Maankuivatus, kastelu ja tulvasuojelu tulevaisuudessa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Maapallon lämpeneminen
Advertisements

Kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnittelu ja toteuttaminen
IPCC-työn merkitys suomalaiselle päätöksenteolle Pirkko Heikinheimo WG II –tiedotustilaisuus
Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus
Hulevesien hallinta Kuopion Saaristo-kaupungissa, EU-hanke
FinELib 10 vuotta Kuntarakenteen muutoksesta kirjasto- ja tietopalvelujen kannalta Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen lääninhallitus.
Maatalouden ympäristötuki Ehdotus toimenpiteiksi Fincid seminaari/
Luonnonmukainen vesirakennus peltojen kuivatuksessa Tartto 2. 6
Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi- hankkeessa
Yksityiskohtainen tulvakartoitus Tornionjoen alaosalla
Tulvadirektiivin esittely Tulvadirektiivityöryhmä Minna Hanski, MMM.
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö Joensuu.
PÄÄTÖSANALYYSIN SOVELTAMISMAHDOLLISUUDET TULVARISKIEN HALLINNASSA Heini Lähteenmäki ja Antton Keto TKK–SYKE–METLA Seminaari Levi.
Tulvariskien hallinta lainsäädännössä Tulvariskityöryhmä: keskustelutilaisuus Pekka Kemppainen Lakimies Maa- ja metsätalousministeriö Yleinen.
Maankäytön ja kaavoituksen suhde vesiensuojeluun Itämeri –foorum Anne Kumpula Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta.
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
Kuluttajapoliittinen katsaus
Kunnat kilpailukykyisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan tekijöinä Kunnat ja maakunnat Euroopassa -seminaari Varatoimitusjohtaja Timo.
Peltosalaojituksen suunnittelu
Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
Esteettömyys – kestävää kehitystä! Verkostoseminaari Aila Korpivaara
MRL:n tavoite …tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään.
Tulvariskityöryhmän toimeksianto ja työn tavoitteet
TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry
Ympäristöhankkeet Länsi- Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelmassa.
Salaojateknikoiden neuvottelupäivät Hyvinkäällä Kehitysinsinööri Heikki Pajula, SYKE Ojitushankkeiden rahoitus.
TEHTÄVÄRAKENTEIDEN MUUTOS PALKKOJEN JA TUOTTAVUUDEN KASVUN LÄHTEENÄ Mika Maliranta (ETLA)
Vesienhoito ja maatalous Lapissa
Hydrologiset mittaukset
Tulvadirektiivin keskeinen sisältö
Peruskuivatuksen suunnittelu
Copenhagen Oslo Reykjavik
Monitavoitteellisten vesiensuojelukosteikkojen vesistöalueittainen kohdentaminen (VESKO) Suomen ympäristökeskus ja Lounais-Suomen ympäristökeskus Maa-
Mikä on arvioinnin rooli ohjelmatyössä Arviointiseminaari - eväitä uudelle ohjelmakaudelle Eero Pehkonen.
Uuden kunnan palvelurakenteen toteuttaminen UusiKunta kunnanhallitusten yhteiskokous Pääsihteeri Jaana Simola.
Aluehallinnon uudistus ja sisäisen turvallisuuden kehitysnäkymät Kouvola Leena Gunnar Johtaja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus.
Haapaveden ja Virmutjoen tila 2013, esitietoja Yleisötilaisuus Helena Kaittola.
Mihin ohjelmat ohjaavat ja miten viljelijät valitsevat -esimerkkinä horisontaalinen maaseudun kehittämisohjelma Tuomas Kuhmonen
, Janne Virtanen, Ilmastonmuutos: hillitseminen ja sopeutuminen, toiminta Varsinais-Suomessa.
Suomen virtavesien erityispiirteet
VARELY /Olli Madekivi1 Aluehallinnon tietotarpeita maa- ja metsätalouden vesienhoidon suunnittelussa ja seurannassa Olli Madekivi Varsinais-Suomen.
Tulvariskityöryhmän kuulemis- ja keskustelutilaisuus Hannele Ahponen Suomen luonnonsuojeluliitto.
EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Euroopan aluekehitysrahasto Tehtävä: “myötävaikuttaa alueellisen epätasapainon poistamiseen.
KUSTANNUSTEHOKKAAN VESIENHOIDON TOIMENPIDEYHDISTELMÄN MUODOSTAMINEN
Maatalous ja ympäristönsuojelu
Maatalouden vesiensuojelu ”Nitraattiasetus”
Ympäristötukien valvonta 2007 Maija Kyrö MMM / Tukiyksikkö.
Tulvakartoitusten tilannekatsaus
Valtion PARAS –hankkeen tilanne Jaana Simola Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, LAHTI
MAA- JA METSÄTALOUDEN VESIENHOIDON TUTKIMUSOHJELMA Loppuseminaari Säätytalo Helsinki Mikko Peltonen, MMM.
INSPIRE-direktiivin suhde PSI-direktiiviin Tampere Tuire Taina, maa- ja metsätalousministeriö.
MAA- JA METSÄTALOUDEN VESIENHOIDON TUTKIMUSOHJELMA Seminaari Suomen ympäristökeskuksen Auditorio Helsinki Elina Nikkola, MMM.
Maakunnan yhteistyöryhmä Ylijohtaja Pekka Häkkinen.
Stratpääm060509ar.ppt 1 KMO 2015 VISIO STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Marja Kokkonen LIITE 2.
Maatalouden vesiensuojelu
EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Rakennetuki liittymistä valmisteleville maille liittymistä valmisteleva tuki vuodesta 2000:
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset sisävesien ekologiseen tilaan – kalaston vasteet vuoden 2007 seurantahavaintojen perusteella Martti Rask,
Metsähallinnon myrskytuhovalmiuden parantaminen Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö, Metsäosasto p.
Tulvariskien hallintaa koskevan lainsäädännön arviointia Tuire Taina
Eurooppalainen työnvälityspalvelu EURES OHJAUS 2004-seminaari Jyväskylä, Rantasipi Laajavuori Miten liikkua eurooppalaisilla työmarkkinoilla?
EAKR-rahoitusta ympäristöhankkeisiin Anna-Liisa Tanskanen EU-koordinaattori Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Carelicum.
Huleveden tulva-alueet
Euroopan yhteisön direktiivien ja säännösten vaikutukset ja yhteensovittaminen Suomen merialueilla
Ajankotaista Skills Finlandin toiminnasta ja tulevaisuudesta
Maiseman muutos Eksogeeniset ilmiöt muokkaavat maankamaraa ja muuttavat maisemaa (rapautuminen, eroosio, massaliikunnot) maanviljely, ylilaidunnus, metsien.
Vesiosuuskunnat ELY- keskuksen näkökulmasta
Leivonveden GWMS-automaattiasema
Tartu syöttiin – kunnostusvinkkejä tulevaisuudelle
Esityksen transkriptio:

