Hiitolan-Kurkijoen sukututkimuspiiri Lahjoitusmaakausi ja sen purku Kurkijoella ja Hiitolassa Lampuodeista ja torppareista talollisiksi 1800-luvun lopulla Hiitolan-Kurkijoen sukututkimuspiiri Loimaa 19.2.2014, Helsinki 20.2.2014 19.2.2014 Ahti Kurri

Mikä on lahjoitusmaa Hallitsija, kruunu, valtio lahjoitti suuria maa-alueita yksityishenkilöille palkkiona tai suosionosoituksena palveluksista lahjoitus määräajaksi, toistaiseksi, eliniäksi, ainiaaksi Venäjällä perinteisesti ”sieluineen” merkitys lahjoituksen saajalle: sai periä verot alueensa talonpojilta a) verot kokonaan itselle b) osittain tilitettäväksi valtiolle toinen merkitys: viljeli hovin omaa tilaa (hovileiriä) alustalaisten päivätöiden turvin (ropotti) V. 1871 Kurkijoen hoviin kuului 445 tilaa tai torppaa + hovitila donataari (lahjoituksen saaja) itse asui harvoin lahjoitusmaalla (hovissa) myöhemmin donataarit alkoivat myydä tiloja ulkopuolisille - tila ei ollut enää ”lahjoitusmaa” - lahjoitusmaan taloudellinen merkitys ”hoviherralle” kasvoi 19.2.2014 Ahti Kurri

Mikä on lahjoitusmaa-aika lahjoitusmaita oli jo Ruotsin vallan aikana 1600 –luvulla käytännössä tarkoitetaan 1721 alkanutta Venäjän vallan aikaa 1800-luvun lopulle asti kysymys talonpojan kannalta: a) verotuksesta b) omistusoikeudesta maahan c) oikeusturvasta 1820-luvulla merkittävä muutos huonompaan suuntaan lahjoitusmaajärjestelmä alkoi purkautua 1860-luvulta alkaen, vaiheittain Kurkijoella kahdessa päävaiheessa, 1860 - ja 1880-luvulla, samoihin aikoihin Hiitolassa ”lahjoitusmaakurjuudessa ” merkittäviä eroja eri lahjoitusmailla, eri hoviherrojen ja voutien alaisuudessa ja eri aikakausina oli äärimmäisiä vääryyksiä ja yksittäistapauksia <–> oli varsin asiallista ja sopuisaa eloa epäkohtia on ilmeisesti korostettu ja yksittäistapauksia yleistetty - varsin ymmärrettävästi nykyinen historiantutkimus puhuu ääri-ilmiöistä yksittäistapauksina 19.2.2014 Ahti Kurri

Lahjoitusmaat Ruotsin vallan aikana Käkisalmen lääni Ruotsille 1618 -> kruunu jakoi läänityksiä (lahjoitusmaa) aatelisille Kurkijoen kreivikunta, Oxenstjärna-suku Kurkijoelle Kronoborgin kaupunki kreivi Tuure Oxenstjärnan aikana v. 1668 räikeitä epäkohtia verokohtelussa (paikoin, ajoittain) valtio köyhtyi -> läänitykset peruutettiin 1680- luvulla (”suuri reduktio”) tilalle tuli verovuokrausjärjestelmä (1680 -> iso viha) - ei sen parempi verovuokraaja (arrendaattori) vuokrasi kruunulta oikeuden periä verot tietyltä alueelta arrendaattori maksoi kruunulle sovitun kokonaissumman ja sai itse pitää, mitä kykeni talonpojilta yli vuokrasumman perimään Kurkijoella arrendaattoreina esim. Printz, Gröön paljon oikeudenkäyntejä verotuksesta (Käkisalmen tuomiokunnan pöytäkirjat) talonpoikaisvastarintaa: esim. Simo Hurtta (Afläckt) oli arrendaattori pohjoisemmassa Karjalassa 19.2.2014 Ahti Kurri

