Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto OPI:n arkkitehtuurityö, Pekka Linna OPI-osahankkeen keskustelutilaisuus yritysten edustajille

Esityksen sisältö 0. ARKKI-työn tausta ja tavoitteet 1.KA-yhteydet 2.Visio 3.Prosessit ja tiedot lähtökohtana RAKETTI-OPI, Pekka Linna,

OSA 0: ARKKI-työn tausta ja tavoitteet RAKETTI-OPI, Pekka Linna,

Mistä olikaan kyse: Opi- osahankkeen tavoitteet –Tavoite 1: Määritellään ja toteutetaan kaikille korkeakouluille palveluna tarjottavia opintohallinnon järjestelmäpalveluja sekä viitearkkitehtuuri tukemaan korkeakoulujen koulutustehtävän hoitamista. Korkeakouluille tarjotaan mahdollisuus joustavaan siirtymiseen uusien, modulaaristen palveluiden käyttäjiksi siinä vaiheessa, kun korkeakouluissa käytössä oleva järjestelmät vanhenevat. Yhteisten palvelujen määrää kasvatetaan kysynnän mukaan ja samalla käytössä olevien opintotietojärjestelmien lukumäärä vähenee oleellisesti.Tavoite 1 –Tavoite 2: Perustavoitteen tukemiseksi opintohallinnon tietojärjestelmäkehityksessä otetaan käyttöön RAKETTI-XDW-osahankkeessa syntyvä, operatiivisen toiminnan tarpeiden mukaan laajennettava kansallinen käsite- ja tietomalli tietojen yhteismitallisuuden varmistamiseksi.Tavoite 2 –Tavoite 3: Samanaikaisesti korkeakoulujen opintohallinnon tietojärjestelmien kehittämishankkeiden kansallista koordinointia tehostetaan; jaTavoite 3 –Tavoite 4: Keskitetty palveluntuottaja tarjoaa kehittämishankkeissa syntyvät osajärjestelmät korkeakouluille palveluna perustettavan kansallisen opintohallinnon ohjelmistopoolin kautta.Tavoite 4 RAKETTI-OPI, Pekka Linna,

Aiemmat vaiheet ja ARKKI –Pohjatyötä on tehty mm. vuonna 2010 työskennelleissä Opi- osahankkeen asiantuntijaryhmissä ja kokonaisarkkitehtuurimenetelmään keskittyneessä KA-pilotissa –Syksyllä 2010 Opi-osahankkeen ohjausryhmä päätti, että –korkeakoulujen asiantuntijoista koostuva ”iskuryhmä” laatii ehdotuksen opintohallinnon kansallisesta kokonaisarkkitehtuurista. –ryhmä tuottaa kuvauksen opintohallinnon alueen kokonaisarkkitehtuurista (palvelut ja prosessit, keskeiset tiedot ja tietovarannot, järjestelmäarkkitehtuuri sekä rajapintavaatimukset). –työn tuloksena syntyy operatiivisen toiminnan tarpeiden mukaisesti syventyvä XDW-käsitemalli, kansallinen opinto-hallinnon moduulijako sekä alustavat rajapintamääritykset. RAKETTI-OPI, Pekka Linna,

ARKKI-työ ja sen valmistelu –CSC kokosi ryhmän vuodenvaihteessa –OPI-osahankkeen ohjausryhmä vahvisti ryhmän kokoonapanon kokouksessaan –Valittu ryhmä kokoontui kahteen valmistelevaan työpajaan ( ja ) –Varsinainen työ tehtiin leirillä Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla –Työskentelyyn osallistui yhteensä 19 asiantuntijaa korkeakouluista ja tärkeimmistä sidosryhmistä RAKETTI-OPI, Pekka Linna,

OSA 1: KA-YHTEYDET

Prosessit-palvelut XDW

Korkeakoulujen KA-työ Raameja, tavoitteita Ratkaisuja Mahdollisuus ohjata Mahdollisuus tulla kuulluksi Yhteinen kieli Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen välineenä ARKKI eli opiskelun, opetuksen ja opintohallinnon tavoitetilan viitearkkitehtuuri IT-palvelutuotannon uudistaminen, esimerkiksi ammatti- korkeakoulujen yhteiset IT-palvelut -hanke Tietojärjestelmä tarpeet Prosessien kehityksen tuki KA-TYÖ OHATIHA Korkeakoulun kokonaistarpeet IT-investoinnit Strateginen keskustelu tavoitteista

Arkki-sanastoa –Oppija: henkilö, josta voi tulla hakija, hakija, opiskelija, entinen opiskelija –Tietovaranto: palveluiden ja prosessien tarvitsemat ja muokkaamat tiedot –Prosessi: toiminnassa tuloksia tuottava ketju –Palvelu: tuottaa prosessien tarvitseman tietojen käsittelyn (ei tarvitse olla atk:ta), sama palvelu voi esiintyä useassa prosessissa –Järjestelmäpalvelu: yleinen toiminnallinen tai tekninen palvelu, jota prosesseita palvelevat sovellukset voivat käyttää

Visio: Opiskelu ja tutkinnot –Opiskelijat hakeutuvat nykyistä laaja-alaisempiin koulutuskokonaisuuksiin. –Tutkinnon tavoitteet yleismaailmallisempia; erityisosaaminen syntyy aktiivisen työelämäosallistumisen avulla. –Yhteistyö koulutuksen järjestämisessä on lisääntynyt kansallisesti ja kansainvälisesti. Opetustarjonta on pirstaloitunut eli yhteen tutkintoon opetusta tuottavien toimijoiden määrä on kasvanut. –Liikkuvuus on muuttunut vallitsevaksi toimintamalliksi. Opiskelijat suorittavat opintoja useammassa korkeakoulussa.

