Järjestöt – uhka vai mahdollisuus vanhustyössä Projektijohtaja Eija Kilgast Sotainvalidien Veljesliitto 14.10.2011

Sotiemme veteraanit Sotiimme osallistui n. 700 000 miestä ja 100 000 aseetonta naista sekä kotirintamalla puolustustehtäviin 100 000 naista. Talvi- ja jatkosodassa kaatui 90 000 sotilasta ja vammautui 94 000. Rintamalta palanneet olivat pääasiassa 20–30-vuotiaita miehiä, joiden oli löydettävä paikkansa yhteiskunnassa ja päästävä elantoon kiinni. Varsinkin sotavamman saaneiden oli muokattava ammattitoiveensa uusiksi.

Sotiemme veteraanien ja uhrien järjestöt Suomessa Sotainvalidien Veljesliitto 1940 Suomen Sotaveteraaniliitto 1957 Rintamaveteraaniliitto 1964 Rintamanaisten Liitto (rintamapalvelustunnus) 1980 Kaatuneitten Omaisten Liitto (sotalesket) 1945 2010–11 vaihteessa sotiemme veteraaneja oli 51 800, joista 8 300 oli sotainvalideja.

Sotainvalidien Veljesliitto edelläkävijänä Hoito- ja kuntoutuslaitoksia perustettiin 1940-luvulta lähtien, minkä liiton omatoiminen varainkeruu on mahdollistanut. Sairaskotien verkosto rakennettiin 1980-luvulla vanhuuden turvaksi. Järjestää virkistystoimintaa, rekrytoi tukijäseniä ja tukee jäseniä taloudellisesti. Liitto on panostanut jäsentensä kotona selviytymisen tukemiseen. Nyt on kehitteillä ja kokeilussa HyvinvointiTV. SOVE-hankkeen tavoitteena on Veljeskotien osaamisen hyödyntäminen muun vanhustenhuollon tarpeisiin.

Sotainvalidien kotona selviytymisen tueksi Vaikeavammaisten sotainvalidien kunnalliset kotihoitopalvelut alkoivat 1986 Asuntojen korjausneuvonta alkoi 1991 Avustajatoiminta alkoi 1998 Tukea muun muassa siivouspalveluiden ostamiseen ja tukihenkilötoimintaan

Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoimintahanke Liitto käynnisti hankkeen 1.11.1998 työvoimahallinnon tuella. Nyt on toimittu jo 13 vuoden ajan. Hanke on kolmiportainen: Valtakunnallisen tukihankkeen projektitukipäätökset saadaan työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM). Aluehankkeiden projektitukipäätökset tulevat ELY-keskuksilta (projektipäällikkö, -sihteeri, alueohjaaja) Paikalliset TE-toimistot tekevät avustajina työskentelevien palkkatukipäätökset.

Hankkeen tavoitteena on tukea sotiemme veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä itsenäistä kotona asumista ja selviytymistä niin pitkään kuin se on mahdollista. tukea ja edistää työllistämiensä pitkäaikaistyöttömien sosiaalisia, koulutuksellisia ja ammatillisia valmiuksia yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa tähtäimenä avoimille työmarkkinoille siirtyminen.

Jäsenpalvelua veteraanijärjestöjen jäsenille Sotainvalidien Veljesliitto Suomen Sotaveteraaniliitto Rintamaveteraaniliitto Rintamanaisten Liitto Kaatuneitten Omaisten Liitto (sotalesket 1.9.2011 lähtien) Puolisoiden ja leskien osalta lähtökohta on, että sotainvalidi tai -veteraani on tai on ollut jäsen sotainvalidiosastossa tai veteraaniyhdistyksessä.

