Innovaatiopolitiikan suunta Toimitusjohtaja Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät Lappeenranta

Ensimmäinen haaste; pyörän uudelleenkeksimisen vähentäminen •Jopa puolet tuotekehityspanoksesta on päällekkäisiä eli kehitetään jo olemassa olevia ratkaisuja –Valtaosa, 85 % pk-yrityksistä ei käytä lainkaan patenttijulkaisuja, joilla päällekkäisyyttä voi merkittävästi vähentää lisätään pk-sektorin tietoisuutta tavoista selvittää olemassa olevat keksinnöt ja yleistä tietoisuutta immateriaalioikeuksista (esim. idealuotsi – hanke)

Innovaatioindeksi ja BKT per capita Lähde: European Innovation Scoreboard 2005

Toinen haaste; innovaatiopanostusten tuottavuuden parantaminen •Suomen korkeista innovaatiopanostuksista ei saatu kansainvälisessä vertailussa riittävää tuottoa. •Uuden hallituksen ohjelmassa hyviä linjauksia: –Kansallisen innovaatiostrategian laatiminen; huomiota teknologisten innovaatioiden lisäksi liiketoiminta-, muotoilu- ja organisaatioinnovaatioihin –Tutkimus- ja kehitysrahoituksen nostaminen neljään prosenttiin/BKT –Tutkimus- ja kehitysrahoituksen suuntaaminen erityisesti palvelusektorin tuottavuuskehityksen parantamiseen. –Panostaminen strategisen huippuosaamisen keskittymiin. –Kannustaminen verotuksen keinoin pääomasijoituksiin ja liiketoimintaosaamisen siirtymistä alkaviin yrityksiin. •Markkinoillepääsyn pitäisi olla innovaatiostrategian ja - prosessien punainen lanka.

,,, Toinen haaste; innovaatiopanostusten tuottavuuden parantaminen •Uusien ideasta innovaatioksi johtavien prosessien etsintä; esim. ruotsalainen malli ideasta innovaatioksi 72 tunnissa (professori Mickos): –Prosessin tuotteistaminen helpottaa yrittäjää. –Sama konsulttipalvelu koko prosessin ajan; nopeuttaa markkinoille tuloa; prosessin osat ulottuvat markkinoilletuloon saakka. –Julkinen rahoitus varsinkin kaupallistamisvaiheessa; mm. innovaatiolaina 1 milj. kruunuun saakka patentin/keksinnön kaupallistamiseen. –Hyviä tuloksia: 72 tunnissa 15 yrityksestä ja 30 ideasta 7 patenttihakemusta ja 3 tuotanto-/markkinointisopimusta

Kolmas haaste; innovaatioiden asianmukainen suojaaminen •PK-yrityksistä 50 – 75 % ei hyödynnä lainkaan immateriaalijärjestelmän suojausmahdollisuuksia: liikesalaisuutta, tekijänoikeuksia, patentteja, tavaramerkkejä, mallisuojaa ja hyödyllisyysmallia. •Hallitusohjelmassa kansallinen teollis- ja tekijänoikeuksien strategia, jossa erityishuomio pk-yritysten ja yksityisten keksijöiden mahdollisuuksissa suojata innovaationsa •Immateriaalioikeuksien tarkastelu kokonaisuutena – tekijänoikeus ei erillinen, ainoastaan taiteeseen ja taiteilijoihin liittyvä oikeudenala; tekijänoikeuksien hallinnon mahdollinen siirtäminen uuteen työ- ja elinkeinoministeriöön. •Oikeusvarmuuden lisääminen mm. säätämällä työsuhdetekijänoikeudesta •Selvitettävä keinoja, joilla pk-yritykset voivat tehokkaammin reagoida immateriaalioikeuksien loukkauksiin; IP-asioiden hallitusohjelmassa sanottu tuomioistuinkäsittelyn tehostaminen ei yksin ratkaise