Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta Aluetapaamiset 17.–18.1.2012 Projektijohtaja Eija Kilgast.

Esitys aiheesta: "Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta Aluetapaamiset 17.–18.1.2012 Projektijohtaja Eija Kilgast."— Esityksen transkriptio:

1 Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta Aluetapaamiset 17.–18.1.2012 Projektijohtaja Eija Kilgast

2 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke •Sotainvalidien Veljesliitto käynnisti avustajatoimintahankkeen 1.11.1998; toiminut työvoimahallinnon tuella yli 13 vuotta •Veljesliitto tukee toimintaa yli miljoonalla eurolla vuodessa, Veteraanivastuu ja paikalliset toimijat voimavarojensa mukaan. •Päätökset ja iso osa rahoituksesta tulee työhallinnolta: –valtakunnallisen tukihankkeen projektitukipäätökset työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) –aluehankkeiden projektitukipäätökset alueellisilta ELY-keskuksilta (projektipäällikkö / -sihteeri / alueohjaaja) –avustajina työskentelevien työntekijöiden palkkatukipäätökset paikallisista TE-toimistoista

3 Hankkeen tavoitteet •Hankkeen tavoitteena on –tukea sotiemme veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä itsenäistä kotona asumista ja selviytymistä niin pitkään kuin se on mahdollista –tukea ja edistää työllistettyjen pitkäaikaistyöttömien sosiaalisia, koulutuksellisia ja ammatillisia valmiuksia yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa avoimille työmarkkinoille siirtyminen tähtäimenä.

4 Asiakkuuskriteerit Toiminta on järjestön vapaaehtoisesti tuottamaa palvelua, johon järjestöjen jäsenillä on oikeus. Asiakkaina voivat olla seuraavien järjestöjen jäsenet: •Sotainvalidien Veljesliitto •Suomen Sotaveteraaniliitto •Rintamaveteraaniliitto •Rintamanaisten Liitto •Kaatuneitten Omaisten Liiton huoltoeläkettä saavat sotalesket 1.9.2011 lähtien.

5 Puolisot ja lesket asiakkaina •Lähtökohta on, että sotainvalidi- tai - veteraanipuoliso on tai oli sotainvalidiosaston tai veteraaniyhdistyksen jäsen. •Selkeintä olisi, että myös puoliso tai leski liittyisi puolisojäseneksi, silloin kun se on mahdollista.

6 Asiakkuuden ja palvelun rajauksia •Sotainvalidien kohdalla palvelu painottuu pieniprosenttisiin sekä puolisoihin ja leskiin. •Suuriprosenttiset sotainvalidit voivat olla asiakkaana itse maksavina. •Hanke ei voi myydä palveluja kunnalle. •Toimintaa rajoittaa lainsäädäntö niin terveydenhuollollisissa tehtävissä kuin kilpailutuksen alaisessa työssä. Siksi korostetaan, että toiminta ei ole pelkästään siivousapua: toimintaan tulee liittyä aina vähintään sosiaalinen elementti.

7 Yhteistyö avustajatoiminnassa Yhteiskunnassa Järjestön sisällä Yksityiset Tukihenkilö- toiminta Järjestöt Avustaja- toiminta Kunnalliset Neuvonta- palvelut Korjaus- neuvonta Sotainvalidipiirien toiminta Avustajatoiminta ei korvaa kunnallista tai yksityistä kotihoitoa, vaan tukee ja täydentää niitä.

