TÄHTITIETEELLISIÄ NIMITYKSIÄ ETÄISYYS- JA KULMAYKSIKÖT etäisyyden perusyksikkö on tähtitieteellinen yksikkö TY (AU) Maan keskietäisyys Auringosta on 1AU=1,4959x108 km 1 parsek (pc)=206265 TY = 3,26 valovuotta parsek on se etäisyys josta TY:n mittainen jana näkyy yhden kaarisekunnin kulmassa käytetään yksiköitä kpc (kiloparsek) ja Mpc (megaparsek) valovuosi (ly) on valon vuodessa kulkema matka 9,46x10^12km = 0,3066 pc kulmayksiköt 1º= 60’ = 3600’’ Kuu ja Aurinko näkyvät Maahan noin 0,5 asteen suuruisessa kulmassa radiaani on kulma, jossa ympyrän säteen pituinen kehän osa näkyy keskipisteestä 1 rad = 57,3 astetta

LUETTELOLYHENTEITÄ α ,alfa, rektaskensio: ilmoittaa tähden ’pituusasteen’ taivaanpallolla, suunta on itään kevättasauspisteestä tunteina, minuutteina ja sekunteina δ ,delta, deklinaatio: ilmoittaa tähden ’leveysasteen’ eli korkeuden taivaanpallolla, päiväntasaajalta asteina etelään ja pohjoisee θ ,thetta, tähtiaika: tähtitaivaan näennäiseen kiertoon perustuva aikajärjestelmä γ ,Oinaan merkki: Maan ratatason ja taivaanpallon ekvaattorin leikkauspiste mag, m, magnitudi: kohteen kirkkaus

Planeettojen symbolit Merkurius Venus Maa Mars ♀ ♂ Jupiter Saturnus Uranus Neptunus Pluto Aurinko Plutoa ei pidetä enää planeettana.

FOTOMETRISIÄ KÄSITTEITÄ visuaalinen magnitudi m - vastaa ihmissilmän herkkyysjakaumaa - Maan päällä havaittu kirkkaus, ilmoitetaan suuruusluokkina 1,…,6 - perustuu ihmissilmän reagointikykyyn - yksi magnitudi merkitsee 2,5- kertaista eroa kirkkaudessa absoluuttinen magnitudi M - tähtien etäisyydet otettu huomioon - määritellään tähden näennäisenä magnitudina jos tähti olisi 10 pc etisyydellä luminositeetti - tähden todellinen kirkkaus, säteilyteho aldebo - kuvaa pinnan heijastuskykyä

TÄHTITAIVAS 88 tähtikuviota, nimet pääosin Välimeren maista eläinrata, tähdistöt joiden kautta Aurinko kulkee vuoden aikana (12 horoskooppimerkkiä ja Käärmeenkantaja) astrologian eläinradan merkit 30 asteen sektoreita, jotka eivät liity tähdistöihin kartoissa käytetään tähdistöistä kolmikirjaimisia lyhenteitä tähdet nimetään joko kreikkalaisin kirjaimin tai numeroin, joillakin on lisänimi

TÄHTIMERKIT Totutut päivämäärät Tilanne oikealla tähtitaivaalla 22.11. - 21.12. Jousimies 20.12. - 20.1. 22.12. - 19.1. Kauris 21.1. - 16.2. 20.1. - 18.2. Vesimies 17.2. - 12.3. 19.2. - 20.3. Kalat 13.3. - 17.4. 21.3. - 19.4. Oinas 18.4. - 13.5. 20.4. - 20.5. Härkä 14.5. - 20.6. 21.5. - 21.6. Kaksoset 21.6. - 20.7. 22.6. - 22.7. Rapu 21.7. - 10.8. 23.7. - 22.8. Leijona 11.8. - 16.9. 23.8. - 22.9. Neitsyt 17.9. - 30.10 23.9. - 23.10. Vaaka 31.10. - 22.11. 24.10. – 21.11. Skorpioni 23.11. – 29.11. Käärmeenkantaja 30.11.-.19.12.

TAIVAANPALLO kuviteltu pallopinta jonka pinnalla tähdet näyttävät sijaitsevan taivaanpallon akseli määräytyy Maan pyörimisakselin mukaan taivaannapa: taivaanpallon pohjoisnapa zeniitti: suoraan katsojan yläpuolella oleva taivaanpallon piste meridiaani: taivaannavasta zeniitin kautta etelään kulkeva kaariviiva kulminaatio: tähtitaivaan kohde on täsmälleen etelämeridiaanin suunnassa havaitsijasta

LIIKE Planeetat ja kuut rataliike: -kiertoliike Auringon ympäri, vastapäivään katsottuna pohjoisnavan yltä - periheli = radan lähin piste - apheli = radan etäisin piste ulkoplaneetat: - konjunktio: planeetta täsmälleen samassa suunnassa kuin Aurinko Maasta katsottuna - oppositio: planeetta on täsmälleen vastakkaisella puolella kuin Aurinko sisäplaneetat: - yläkonjunktio: planeetta Auringon takana - alakonjunktio: planeetta Maan ja Auringon välissä - suurin itäinen elongaatio: planeetta näyttää Maasta katsottuna olevan kauimpana Auringosta itään - suurin läntinen elongaatio: : planeetta näyttää Maasta katsottuna olevan kauimpana Auringosta länteen

sideerinen kiertoaika: - kiertoaika tähtien suhteen, käytetään taulukoissa synodinen kiertoaika: - kahden peräkkäisen opposition tai alakonjunktion välinen aika tai yleensä aikaväli, jonka jälkeen kahden planeetan asema toistuu pyörimisliike: - kiertoliike oman akselin ympäri - suurin osa planeetoista kiertää vastapäivään - poikkeus on esim. Venus, retrogradinen liike ylikulku: - Merkuriuksen tai Venuksen kulku Auringon editse, harvinaisia (Merkurius 7.5.2003, 8.11.2006, Venus 8.6.2004, 6.6.2012) tähdenpeitto: - Kuu tai planeetta kulkee tähden editse