OSA 2: VISIO

Visio: Seurantatiedon merkitys –Seurannan merkitys on kasvanut suunnittelun lähtökohtana. –Opiskelijoiden tuen tarve kasvanut "itseohjautuvuuden" vuoksi.

Visio: Tietovarannot ja tietojärjestelmät –Kansalliset ja kansainväliset tietovarannot ovat korvanneet nykyisiä organisaatiokohtaisia tietovarantoja. –Tietojärjestelmät ovat palvelupohjaisia ja niiden moduulit joustavasti vaihdettavissa tarvittaessa. –Korkeakoulut kehittävät aktiivisesti palveluja. Ratkaisut noudattavat standardeja.

OSA 3: TIEDOT JA PROSESSIT LÄHTÖKOHTANA

Toiminnan näkökulma –ARKKI-työssä pääjäsennys toiminnan tasolla on seuraava: –prosessit; ja –näitä tukevat palvelut –prosessit ovat asian- ja tiedonkäsittelyn kokonaisuuksia, jotka voidaan tunnistaa ja määritellä jonkun vastuulle –palvelut ovat toiminnallisia kokonaisuuksia, joiden avulla asiat saadaan tehdyksi -kaupallisten organisaatioiden toiminta-arkkitehtuurin kuvauksissa on usein mukana palvelu myös jonakin, mitä organisaatio tuottaa ulkoiselle asiakkaalle -mukana on usein myös maininta siitä lisäarvosta, minkä asiakas saa käyttäessään organisaation tuottamaa palvelua

ARKKI-työssä olisi voitu kuvata palveluita –korkeakoulujen ulkoisille asiakkailleen tuottamia palveluita –korkeakoulu tuottaa esimerkiksi yrityksille osaavaa työvoimaa –korkeakoulu toimii osana yhteiskunnan innovaatiojärjestelmää –korkeakoulun sisäisille asiakkailleen eli opiskelijoille tuottamia palveluita –opetus eli sisällöt ja niihin perehtymisen, tietojen omaksumisen ja taitojen kehittämisen tuki –ohjaus eli tieto omasta edistymisestä ja tuki valintojen tekemisessä –opintohallinnon asiakkailleen eli opiskelijoille, opettajille ja korkeakoulun johdolle tuottamia palveluita –opettajille annettava tuki suunnittelussa ja opetuksen järjestämisessä –opiskelijoille ohjaus edellä mainitussa mielessä –korkeakoulun johdolle päätöksenteon tukeminen seuranta- ja ennakointitiedon avulla

ARKKI-työssä kuvattiin prosesseja –organisaation tuottamia palveluita ei kuitenkaan edellä kuvatussa mielessä lähdetty kuvaamaan vaan pitäydyttiin prosesseissa –Tähän oli muutama erillinen syy –arkkitehtuurityötä tehtiin oppijakeskeisesti eli tarkasteltiin koulutustarjonnasta mahdollisesti kiinnostuvaa yksilöä, hakijaa, uutta opiskelijaa jne. –tämä tarkastelunäkökulma korostaa yksilön toimintaa ja valintoja eli prosessinäkökulmaa –arkkitehtuurityötä tehtiin tietojoukoista liikkeelle lähtien –tämä ohjasi kysymään mitä tiedolla tehdään ja mitä tiedolle tehdään –palvelukäsite on korkeakouluympäristössä kiistanalainen –korkeakoulujen tuottamat palvelut, opiskelijan rooli suhteessa korkeakouluun – näistä ei ole olemassa jaettua ymmärrystä

Ratkaisun vahvuudet ja heikkoudet –Vahvuudet –Ei jouduttu toimimaan kiistanalaisella alueella leirin aikana: päästiin työssä eteenpäin tehokkaasti –Tulokset eivät liiku kiistanalaisella alueella: tulokset ovat helpommin hyväksyttävissä yhteiseksi malliksi –Toimittiin työryhmän jäsenten vahvuusalueella –Heikkoudet –Ei päästä kiinni siihen, minkä vuoksi korkeakoulut toimivat –Tietohallinnon ja opintohallinnon tulisi palvella korkeakoululaitoksen tavoitteita: mikäli näitä ei määritellä, minkä suhteen lähdetään optimoimaan? –Visioissa ja skenaarioissakaan ei päästy käsittelemään korkeakoulujen toiminnan yleistä perustaa ja sen mahdollista muutosta (”Mihin tarpeisiin korkeakoulut vastaavat nyt – mihin vuonna 2025?”)