8 Asiakastaloudet järjestöittäin 2008–2010 2008 2009 2010 Sotainvalidit 3 633 3 251 3 339 Sotaveteraanit 3 834 3 307 3 162 Rintamaveteraanit 1 050 1 070 1 006 Rintamanaiset 268 233 218 Muut veteraanit 252 216 170 ___________________________________________________________________________________________________________ Yhteensä 9 037 8 077 7 895

9 26.6.2014

10 Toiminnan kattavuus ja toimijat 2011 Tukihanke liitossa ja 18 aluehanketta Hallinnoijina sotainvalidipiirit, veljeskodit ja yksi sotaveteraanipiiri Avustajien ohjauksesta vastaavat projektipäälliköt, joissakin hankkeissa myös projektisihteerit ja alueohjaajat

11 Avustajien ikäjakauma 2009 2010 < 25 3 % 3,5 % 26–30 4 % 3,5 % 31–40 17 % 15,3 % 41–50 37 % 33,0 % 51–55 23 % 22,4 % 56 > 16 % 22,4 %

12 Jatkosijoittuminen avustajatyön jälkeen 2010 •Työllistynyt kuntaan 6,5 % •Työllistynyt muualle 26,9 % •Työllistynyt yrittäjäksi 1,9 % •Siirtynyt opiskeleman 10,6 % •Työttömänä 28,7 % •Sairaana 7,4 % •Eläkkeellä 4,2 % •Muu tieto 2,3 % •Ei tietoa 11,6 % Työsuhteita päättyi vuoden aikana 216 kpl. Yllä tilanne 3 kuukautta työsuhteen jälkeen. Kouluttautuminen työsuhteen aikana 2010 •Lähihoitajan osatutkinto 22 •Lähihoitaja kesken 6 •Kotityöpalvelun ammattitutkinto 16 •Kotityöpalvelun ammattitutkinto kesken 17 •Henkilökohtaisen avustajan tutkinto kesken 6 •Hygieniapassi 25 •EA1 tai hätäensiapu 52 •Palveluja kotiin -passi 47 Lukuisia avustajien työpaikkakoulutus- tilaisuuksia, joihin kaikki osallistuvat.

13 Toiminnan yhteiskunnallinen merkitys työllistämisen näkökulmasta Hanke antaa pitkään työttömänä olleelle henkilölle mahdollisuuden –tehdä arvokasta ja arvostettua työtä –saada työkokemusta, jopa kaksi vuotta –kouluttautua kotitalous- tai sosiaali- ja terveysalan ammatteihin ja tuottaa näin yhteiskuntaan tulevia vanhustyön työntekijöitä.

14 Kunta hyötyy avustajatoiminnasta 1.Apu täydentää kunnan vanhusten avopalveluja ja vapauttaa resursseja muihin vanhuspalveluihin. 2.Vanhusten laitokseen siirtyminen lykkääntyy. 3.Hanke tuottaa uutta työvoimaa vanhus- ja vammaispalveluihin. 4.Hanke auttaa kuntia hoitamaan työllistämisvelvoitetta. Työmarkkinatuilla tuetaan työllisyyttä. Rahat jäävät kuntaan. 5.Työttömiä saadaan aktivoitua, työllistettyä ja lisättyä työelämänvalmiuksia mm. koulutuksella. 6.Toimeentulomenot vähenevät, verotulot kasvavat.

15 Tukihankkeen tuki aluehankkeille •Palvelusopimus, jossa sovitaan palvelun sisällöstä (toiminta järjestön vapaa-ehtoisesti tuottamaa palvelua; ilmoituksenvaraista toimintaa; kunnat valvovat) •Oma sivusto osoitteessa www.avustajatoiminta.fi •Uusittu yleisesite •Sähköinen Surveypal-työväline avustajien kehityksen seurantaan, ohjaukseen ja tukemiseen •Koulutussuunnittelija aluehankkeiden tueksi •Avustajan työkirja perehdytykseen ja laadun takaamiseksi •Ohjauksellinen, henkinen, vertaistuellinen tuki ja synergia.

16 Kuntakysely •Kyselyn tarkoituksena oli selvittää avustajatoiminnan Lapin hankkeen alueella kuntien näkemyksiä siitä, millaisia tehtäviä olisi mahdollista siirtää kolmannen sektorin toimijoille tai paikallisille yrittäjille täydentämään kuntien palveluita. •Avustajatoimintakonseptin hyödyntämisen mahdollisuudet muissa vanhus- ja vammaispalveluissa Lapissa.