ilmastointilaitteiden huolto on luvanvaraista juuri ilmastointiaineisiin liittyvien ympäristöriskien vuoksi. Loisteputket ja energiansäästölamput Ne laitetaan sellaisenaan ilman alkuperäispakkauksia laatikkoon ja oleellista on niiden säilyminen ehjinä keräyksen ja kuljetuksen aikana. Mikäli lampun kuori rikkoutuu, myrkyllistä elohopeaa vapautuu huoneilmaan. Rikkinäiset lampun ja loisteputken palaset suositellaan laitettavaksi pakattuna keräysastiaan. Maalauksessa ja ruostesuojauksessa syntyvät jätteet Vesiverhomaalauskaappien maalisakka on myös useimmiten ongelmajätettä. Täysin tyhjät metalliset spray- ja muut astiat voi laittaa metallinkeräykseen. Jos purkki ”hölskyy tai pihisee” se kuuluu ongelmajätteisiin. Muut ongelmajätteet Ilmastointilaitteet: Huollon yhteydessä vanha jäähdytysaine otetaan talteen. Vanha jäähdytysaine on ongelmajätettä, joka huoltoliikkeen tulee toimittaa ongelmajätteen käsittelyyn. Toisena vaihtoehtona on korjaamon laitteista riippuen jäähdytysaineen uusiokäyttö. Lähde: Draivi; Autokorjaamoalan hyvän käytännön malli

Jätteiden lajittelu HSY:n alueella Lajitteluohjeet löydät HSY:n kotisivuilta www.hsy.fi/jatehuolto/ohjeet/lajittelu