Hiitolan-Kurkijoen sukututkimuspiiri Helsinki

Esitys aiheesta: "Hiitolan-Kurkijoen sukututkimuspiiri Helsinki"— Esityksen transkriptio:

1 Hiitolan-Kurkijoen sukututkimuspiiri Helsinki 15.1.2015
Avaus Paikallaolijat tilanteen mukaan Kuulumiset Pääteema: Laatokan merkitys Kurkijoelle ja Hiitolalle Seuraavan tapaamisen teema Muut asiat Hyvää kotimatkaa!

2 Laatokan merkitys Kurkijoelle ja Hiitolalle
Näkökulmia Historiallinen Liikenteellinen Elinkeinollinen Kauppa Kalastus Maisemallinen/virkistyksellinen

3 Laatokan historiallinen merkitys Kurkijoelle
muinaisasutus - ei ilman Laatokkaa (Kurkijoki, Käkisalmi/Korela, Sortavala) pinnanmuodot, maaperä, osittain sijainti Laatokan rannalla osittain vaikuttanut Kurkijoen kokemiin sotatapahtumiin esim. Ruptuurisodan maihinnousu jalkaväen kulku Kurkijoen kautta – mentiin suuntaan tai toiseen

4 Laivanvarustus ” n. 70 % Viipurin läänin aluskannasta oli 1830-luvulla Suomenlahden rannikolla” – siis 30 % ei ollut ”Laatokalla laivoja oli pääasiassa Jaakkimassa, Kurkijoella, Salmissa, Impilahdella ja Sortavalan pitäjässä” ”Saimaan kanavan rakentaminen oli heikentänyt Laatokan laivaliikenteen merkitystä, mutta höyrylaivat toivat siihen uutta nostetta. Laatokan höyrylaivaliikenteen kukoistuskausi osui 1870-luvulle… Myöhemmin junayhteyksien nopeutuminen ja Laatokan pohjoisrannan taloudellinen heikentyminen Kannakseen verrattuna vähensivät Laatokan laivaliikenteen merkitystä” ”Kun 1900-luvun aivan alussa oli perustettu useita Laatokalla liikennöiviä höyrylaivayhtiöitä, monet niistä joutuivat nopeasti vaikeuksiin”

5 Kurkijoen rahtilaivaliikenne
”kurkijokelainen laivuri Juho Karjalainen lahjoitti v koulurahastoksi 150 ruplaa” kauppiaat varustivat laivoja omaan tarpeeseensa Pietariin vietiin esim. parkkia ja voita, tuotiin kauppatavaroita omia laivoja kauppiaista ainakin Räkköläisellä ja Häklillä soima (saima), Pietarin rahtiliikenteessä käytetty vene makasiinit Lopotin satamassa, tullihuone kauppias Jaakko Veikkolaisella Tervu-niminen hinaaja 1920-luvulla Karjalan radan valmistuminen (1894), rajan sulkeutuminen (Pietari) ja maantieliikenteen motorisoituminen vähensi merkitystä 1930-luvulle tultaessa ½ laivalaiturista jäljellä, makasiinit purettu

6 Lopotin satama v. 1903

7 1600-luvulla myös sisämaan kylillä kalastusta Laatokalla (osuuksia nuottakunnissa ? = miehiä mukana, osuus nuotan kustannuksista) Verokirjojen mukaan vuonna 1637 esim. Aromäki 1/3 nuottaa, veneitä – Lapinlahti 1 nuottaa, ½ venettä Tervu 3 ¼ nuottaa, veneitä 1½

8 Kalastus Korpisaaren ja Riekkalan miehiä yhteisellä talvinuotalla

9 Kalastus Kurkijoella ja Hiitolassa
pelkästään kalastuksesta elantonsa saavia ei liene ollut kovin paljon, mutta rantakylissä merkittävä sivuammatti sekä lisätulon- ja ruoanlähde ilmeisesti monessa muussa rantapitäjässä suhteellisesti merkittävämpi elinkeinona 1500-luvun lopulta 1600-luvun lopulle kruununkalastamoja Hiitolassa (Asila, Pärnä) 1724 asukasluettelossa merkintöjä kalastuksesta verotusta varten – kalastaa, ei kalasta tukkuostajia, jotka kuljettivat soima (saima) veneillä Pietariin rantakylillä (esim. Korpisaari, Lapinlahti, Riekkala, Tervu, Vätikkä) nuottakunnat nuottakunnilla suurnuotta, tarvittiin useita miehiä ”löyhkönuotta” = ”köyhempien” pikkunuotta suurnuotan sisällä ”rantii” = rantanuotta talvinuotat ”volokka” = veneiden välissä vedettävä ”pikkutrooli” ”verhava” = oravan häntäkarvoilla koristettu perho ”lessantka” = pohjaonki tuulastus, siimakalastus

10 Kalastus Laatokalla Valtiovallan selvitys Suomen puoleisen Laatokan kalastuksesta 1934 2117 ruokakuntaa harjoitti ammattimaista kalastusta soutu- ja purjeveneitä 2576 kpl moottoriveneitä 269 kpl (yleistyivät 1920-luvun lopulta alkaen) verkkoja 30724, nuottia 626, isorysiä 608, pieniä rysiä 12136, katiskoita 2940, mertoja 6314 (+ siimakalastus)

11 Kalastus Laatokalla v. 1934 Saalismäärä (tonnia)
Tuotto (vuoden 1934 markkaa) Muikku 953 Siika Kuore 368 Muikku Siika 344 Lohikalat Ahven 315 Kuha Kuha 312 Yhteensä Hauki 168 Made 167 Lohilajit 161 Lahna 87 Nieriä 55

12 Laatokka/metsästys Hylkeenpyynti Laatokan norppa
Sortavalan seudulla varsin yleistä, Kurkijoen-Hiitolan seudulla? Laatokka/Salakuljetus Ei liene ollut niin ”merkityksellistä” suoraan Kurkijoelle kuin lähempänä rajaa olleissa pitäjissä (esim. Metsäpirtti)

13 Vätikän hiekat mistä alkaen hiekoilla merkitystä kaiken kansan virkistyspaikkana? taloudellinen merkitys varsin pieni – suppealle joukolle (paviljonki, kuljetukset)