Toiminnan kattavuus ja toimijat 2011 Tukihanke liitossa ja 18 aluehanketta Hallinnoijina sotainvalidipiirit, veljeskodit ja yksi sotaveteraanipiiri Avustajien ohjauksesta vastaavat projektipäälliköt, joissakin hankkeissa myös projektisihteerit ja alueohjaajat

Avustajatoiminnan volyymeja 18 aluehanketta palvelee lähes 200 kunnan alueella. Hanke työllistää noin 600 avustajaa vuodessa. Hankkeessa avustetaan lähes 8 000 asiakastaloutta vuodessa. Työsuhteen jälkeen avustajista 35 % on siirtynyt avoimille työmarkkinoille ja 10 % opiskelemaan. Osa avustajista opiskelee uuteen ammattiin jo työsuhteen aikana, työnantajan ajalla ja kustannuksella.

Avustajiksi palkataan pääsääntöisesti yli 500 päivää työttömänä olleita työnhakijoita sekä muita pitkäaikaistyöttömiä vajaakuntoisia harjoittelijoita tai henkilöitä, jotka ovat suuntautumassa työelämään, mutta tarvitsevat vielä työssään tukea ja ohjausta. Palkkatukioikeudesta riippuen työsuhde kestää 6–24 kk ja vajaakuntoisilla vielä pidempään.

Palveluun kuuluu kodin arkeen ja kodinhoitoon liittyvät tehtäviä – kodin puhtaanapito – vaatehuolto – ruoanlaitto – pienimuotoiset kodin piha- ja ulkotyöt – asiointi- ja saattaja-apu – ulkoilu – omaishoitajan sijaisena toimiminen jne. sosiaalista vuorovaikutusta tärkeänä osana työtä.

Yhteistyö avustajatoiminnassa Järjestön sisällä Yhteiskunnassa Tukihenkilö-toiminta Neuvonta-palvelut Kunnalliset Yksityiset Sotainvalidipiirien toiminta Järjestöt Avustaja-toiminta Korjaus-neuvonta Avustajatoiminta ei korvaa kunnallista tai yksityistä kotihoitoa, vaan tukee ja täydentää niitä.

Kunnallisen kotihoidon täydentäjä Avustajatoiminta täydentää kunnallista kotihoitoa varsinkin niissä tehtävissä, jotka eivät vaadi laajaa ammatillista koulutusta. Uskomme, että tulevaisuudessa tämän kaltaista avustavaa ja ammatillista hoitoa täydentävää palvelua kaivataan ikääntyvien määrän kasvaessa ja hoitohenkilökunnan siirtyessä eläkkeelle.

Palvelujen kysynnän kehitys Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on jo yli 26 % ja yli 75-vuotiaiden osuus 14 % Ikäryhmät 1998 2004 2010 2015 2020 2025 2030 65–74 vuotta 8,4 8,6 9,6 12,2 13,4 12,7 12,6 75–84 vuotta 4,8 5,6 5,9 6,2 7,1 9,4 10,5 85 + vuotta 1,5 1,9 2,2 2,3 2,6 3,2 Yht. > 65 vuotta 14,7 15,8 17,4 20,5 22,9 24,7 26,3 (Lähde: Tilastokeskus 19.6.2004, lainattu 3.10.2011)

Toiminnan yhteiskunnallinen merkitys Hanke antaa pitkään työttömänä olleelle henkilölle mahdollisuuden tehdä arvokasta, arvostettua työtä saada työkokemusta, jopa kaksi vuotta kouluttautua kotitalous- tai sosiaali- ja terveysalan ammatteihin ja tuottaa näin yhteiskuntaan tulevia vanhustyön työntekijöitä.

Kunta hyötyy avustajatoiminnasta Apu täydentää kunnan vanhusten avopalveluja ja vapauttaa resursseja muuhun vanhuspalveluun. Vanhusten laitokseen siirtyminen lykkäytyy. Hanke tuottaa uutta työvoimaa vanhus- ja vammaispalveluihin. Hanke auttaa kuntia hoitamaan työllistämisvelvoitetta. Työmarkkinatuilla tuetaan työllisyyttä. Rahat jäävät kuntaan. Työttömiä saadaan aktivoitua, työllistettyä ja lisättyä työelämänvalmiuksia mm. koulutuksella. Toimeentulomenot vähenevät, verotulot kasvavat.