Kurkijoki: lahjoitukset vuoden 1721 jälkeen Karjala Venäjälle 1721 1726 -> Kurkijoki ja Jaakkima keisarinna Katariina I:n yksityistä omaisuutta 1728 -> suuriruhtinatar Elisabethin (keisari Pietari II:n täti) omaisuutta 1743 -> lahjoitus Vorontsov-suvulle 1783 -> palautus kruunulle 1797 -> Kurkijoki + puolet Jaakkimaa uudelleen Vorontsoveille (Jaakkima jakautui kruununpuoleen ja rälssipuoleen) 1846 -> kreivi A. Kuselev-Besboredkon suvulle, jolta -> Kurkijoen hovi (2/3) Aleksander v. Etterille (272 taloa) -> Tervun hovi (1/3) kapteeni Kotsubeille (122 taloa) 19.2.2014 Ahti Kurri

Vastarintaa, verokapinat… tottelemattomuutta, lähetystöjä senaattiin, oikeudenkäyntejä kärjistyneimpiä: Taubilan kapina , Salmin kapina Taubilan hovi: Pyhäjärvellä, 1785, hoviherra korotutti vuokrat monikertaiseksi, kiisteltiin oikeudessa 13 v vähän Iievennettynä hyväksyttiin keisarin ukaasilla 1798 kontrahteja ryhdyttiin soveltamaan muualla -> vastarintaa esim. Hiitolassa lähetystöjä ja kirjelmiä koko lahjoitusmaakauden ajan tilanteen muuttamiseksi oli oikeus viedä oikeuteen ja vietiin, mutta tupattiin häviämään… 19.2.2014 Ahti Kurri

Talonpoika Vanhassa Suomessa 1721-1812 *) Luento Yrjö Kaukiainen 20.10.2013: Elikö Vanhan Suomen rahvas sorron ja kurjuuden alla? mikään ei viittaa siihen, että maanviljelys olisi mennyt alaspäin, päinvastoin Maanviljelys tilattomien määrä väheni Karjalassa, kun se Ruotsin Suomessa kasvoi tilattomia 1820: Käkisalmen alue 15 %, koko Viipurin lääni 18 %, Venäjän Kymenlaakso 22 % tiloja syntyi lisää, mutta myös peltoala kasvoi (2-kertaiseksi 1780->1830) V. 1825 karjan määrä/100 henkeä oli Viipurin läänissä sama kuin koko maassa tilakoko oli keskitasoa koko Suomeen verrattuna Verotus ennen v. 1770: päivätöitä (ropottia) 10-15pv/tila, vuonna 1810 16-33 pv/tila Ruotsin Suomessa kokonaisverot samalla tasolla, torppareiden päivätyöt hieman suuremmat *) Huom! Ennen Nikolai II:n ukaasia 1826”. ”Vanha Suomi ” = jo ennen Suomen Sotaa 1808-09 Venäjälle kuulunut alue (raja Kymijoessa). 19.2.2014 Ahti Kurri

Muutos huonompaan 1820 –luvulla ! Tsaari Nikolai II:n ukaasi v. 1826: - lahjoitusmailla sijaitsevat tilat tulivat täysin donataarien omistukseen - omistusoikeus menetettiin, talonpojista tuli vuokraviljelijöitä (lampuoteja) siihen asti omistamillaan tiloilla - 10 vuoden siirtymäaika allekirjoittaa uudet arentikontrahdit tai lähteä tilalta - jos verorästejä, joutui lähtemän - alkoi syntyä myös ”sieluineen” - sanamuotoa, mutta käytännössä ei Venäjää vastaavaa ”orjuutta” - valtaosa talonpojista hyväksyi uudet ehdot ja allekirjoitti - muutoksen merkityksessä talonpojalle oli paikkakunta- ja ”hoviherra”kohtaisia eroja - kokonaisuutena ukaasi merkitsi taantumaa talonpoikien oloissa - omistusoikeuden menetys henkisesti raskas asia -> vaikutti motivaatioon tilan hoidossa - vuokrakuorma kasvoi, päivätöiden (ropotin) osuus vuokrassa lisääntyi 19.2.2014 Ahti Kurri