RATAELEMENTIT määrittävät planeetan radan muodon ja suunnan sekä sijainnin - a, isoakselin puolikas, ellipsiradan pisimmän halkaisijan puolikas - e, eksentrisyys, ellipsin litistyneisyys - i, inklinaatio, rataellipsin ja Maan ratatason välinen kulma - Ω ,omega, nousevan solmun pituus, suunta jossa planeetta nousee Maan ratatason yläpuolelle - ω ,perihelin pituus, missä suunnassa periheli on - t, periheliaika, milloin planeetta viimeksi oli lähimpänä Aurinkoa rataelementit muuttuvat koko ajan muiden planeettojen häiriöiden vaikutuksesta

TÄHTIEN PAIKKOJA MUUTTAVAT TEKIJÄT prekessio: - Maan akseli ei pysy paikallaan vaan kiertää ympyrää, n.26000 vuotta / kierros nutaatio: - Kuun liike aiheuttaa häiriöitä Maan akselin suuntaan, Kuu on taivaalla samalla kohdin 18,6 vuoden välein parallaksi: - Maan vuotuisesta liikkeestä johtuen tähtien paikat taivaalla muuttuvat taustatähtien suhteen

HAVAINTOVÄLINEET objektiivi: - kiikarissa tai kaukoputkessa valoa keräävä osa, linssi tai peili - mitä suurempi objektiivi sitä enemmän se kerää valoa ja sitä suurempi on erotuskyky - objektiivin halkaisija on kaukoputken tärkein kuvan laatua kuvaava mitta erotuskyky: - kuinka lähellä toisiaan olevat kohteet erottuvat erillisinä (kulmamitoissa) - suurennusta kasvattamalla ei voida korvata erotuskykyä polttoväli: - kuvan etäisyys objektiivista - mitä pitempi objektiivin polttoväli sitä suurempi suurennus ja aukkosuhde okulaari: - polttotason lähelle asetettava linssi - mitä suurempi on okulaarin polttoväli, sitä pienempi on suurennus suurennus: - objektiivin polttoväli jaettuna okulaarin polttovälillä - suurennusta muutetaan vaihtamalla okulaaria

aukkosuhde: - objektiivin polttoväli jaettuna objektiivin halkaisijalla, merkitään esim. f/5 - suuri aukkosuhde: teoriassa näkökenttä on kirkkaampi ja suurempi, tähtiä katsottaessa aukkosuhteella ei ole merkitystä lähtöpupilli: - okulaarin polttoväli jaettuna aukkosuhteella - okulaarin muodostaman objektiivin kuvan läpimitta - jos lähtöpupilli on silmän pupillia pienempi, taivaan kuvaa on vaikea löytää okulaarista Kaukoputkessa on lisäksi etsin , jolla kohde etsitään ja jalusta, jonka on syytä olla tukeva. Putki liikkuu akselien varassa. Linssikaukoputkea katsotaan päästä, putki on pitkä. Tyyppejä ovat Kepler ja Galilei. Peilikaukoputkea katsotaan sivulta. Putki on lyhyt ja paksu. Tyyppejä ovat Newton, Schmidt- Cassegrain, Maksutov. Kiikarissa oleva numerosarja ilmaisee suurennuksen ja objektiivin halkaisijan. Esim. 7 X 50, suurennus on 7 ja objektiivin halkaisija on 50 mm.

SPEKTRIT Spektri syntyy valolähteen lähettämistä erilaisista viivoista. Eri väreillä on eri aallonpituus. -jatkuva spektri, viivat tiheässä tai niin leveitä ettei aukkoja näy -emissiospektri, syntyy erilaisista viivoista -absorptiospektri, kulkiessaan väliaineen läpi valosta imeytyy osia pois

MITÄ ERI AALLONPITUUKSILLA HAVAITAAN radioaallot -tähtienvälinen aine, elektronit, varautunut kaasu infrapuna -molekyylipilvet, tähdet näkyvä valo ultravioletti -kuumat tähdet röntgenaallot -kuuman kaasun liike gamma- aallot -alkeishiukkasten törmäykset Kohde näyttää eri aallonpituuksilla erilaiselta, esim. galakseista tulee kaikkia aallonpituuksia. Andromedan galaksi näkyvän valon, radioaalto ja röntgenkuvana.

KOHTEIDEN NÄKYMINEN - hanki tähtikartta paljain silmin 6- 6,5 m kiikari 8- 9 m 10 cm kaukoputki 12,5 m 15 cm kaukoputki 13,5 m 20 cm kaukoputki 15 m 5 m kaukoputki, valokuva 24 m Hubble 28 m HAVAINNOT KÄYTÄNNÖSSÄ - hanki tähtikartta - opettele kartan käyttö, pään päällä ilmansuunnat paikalleen - opettele muutama tähtikuvio, joista jatkat tähtihyppelyllä - punainen valo (taskulamppu, LED) - aloittelijalle kiikari on kaukoputkea helpompi apuväline - etsi sopiva paikka, kukkula, pelto, jää, josta näkyy laaja alue - kamera ja diafilmi - tarkkaile Kuuta sen ollessa noin puolikkaana, täysikuu on kiikarilla liian kirkas eivätkä korkeuserot näy

Tähtitaivas

Taivas tänään klo 14.