Miten avustajatoiminta eroaa yksityisistä ja kunnallisista palveluista? Kiireettömyys, aikaa keskusteluun ja vuorovaikutukseen arkisen kotityön ohessa Avustajalla n. 6 tunnin työaika ja pääsääntöisesti 2 asiakasta päivässä Yhdessä tekeminen, kuntouttava työote Vahvasti asiakkaan tarpeista lähtevä palvelu Ei terveydenhoidollisia tehtäviä

Kentän havaintoja Kunnissa ei juurikaan työllistetä muita kuin vähintään lähihoitajatutkinnon suorittaneita. Kotihoidossa asiakastyöaika jää jopa vain 4 h/vrk, kirjauskäytännöt vievät aikaa. Suurikaan työntekijöiden lisäys ei tunnu nopeasti voimavarana. Vanhukset ja vammaiset tarvitsevat apukäsiä ja -jalkoja. Vamma on ominaisuus, ei sairaus. Vanhan ajan kotiavustajille olisi käyttöä.

Järjestöjen rooli työvoiman turvaajana Työvoimapoliittinen palkkatuki mahdollistaa avustajatoiminnan tyyppisen työllistämisen. Hyödynnetään kotimaisia työvoimaresursseja, mutta kaikkia emme voi työllistää. Osa tarvitsee vankempaa kuntouttavaa tukea siirtyäkseen avoimille työmarkkinoille. Vajaakuntoisissa on myös iso voimavara, jota ei tule unohtaa. Järjestöt voivat ottaa osan vastuusta tulevaisuuden työvoiman turvaamiseksi ja täydentävänä palvelumuotona.

Avustajalta edellytetään soveltuvuutta henkilökohtaiseen asiakaspalveluun ja yksin työskentelyyn kiinnostusta ja halua työskennellä ikä-ihmisten parissa kiinnostusta kouluttautumiseen. Aikaisempi koulutus tai kokemus alalta ei ole välttämätön. Kuten aikoinaan sotiemme veteraanit joutuivat muokkaamaan omat ammattihaaveensa uusiksi, moni nykyajan työtön on esimerkiksi tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanottuna samankaltaisessa tilanteessa.

Työvoimahallinto edellyttää avustajien ohjausta ja tukemista Valtakunnallinen tukihanke tukee aluehankkeiden toimintaa: antaa välineitä, tuottaa synergiaa ja kannustaa jakamaan hyviä käytänteitä. Aluehankkeissa pyritään aktiivisesti tukemaan ja edistämään avustajiksi palkattujen sosiaalisia, koulutuksellisia ja ammatillisia valmiuksia. Alueellisten projektien ohjaushenkilöstön rooli on avainasemassa siinä, miten avustajat saadaan motivoitumaan, luottamaan itseensä ja kasvamaan tehtäviensä tasolle.

Kouluttautumisen esteitä Iäkkäämmät työntekijät eivät enää lähde suorittamaan laajaa tutkintoa, mutta olisivat valmiita jatkamaan avustavissa tehtävissä ennemmin kuin olisivat työttömiä. Lyhyempiin tutkintoihin valmiutta löytyy. Joillakin on luki- tai muita oppimisvaikeuksia. Hyviä ”tyyppejä”, käytännön työntekijöitä, joilla ei ole paikkaa työelämässä.

Avustajien ikäjakauma 2009 2010 < 25 3 % 3,5 % 26–30 4 % 3,5 % 31–40 17 % 15,3 % 41–50 37 % 33,0 % 51–55 23 % 22,4 % 56 > 16 % 22,4 % Avustajista 13 % on miehiä ja 87 % naisia.