Salmin kapina 1831 (Luento Riikka Myllys, 20.10.2013) Nimismies Neijlig keräsi koleraepidemian aikana rästiveroja Salmissa talonpojat kiihtyivät, Neijlig poltettiin taloon pahoinpitelyn jälkeen Venäjän sotaväki paikalle tuomiot: 93: kuolemantuomio, 20: työvankeus, 21: raippoja, 14: vesileipävankeus (raipat= 40 paria, 3 iskua parissa, kesti useamman päivän) kuolemaantuomitut armahdettiin -> elinkautiseen pakkotyöhön Salmissa sanottiin vielä 1900-luvulla uudelle nimismiehelle: ” hyvinko out, piämmä, huonost ko out, kärräytämmä” 19.2.2014 Ahti Kurri

Kurkijoki: 1830-luvulta lahjoitusmaakauden loppuun keisarin ukaasi 1826 -> entisistä talollisista tuli 1830-luvulla lampuoteja ja tiloista lampuotitiloja uusia lampuotitiloja ja niille uusia lampuoteja syntyi lähinnä entisten tilojen jaoissa pois muuttaneiden (tai häädettyjen) lampuotien tilalle hovi teki kontrahdin uuden kanssa, usein tila liitettiin naapurina olevaan lampuotitilaan (hovin) torppia aluksi vähän, alkoivat lisääntyä hoviherra von Etterin aikana (torpat perustettiin viljelemättömälle hovin maalle) Kyläkohtaisia eroja: joissakin Kurkijoen kylissä ei yhtään torpparia vielä 1870-luvulla, joissakin useita torppareita oli myös pappilalla, mutta ei lampuotitiloilla 19.2.2014 Ahti Kurri

Hiitolan, Kurkijoen ja Jaakkiman lahjoitusmaat noin v. 1850 Hiitola 8 lahjoitusmaatilaa Kurkijoki 2 Jaakkima 3 19.2.2014 Ahti Kurri

Hiitolan lahjoitusmaat 1827, paljon ostoja ennen lahjoitusmaiden purkautumista 1870-> Omistaja Kylät Myöhemmin mm. Kreivi Armfelt Alakokkola, Haukkavaara, Hännilä 1-3 ja 2-7, Ilmee, Koukunniemi, Kopsala, Kuoksjärvi, Lipola, Petkola 8-9 ja 13-20, Nehvola, Pukinniemi, Päijälä, Sirsjärvi, Sirkiänmäki, Telkinniemi, Unkola, Ylikylä, Vaavoja, Valtola, Yläkokkola Majuri Grigorkov Haapalahti, Huiskonniemi, Laurola, Tenhola, Ulaskanniemi Kenr.luutn. Hennin (perilliset) Asila, Hiitola, Ivankoski, Kilpola, Kylänlahti, Raivattala, Siisiönmäki, Veijala Feod. Siitonen: Asila, Hiitola, Kilpola, Kylänlahti Matti Pösö: Koukunniemi, Siisiönmäki, osa Veijalaa Juho Karjalainen: osa Veijalaa Vänr. Kondratjev (per.) Kyläjärvi, Pohjii, Tiurula, Tujula Matti Pösö Hännilä 4 Kruunulla Mustola 21-29, Petkola 1-7 ja 10-12, Tounaa 19.2.2014 Ahti Kurri

Tervun ja Kurkijoen hoviin kuuluneet kylät Tervun hovi Kurkijoen hovi Ihojärvi Luhovaara Marianvaara Mikrilä Rummunsuo Räihävaara Savoja Tervu Vätikkä (9) Alho Lepousmäki Sorjo Aromäki Levonpelto Soskua Elisenvaara Mikrilä Särkjärvi Haavikko Oksentiinmäki Titto Huutomäki Otsanlahti (24) Hämeenlahti Pohjii Kannansaari Rahola Korpsaari Riekkala Kuuppala Savii Lapinlahti Sillankorva 19.2.2014 Ahti Kurri

