Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
Hiitolan-Kurkijoen sukututkimuspiiri Tapaaminen 21. 11
Hiitolan-Kurkijoen sukututkimuspiiri Tapaaminen Karjala-talo Aloitus Esittelyt ja kuulumiset tilanteen mukaan Suvut Kemppinen ja Häkli 2014 tapaamiset Hyvää kotimatkaa Ahti Kurri
2
Kemppisistä keskusteltua piirin tapaamisessa (yleistä)
Sukunimitutkijat uskovat nimen juontuvan ruotsinkielen taistelijaa, soturia tarkoittavasta sanasta ”kämpe”. Suomalainen Sukunimikartasto II kertoo, että v Kemppisten suurin keskittymä Luovutetussa Karjalassa oli Kurkijoella, Hiitolassa ja Jaakkimassa. Parikkalan seudulla asui myös Kemppisiä. (katso kuva). Kurkijoella ja Hiitolassa Kemppisiä asui 1700-luvun alussa (Hiitolan 1600-luvun lopun kirkonkirjat, asukasluettelot) jo useassa eri kylässä (katso ao. sivu). Perinteisen sukututkimuksen tiedoin eri kylissä asuneiden Kemppisten sukulaisuutta ei ole kyetty osoittamaan. (Ovatko alueen Kemppiset yhden vai useamman eri alueelle tulleen esi-isän jälkeläisiä?) Hiitolan Haukkavaaran ja Kurkijoen Kuuppalan Kemppiset saattaisivat olla samaa sukua yhteisen ”perintönä kulkevan” etunimen perusteella. Kuuppalan Kemppisten DNA-sukututkimus osoittaa mieslinjan Y-haploryhmän olevan I (I1d3a). Tämä kertoo suvun esivanhempien rantautuneen Suomeen alun perin lännen suunnalta. (Tämä ei siis todista sitä, että kaikki Kemppiset olisivat, isälinjoja saattaa olla useampia eli useampi erisukuinen mies on aikoinaan saanut tämän nimen kannettavakseen). Esimerkki Kemppis-suvun historiasta: Kuuppalan Kemppisten suku löytyy Kuuppalasta v. 1724, jossa sukua asuu 1800-luvun alkuvuosikymmeniin asti. Suku katoaa Kuuppalasta (mm. Inkeriin). Kurkijoella se jatkuu Marianvaarassa sinne 1700-luvun lopulla vävyksi siirtyneen pojan toimesta. Marianvaarasta suku siirtyy 1800-luvun loppupuolella Alholle ja miessuku Marianvaarassa lakkaa. Alhon Kemppisiä asettuu 1900-luvun taitteessa myös Aromäkeen (ja Jaakkimaan). Sukunimi oli varsin yleinen sekä Kurkijoella että Hiitolassa: Kurkijoella se oli 8. yleisin sukunimi, Hiitolassa 14. yleisin. (katso taulukko yleisimmistä sukunimistä sukututkimuspiirin kotisivuilta). Ahti Kurri
3
Häkleistä keskusteltua piirin tapaamisessa (yleistä)
Sukunimitutkijat liittävät nimen ortodoksiseen ristimänimeen Thekla, venäjäksi Fekli. Suvussa elävän perimätiedon mukaan suku olisi tullut Viipuriin Itävallasta. DNA-sukututkimus osoittaa Häklien kuuluvan ainakin kahteen eri haploryhmään: sekä idän suunnalta tulleisiin N1c1 – miehiin (Suomen yleisin mieshaploryhmä) ja harvinaisempaan R1a-haploryhmään, jonka päätulosuunta Suomeen on ollut eteläisempi (suvun perimätieto sopii paremmin tähän R1-mieslinjaan). Karjalan Liiton sukututkijapalvelusta saatujen tietojen mukaan - varhainen havainto Häkleistä on Antreasta, jossa ainakin v.v asui Mikko Häkli - Kaukolassa (Räisälässä) asui Häklejä – Kurkijoen ja Jaakkiman (Hiitolan?) Häklit tulivat todennäköisesti Kaukolasta - em. yhteyteen viittaavat mm luvun oikeuden pöytäkirjoista löytyvät hevosiin liittyvät käräjäriidat Oikeuden pöytäkirjoista käy myös ilmi, että Häklejä asui Kurkijoella jo 1650-luvun lopulla – tämä voisi viitata muuttoon esim. ruptuurisodan ( ) seurauksena Kurkijoen ensimmäiset Häklit asuivat Tervussa ja Ihojärvellä , Hiitolan varhaisimpia kirkonkirjamerkintöjä 1600-luvun lopulta on Sisiönmäestä/Ivankoskelta. Häkli (aiemmin usein kirjoitusasussa Hägli, Häggli) oli Kurkijoella 18. yleisin sukunimi ( ), aikaisemmalla 100- vuotisjaksolla ( ) vielä sijalla 8. Hiitolassa Häkli oli 23. yleisin sukunimi ( ). Ahti Kurri
4
Sukunimikartasto Kemppinen
Ahti Kurri
5
Sukunimikartasto Häkli
Ahti Kurri
6
Kemppisten ja Häklien levinneisyys Hiitolassa ja Kurkijoella 1700-alussa
Kemppinen Kurkijoki Kuuppala, Korpisaari, Haavikko, Soskua, Lapinlahti Hiitola Kuoksjärvi, Haukkavaara, Ilmee, Mustola, Kylänlahti sukulaisuuus ? Kuuppalan Kemppiset DNA- sukututkimuksen mukaan lännestä Suomeen tulleita (haploryhmä I1d3a) Häkli Kurkijoki - Ihojärvi (Lenttola) Hiitola - Sisiönmäki eller Ivankoski Ahti Kurri
Samankaltaiset esitykset