Muuttuneet koulutusvaatimukset Koulutusuudistus syrjäytti 1990-luvulla valtavan joukon työntekijöitä, joilla ei ole riittävää pätevyyttä. Työ painottui opastukseen, ohjaukseen ja neuvontaan. Kenelle kuuluu käytännön kotitaloustyöt, kun vanhus ei jaksa laittaa ruokaa, siivota tai leipoa jne.

Jatkosijoittuminen avustajatyön jälkeen 2010 Kouluttautuminen työsuhteen aikana 2010 Työllistynyt kuntaan 6,5 % Työllistynyt muualle 26,9 % Työllistynyt yrittäjäksi 1,9 % Siirtynyt opiskeleman 10,6 % Työttömänä 28,7 % Sairaana 7,4 % Eläkkeellä 4,2 % Muu tieto 2,3 % Ei tietoa 11,6 % Työsuhteita päättyi vuoden aikana 216 kpl. Yllä tilanne 3 kuukautta työsuhteen jälkeen. Lähihoitajan osatutkinto 22 Lähihoitaja kesken 6 Kotityöpalvelun ammattitutkinto 16 Kotityöpalvelun ammattitutkinto kesken 17 Henkilökohtaisen avustajan tutkinto kesken 6 Hygieniapassi 25 EA1 tai hätäensiapu 52 Lukuisia avustajien työpaikkakoulutus- tilaisuuksia, joihin kaikki osallistuvat.

Avustajatoiminnan vaikutuksia Työsuhteen jälkeen avustajaa ohjataan avoimille työmarkkinoille, siirtymään yrittäjiksi tai jatkamaan opintoja. Työsuhteen aikana avustaja voi suorittaa mm. kotityöpalvelun ammattitutkinnon (tai osia) lähihoitajan tutkinnon osia hoiva-avustajan koulutuksen henkilökohtaisenavustajan koulutuksen laitoshuoltajan tutkinnon yms.

Avustajatoiminnan tueksi 2011 Palvelusopimus, jossa sovitaan palvelun sisällöstä (toiminta järjestön vapaa-ehtoisesti tuottamaa palvelua; ilmoituksenvaraista toimintaa valvovat kunnat) Oma nettisivusto osoitteessa www.avustajatoiminta.fi Uusittu yleisesite, jossa kaikkien järjestöjen logot. Sähköinen Surveypal-työväline avustajien kehityksen seurantaan, ohjaukseen ja tukemiseen Koulutussuunnittelija aluehankkeiden tueksi Avustajien työkirja perehdytykseen ja laadun takaamiseksi Leasing-autoja syrjäseuduille työllistymisen helpottamiseksi

Yhteistyötä tarvitaan 70 000 vanhustyöntekijää on jäämässä eläkkeelle lähivuosina ja samanaikaisesti vanhusten määrä kasvaa. Hyväksi havaitut avustajat eivät työllisty ilman koulutusta. Koulutetut lähihoitajat hakeutuvat muihin tehtäviin. Mitä tässä olisi yhdessä tehtävissä? Miten porrastaa tehtävät, niin että koulutus, osaaminen ja asiakkaiden tarpeet kohtaisivat.

Järjestöt ovat mahdollisuus! Avustajat ovat potentiaalisia tulevia lähihoitajia, mutta osa etenee pienten askelten kautta. 50-vuotiaan työura ei voi olla ohi, sillä parhaimmillaan sitä on jäljellä vielä 20 vuotta. Tähän resurssien hukkaan heittämiseen yhteiskunnallamme ei voi olla varaa! Vanhukset ja vammaiset kaipaavat apukäsiä ja -jalkoja. Työntekijät kaipaavat mielekästä työtä, jossa he voivat kokea olevansa arvokas osa tätä yhteiskuntaa.

Lisätietoja www.avustajatoiminta.fi projektijohtaja Eija Kilgast eija.kilgast@sotainvalidit.fi p. 044 797 7881