Kurkijoen hovitilojen purku Tervun hovi (1/3), 9 kylää Kurkijoen hovi (2/3), 24 kylää viimeinen hoviherra kapt. Kotsubei Valtio osti v. 1864 Tervun hovitilan (ei koko Tervun hovin aluetta) osti S. Gripenberg muu alue tiloina talonpojille v. 1866*) viimeinen hoviherra hovineuvos Aleksander v. Etter Valtio osti 1) 1865 osa**) 2) 1871 loput (pakkohuutokauppa) Myynti tiloina talonpojille 1882 *) vuosiluku päätelty kirkonkirjojen nimikkeiden muuttumisesta lampuoti-> talollinen **) Kurkijoen historia I-III ” jaettu talonpojille” ? 19.2.2014 Ahti Kurri

Miten lampuodista tuli uudelleen talollinen Kun valtio oli ostanut hovin maat, alkoi maanmittaus -> isojako Isojaossa muodostettiin ja jyvitettiin kantatilat Tilojen muodostuksessa lähtökohtina olivat jo siihen mennessä vakiintuneet lampuotitilojen ja torppien maat Prosessi kesti kauan: valtio osti esim. Kurkijoen hovin 1871 – isojako kesti 10 vuotta – myynti talollisille 1882 Talonpojilla oli tieto tilojen myynnistä heille koko prosessin ajan Tilat ostettiin omiksi (perintötiloiksi) käypään hintaan, 28 vuoden maksuajalla, 6 % korolla 19.2.2014 Ahti Kurri

Tarkennusta vaativaa Miten ja milloin tilakaupasta tilakohtaisesti sovittiin valtion kanssa? On käytetty termiä ”huutokauppa” – mitä tarkoittaa, milloin se pidettiin? Mitä ja millä hinnalla kaupassa myytiin, jos se pidettiin ennen kuin isojako oli tehty, tilat muodostettu ja hinta määräytynyt? Jos ”huutokauppa” oli vasta hintojen määräydyttyä, voittiko ylin huuto? Oliko tilaa viljelevällä etuosto-oikeus? Koskiko ”huutokauppa” vain tiloja, joita tilaa lampuotina/torpparina viljellyt ei ilmoittanut ostavansa? (esim. maakauppiaat ostivat tiloja ja myivät myöhemmin viljelijälle) Kauppahinta näyttää olleen kaikille manttaalimäärän mukaan samalla lailla määräytynyt Lampuodin asema ennen tilan omaksi saamista (10 vuotta): maksoiko valtiolle samaa vuokraa kuin oli maksanut hoville ? Mihin asti tehtiin hoville ropottia sen jäkeen kun valtio oli ostanut hovin 1871? Samoilla ehdoillako kuin von Etterille ? Siirtyivätkö Kurkijoen hovin omat maat heti maamieskoulun oppilaiden ”hoitoon” ja talonpojat vapautuivat ropotin teosta? 19.2.2014 Ahti Kurri

Mistä saa tietoja perintötiloista, 1 1800-luvun henki- ja rippikirjatietoja (tilanumeroita, osalukuja, asukkaita) jatkumona seuraamalla kykenee usein päättelemään - miten esivanhempien viljelemät lampuotitilat kehittyivät 1800-luvulla ennen tilojen omaksi saamista - oliko sama tila ollut jo 1700-luvulta suvun hallussa (rippikirja <-> henkikirja) - muodostuiko perintötila tilasta/torpasta, jota viljeltiin jo lampuotiaikana 19.2.2014 Ahti Kurri