Maankuivatus, kastelu ja tulvasuojelu tulevaisuudessa 100 vuotta Pentti Kaiteran syntymästä FINCID:n seminaari Helsinki 18.11.2005 Kai Kaatra, MMM

Aiheita Kuivatuksesta ja kastelusta valuma-alueen vesitalouden hallintaan Tulvasuojelusta tulvariskien hallintaan Meneillään olevia hankkeita Haasteita

Maatalouden rakennemuutos

Peruskuivatus Suomessa 1920-2000 Tulva - luonnollinen ilmiö, johon sopeuduttava Tarkastelussa valuma-alue, ei yksittäinen riskikohde Irti keinokeskeisyydestä Kattava tarkastelu: tulvien ehkäisy – riskien ehkäisy – tulvasuojelu – operatiivinen tulvantorjunta – vahinkojen korvaaminen Kattava riskien arviointi: turvallisuus, talous, ympäristö Kaikkien osapuolten osallistuminen Välineinä tulvakartat ja tulvariskien hallinnan suunnitelmat

Riittävästä kuivatuksesta huolehdittava Pellot painuvat ja kuluvat n. 1 cm/ vuosi Jokien valuma-alueet muuttuvat Tulvaherkkyys lisääntynyt Kansallisomaisuutta joiden kunnosta on huolehdittava

Kunnostusojitus Uusia ojia tehdään enää vähän Painopiste ojien perusparannuksessa Vanha suunnitelma toteutuksen pohjana Voidaan laatia kokonaan uusi suunnitelma Salaojakeskukset tekevät pääosan suunnitelmista TE-keskukset ja metsäkeskukset rahoittavat, AYK:t antavat lausunnon

Kuivatuksesta valuma-alueen vesitalouden hallintaan Riittävän ylläpidon varmistaminen Monitavoitteinen lähestymistapa kuivatus tulvariskien hallinta vesiensuojelu, ravinnekuormituksen vähentäminen luontotyypit ja elinympäristöt maisema vesistöjen kunnostaminen ja ennallistaminen Tukiehtojen kehittäminen Tarvitaan uusia työkaluja

Kastelu Suomessa Veden riittävyys meillä harvoin ongelma Vuosien 2002-2003 kuivuus osoitti varautumistarpeita Tarve johtuu lähinnä alkukesän sadannan vajauksesta sekä hallantorjunnan tarpeellisuudesta tietyillä alueilla EU:n tuen pinta-alaperusteisuus (keskimäärin yli 50 % tuotosta) lienee vielä vähentänyt kiinnostusta kastelulaiteinvestointeihin Erikoiskasveilla ja puutarhaviljelyssä kastelun merkitys saattaa olla hyvinkin suuri Ns. säätökastelu lisääntynyt voimakkaasti vuodesta 1995 lähtien sen tultua liitetyksi EU:n ympäristötuen erityistukisopimuksen piiriin

