Mariitta Vaara Kansanterveyslaitos TOIMINTAKYVYN MITTAAMINEN JA ARVIOINTI: kansallinen asiantuntijaverkosto Mariitta Vaara Kansanterveyslaitos Toimintaterapian VII Tutkimussymposium 22.-23.1.2007

Esityksen sisältö Toimintarajoitteiden yleisyys, väestöryhmittäiset erot, muutokset ja kehitysnäkymät Lähtökohdat verkoston muodostamiselle Verkoston tavoitteet ja tehtävät Organisaatio Nykytilanne

Toimintarajoitteiden yleisyys iän ja sukupuolen mukaan: ostoskassin kantaminen % Koskinen et al. 2002

Toimintarajoitteet koulutusryhmittäin % Naiset Miehet 50 Perusaste Keskiaste Korkea-aste 40 30 20 10 Portaidennousu Kielellinen sujuvuus Portaidennousu Kielellinen sujuvuus Näöntark-kuus Kaupassa asiointi Näöntark-kuus Kaupassa asiointi Martelin ym. 2004; T2000, julkaisematon

Perustoiminnoista* vaikeuksitta suoriutuvien osuus vuosina 1978-80 ja 2000-01 % % 100 Naiset Miehet 2000-01 80 2000-01 60 1978-80 1978-80 40 20 55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+ 55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+ IKÄ * Pukeutuminen, vuoteeseen asettuminen, asunnossa liikkuminen Martelin ym. 2004

Perustoiminnoissa* vaikeuksia kokevien määrä Suomessa vuonna 2000 ja ennusteet vuosille 2015 ja 2030 A) Toimintarajoitteisten osuus kussakin ikäryhmässä säilyy v. 2000 tasolla B) Toimintarajoitteisten osuus kussakin ikäryhmässä muuttuu kuten jaksolla 1980–2000 * pukeutuminen, vuoteeseen asettuminen ja asunnossa liikkuminen Martelin ym. 2004 Koskinen ym. 2006

Tiivistelmä Toimintakyky heikkenee iän myötä, mutta… yksilöllinen vaihtelu suurta Suuria väestöryhmittäisiä eroja, esim. koulutuksen mukaan Toimintakyky on parantunut 20 v. aikana, mutta vanhimmissa ikäryhmissä (75+, 85+) muutoksen suunta ja suuruus vaihtelevat Iäkkäiden määrä kasvaa nopeasti tulevaisuudessa => toimintarajoitteisten määrä kasvaa, mutta kasvu on kuitenkin selvästi vähäisempää, jos aiempi pääosin myönteinen kehitys jatkuu

Mihin toimintakykymittareita tarvitaan? Väestön toimintakyvyn tason mittaamiseen Yksilöiden työkyvyn, kuntoutustarpeen ja avuntarpeen arviointiin Hoidon ja kuntoutuksen vaikutusten tutkimiseen

Mihin toimintakykymittareita tarvitaan? Toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi on osa kliinistä lääketiedettä, hoitotyötä, kuntoutusta, vakuutuslääketiedettä Mittaamista tarvitaan niin terveys- kuin sosiaalipalveluissa

Verkoston lähtökohdat Käytössä on lukuisia hyvin erilaisia työ- ja toimintakyvyn mittaamisen menetelmiä ja suosituksia Mittaamisen kehittämistä tehdään runsaasti, mutta hankkeiden välillä on niukasti vuoropuhelua

Verkoston lähtökohdat STM:n asettama Tieto 2005 –työryhmä velvoitti eri toimijoita kehittämään yhdessä toimintakyvyn ja työkyvyn mittaamista Kansanterveyslaitoksen tehtäväksi asetettiin yhteistoimintaverkoston luominen KTL kutsui 5.4.2006 koolle eri toimijoita asiantuntijaseminaariin, joka piti välttämättömänä kansallisen asiantuntijaverkoston muodostamista

Valmistelutyöryhmä 2006 KTL, Kela, Kuntaliitto, STM, Stakes, Duodecim Toimintasuunnitelma vuosille 2007-2010 Rahoitus

Verkoston tehtävät Koordinoida toimintakyvyn arvioinnin ja mittaamisen kehittämistyötä ja yhdenmukaistaa käsitteiden määrittelyä Suositella ja kehittää parhaaseen asiantuntemukseen perustuvia toimintakyvyn eri ulottuvuuksien ja tasojen mittausmenetelmiä Kliiniseen potilastyöhön Tieteellisiin tutkimushankkeisiin Väestötutkimuksiin

Verkoston tehtävät Tiedottaa menetelmistä Päivitettävä tietokanta Artikkelit, julkaisut Tukea hyviksi todettujen menetelmien käyttöön ottoa ja laadukasta toteuttamista Osallistua kansainväliseen kehittämistyöhön

Verkosto A S I N T U J R Y H M Ä Projekti- ryhmä Johtoryhmä Toimintakyvyn arviointi ja mittaus iäkkäillä Toimintakyky kuntoutustarpeen arvioinnissa ja kuntoutuksen vaikuttavuuden mittarina Toimintakyvyn mittaus ja arviointi väestötutkimuksissa Työkyky ja toimintakyky sosiaalivakuutuksessa Vaikeavammaisten toimintakyky Esimerkkejä asiantuntijaryhmistä: Kansantauteja sairastavien toimintakyky A S I N T U J R Y H M Ä Projekti- ryhmä Johtoryhmä Verkosto

Toiminta 2007-2008 Verkoston toiminnan organisointi Asiantuntijaryhmien muodostaminen Tietokannan prototyypin laatiminen Verkostokokoukset: käynnistys ja raportointi Konsensuskokoukset joiltain aihealueilta Jatkotyön suunnitelma

Verkoston tulokset vuonna 2010 Tietokantaan on koottu menetelmät ja asiantuntijaryhmien suositukset useimmilta aihealueilta Menetelmät ovat aikaisempaa pätevämpiä ja yhdenmukaisempia Eri toimijoiden yhteistyö on lisääntynyt ja parantunut

Nykytilanne Rahoituksen järjestäminen Päätoiminen projektipäällikkö Verkostoon osallistuminen Sähköpostilista: n. 120 henkilöä tutkimuslaitoksista, yliopistoista, kuntoutuslaitoksista, sairaaloista, vakuutusyhtiöistä, järjestöistä, jne. Yhteyshenkilöt: Mariitta Vaara, Päivi Sainio, Kansanterveyslaitos Etunimi.sukunimi@ktl.fi