Mistä saa tietoa perintötiloista, 2 MMA: ”luettelo myönnetyistä lahjakirjoista” - pitäjittäin kylittäin luetteloitu valtion myymät perintötilat - tilan rek.no, omistaja (ostajat), hinta, osaluku- ja manttaalitietoja MMA: Maarekisteri - vastaavat tiedot (ei hintatietoa) + pinta-alatiedot - tilojen jaot 1944 asti: syntyneet tilat (rek.no), osaluku/manttaali, kauppapvm, omistaja, pinta-ala - ellei tilaa ole jaettu, vaikka se on vaihtanut omistajaa, maarekisterissä on vain alkuperäinen merkintä ja omistaja 1800-luvun lopulta - samalta aukeamalta: jaossa syntyneestä tilasta seuraavassa jaossa syntyneet rek.not MMA: Maarekisterin liitekartat (ei kaikista tiloista, ei kaikista jaoista) - alkuperäisiä tilakarttoja kantatilasta, jakokarttoja myöhemmistä jaoista - karttojen liitteinä jakoihin liittyviä asiakirjoja: kauppakirjoja, papinkirjoja, lainhuutoja - karttoihin merkitty naapuritilojen sen hetkinen rek.no, usein omistaja! 19.2.2014 Ahti Kurri

”Luettelo myönnetyistä lahjakirjoista” Mikkelin maakunta-arkisto Esimerkki: Kurkijoen Korpisaaren kylän vuonna 1882 ostetut perintötilat Huom! sanonta ”lahjakirjat” (tiloja ei saatu lahjaksi, ne ostettiin valtiolta käypään hintaan) 19.2.2014 Ahti Kurri

Vuonna 1882 Alhon kylään perustetut perintötilat Kantatilojen tilarajat on rekonstruoitu vuonna 1930 topografikartalle piirrettyjen rekisterinumerotietojen ja tilarajojen perusteella (Rata valmistui myöhemmin, piirretty tähän havainnollisuuden vuoksi. Valtio pakkolunasti ratalinjan Ja aseman alueen maanomistajilta) 19.2.2014 Ahti Kurri

Esimerkki Maarekisterin sivusta (Mikkelin maakunta-arkisto) 1879 Korpisaari 12 Mielosenmäki, perintötila - viljeltyä 37,37 ha - vilj. kelpoista ja vars. metsää 170,12 ha - joutomaata 2,03 ha - yhteensä 209,59 ha Jaettu -> 12:1 Juho Matinpoika Kurki …. vilj. 12,89 ha… 12:2 Antti Antinpoika Mielonen …… vilj. 13,85 ha.. 12:3 Tahvo Räkköläinen ja siskonsa Anna …… vilj. 6,83 ha … 12:4 Juho Relssinpoika Mielonen …… vilj. 4,02 ha … 19.2.2014 Ahti Kurri

Esimerkki maarekisterin liitekartasta Salopalstan jako v. 1934 19.2.2014 Ahti Kurri

Mistä saa tietoa perintötiloista 3 Henkikirjat - asukkaat kylittäin, taloittain: tilan nimi ja rek.no (usein pelkkä osaluku ) - kertoo, kuka asuu/omistaa tilan henkikirjoitushetkellä, usein ”Ostaja”: NN Topografikartat - viimeiset topografikartat 1930-luvun alusta, saatavuus eri kylistä eri lailla - kartoissa tilarajat ja sen hetkinen rekisterinumero Yksittäisiä jakokarttoja asiakirjoineen ainakin KA:ssa Kotiarkistot ! - rekisterinumerot esim. perinnönjakokirjoissa ja korvauspäätöksissä 19.2.2014 Ahti Kurri

Esimerkki henkikirjasta - Rekisterinumero puuttuu monesta tilasta, osaluku kytkee tilan maarekisteriin, jossa rekisterinumero - Moni tämän sivun tiloista asumattomia salopalstoja 19.2.2014 Ahti Kurri

Esimerkki topografikartasta tilarajat, rekisterinumerot -> näistä hahmottuvat alkuperäisten kantatilojen rajat ja tilojen myöhemmät jaot 19.2.2014 Ahti Kurri