Osaamisen turvaaminen Osa tuottavuushanketta Vuoden 2005 alussa vireillä 143 ojitustoimitusta Lounais-Suomessa 29 Länsi-Suomessa 86 muiden ympäristökeskusten alueilla vain muutamia, kolmessa ei enää yhtään hakemusta vireillä Osaamista tarvitaan silti tulevaisuudessakin uudet väylät ja uudet kaava-alueet kiristyvät vaatimukset maanomistuksen muutokset, ositukset Asiantuntemus syytä koota 2-4 ympäristökeskukseen

Maatalous julkishyödykkeiden tuottajana Maatalouden harjoittaminen on yhä enemmän muutakin kuin elintarvikkeiden tuottamista, esim. luonnonympäristön moninaisuuden hoitaminen kulttuuriympäristön vaaliminen suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen ylläpito kuormituksen vähentämiseksi tulvariskien hallinnan parantaminen Voidaan nähdä palvelutuotteina, joihin maatalousyrittäjällä on hyvä ammatillinen valmius Kannustimien kehittäminen haaste tukijärjestelmien uudistamiselle

Tulvasuojelusta tulva- riskien hallintaan TYYPILLISET TULVIEN AIHEUTTAJAT SUOMESSA Suuret tulvat ja vahingot esim. Keski- ja Länsi-Euroopassa 1990- ja 2000-luvuilla Poikkeuksellisten sää- ja vesiolojen sekä ääritilan-teiden yleistyminen Tulvien ajankohdat Ilmaston muutokset Tulvariskit kasvavat Lumen sulamisvedet Runsaat sateet Peräkkäiset sateiset vuodet

Tulvasuojelusta tulvariskien hallintaan Tulva - luonnollinen ilmiö, johon sopeuduttava Tarkastelussa valuma-alue, ei yksittäinen riskikohde Irti keinokeskeisyydestä Kattava tarkastelu: tulvien ehkäisy – riskien ehkäisy – tulvasuojelu – operatiivinen tulvantorjunta – vahinkojen korvaaminen Kattava riskien arviointi: turvallisuus, talous, ympäristö Kaikkien osapuolten osallistuminen Välineinä tulvakartat ja tulvariskien hallinnan suunnitelmat

Tulvariskien hallinta Meteorologia Vesistön hydrologia Hydrologinen vaara Jokiuoma Tulvan vaara Alttius Vahinkoriski Tulvatilanteen hallinta Vahingot tulvavesien pidättyminen valuma-alueella, vesistön varastokapasiteetti vaara altaiden ja uomien koko, pengerrykset maankäyttö, rakentaminen, rakenteiden tulvansieto Kattava lähestymistapa. Toimenpiteitä voidaan tehdä monessa vaiheessa. Ehkä aikaisemmin on painottunut liikaakin nuo jokiuomassa tehtävät toimenpiteet ja sen lisäksi tulvatilanteen hallinta + korvaukset. Jatkossa enemmän painoa vesistön varastokapasiteetin hallintaan ja maankäyttöön. tulvaennusteet tulvantorjunta, tilapäiset rakenteet riski korvaaminen

Tulvayhteistyö EU:ssa Toimintaohjelma valmisteilla Informaatio ja tutkimus EU:n rahoitusinstrumentit Direktiivi

Tulvadirektiivi Komission ehdotus direktiiviksi tänä vuonna Direktiivin sisältö tulvavaarakartat tulvariskikartat tulvariskien hallintasuunnitelmat suunnitelmien laatiminen sovitettaneen yhteen vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisen vesienhoidon suunnittelun kanssa v. 2015 mennessä Keinot jäsenmaiden päätettävissä - Integrointi VPD:n vaatimiin hoitosuunnitelmiin ja toimenpideohjelmiin - kuulemisten ja aikataulujen yhteensovittaminen - tulvakysymykset mukaan vesienhoitoalueiden suunnittelutyöhön Direktiiviehdotuksen mukainen kattava tarkastelu muuttaa suunnitelmia, siten että jatkossa tulee kiinnittää enemmän huomiota valuma-aluekohtaiseen suunnitteluun (nyt suunnitelmia on tehty hyvinkin pienille yksittäisille kohteille) viranomaisyhteistyöhön (maankäyttö, pelastustoimi jne.), tulvantorjunta ja pelastustoiminnan suunnittelu mukaan

Tulvavaarakartat (Flood hazard maps) Alueet, joilla on esiintynyt tai joille voi nousta tulva (ottaen huomioon tulvasuojelurakenteet) Tulvatilanteiden jaottelu usein toistuvat tulvat harvoin toistuvat tulvat harvinaiset ja äkilliset tulvat, patomurtumat Soveltuvin osin myös vesisyvyys, virtausnopeus, eroosioherkät alueet TUlvatilanteiden jaottelu: Komission kokouksissa on keskusteltu, pitäisikö ottaa kantaa myös toistuvuuteen eri luokissa, mutta tähän ei ainakaan vielä ole ryhdytty. Mikko Sane kertoo kohta lisää Suomen tulvakartoituksesta ja mahdollisesti myös valituista toistuvuuksista On tullut mieleen, että ehkä ei riitä, että tarkastellaan vain esim. 100 ja 250 vuoden tulvaa – pitäisi olla joku käsitys myös sitä selvästi suuremman tulvan aikaansaamista ongelmista – evakuointitarpeet, vaaralliset aineet

Tulvariskikartat (Flood risk maps) Tulvavaarakartoituksen perusteella tarpeelliseksi katsottava alueiden tarkempi kartoitus Kattava riskien arviointi tärkeät toiminnot (esim. vesihuoltolaitokset) vaikeasti evakuoitavat rakennukset (esim. sairaalat) ympäristöriskit (esim. kemikaalit) taloudelliset vahingot Tulvavaarakartta Tulvariskikartta Alttius vahingoille Kun tulvanvaara on arvioitu, merkittävillä tulvariskialueilla työtä jatketaan riskien arvioinnilla, mikä muodostaa pohjan tulvariskin hallinnan ja pelastustoiminnan suunnittelulle  

Tulvayhteistyö UNECE:ssa Suositus kestävästä tulvantorjunnasta v. 2000 Luonnos mallisäännöksiksi v. 2005 sopimuspuolten ryhdyttävä kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toimiin estääkseen, hallitakseen ja vähentääkseen tulvariskejä (1 art.) informointivelvollisuus (2 art.) monivuotisen strategian kehittäminen (3 art.) ekologiset vaatimukset huomioon strategioissa (4 art.) keskeistä valuma-aluenäkökulma valtion rajoista riippumatta (5 art.) neuvotteluvelvollisuus (6 art.) Oikeudellinen sitovuus? Tarvitaanko tulvista uusi kansainvälinen sopimus?

Hankkeita Suurtulvatyöryhmän loppuraportti 2003 Tulvavesien tilapäinen pidättäminen valuma-alueilla 2002 Luonnonmukainen vesirakentaminen, uusia näkökulmia vesistösuunnitteluun 2003 Ojitustoimitusopas 2003 Selvitys Suomen kastelutilanteesta 2003 Maankuivatuksen ja kastelun suunnitteluopas, valmistuu 2006 Peruskuivatuksessa muutettujen uomien tilan parantamisselvitys, valmistuu 2006

Meneillään olevia hankkeita Tulvatietojärjestelmä Tulvakartat yhdenmukaisina verkkoon Tulvariskien arviointi paikkatietojen yhteiskäyttöprojektina (tulvariskikartat) Rankkasadetulviin varautuminen Operatiivinen sää- ja tulvaennustusjärjestelmä IL, SYKE: rankkasadetulvien ennustaminen Liittyy myös Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän (LUOVA) valmistelutyöhön Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) –projekti mitoitusperusteiden uusiminen Rumpu- ja silta-aukkojen mitoitusohjeet Tulvakartat tärkeitä maankäytön suunnittelijoille ja pelastustoimelle -> tiedottaminen tärkeää heti kun kartat valmistuvat Suomessa riskien arviointi tarkoitus aloittaa paikkatietojen yhteiskäyttöä tarkastelevalla projektilla väestötiedot rakennus- ja huoneistorekisteri vaarallisia aineita käsittelevät laitokset kemikaalit

Lainsäädäntöhankkeita Vesilainsäädännön kokonaisuudistuksen jatkovalmistelu Poikkeuksellisista tulvista aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta annettujen säädösten uudistaminen Patoturvallisuuslainsäädännön uudistaminen ja tulvariskien hallintaa koskevien säädösten selvittäminen

Haasteita Tulvavesien pidättäminen valuma-alueilla pellot ja metsät Päätöksenteon ja toimenpiteiden sirpaloituminen lupaharkinnan tapauskohtaisuus muut kuin luvanvaraiset toimenpiteet Vanhojen vesitalouslupien tarkistaminen Patoturvallisuuden ja tulvariskien hallinnan suhde Tulvariskien hallinnan suhde vesienhoidon suunnitteluun aluehallinnon ja suunnittelun rajat vesistöalueittainen suunnittelu ja yhteistyö Tulvariskien hallinnan suhde maankäytön suunnitteluun ja rakentamisen ohjaukseen

Tutkimusohjelmia Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Maa- ja metsätalouden vesienhoito ”Veden vuosikymmenen tutkimusohjelma”