Kuntouttava asumispalvelu Kokemustutkijat Kaisa Saavalainen ja Tom Stenman Kokkola 23.3.2010 Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke

Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke Aluksi (TS) Taustalla omakohtaisia kokemuksia palveluiden käytöstä MTKL:n kokemustutkijakoulutus Mukana kansainvälisessä ITHACA-hankkeessa, jossa tutkittiin ihmisoikeuksien ja fyysisen terveydenhuollon toteutumista mielenterveys- ja päihdeyksiköissä Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke

Alustuksen aiheet (TS) Kuntouttava asumispalvelu Huomioitava ennen yksikköön muuttoa Asiakkaan vastaanottaminen Asiakkaat tavoitteen asettajana Mihin perustuu hyvä kuntoutuminen Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke

Kuntouttava asumismuoto (KS) Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus Asunnon sisustus ja varustetaso Lemmikit Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke

Ennen yksikköön menoa (KS) Ideaali olisi, että yksikkö vastaa asiakkaan tarpeita, eikä sijoiteta vaan kun sattuu olemaan tilaa Yksikköön meno tulisi perustua vapaaehtoisuuteen Annettava etukäteen riittävästi informaatiota yksiköstä ja tutustuminen tutun henkilön kanssa Yksikössä tiedettävä asiakkaan tilanne ja tarpeet Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke

Asiakkaan vastaanottaminen (TS) Asiakas tuntee olevansa tervetullut Tarvittaessa annettava tilaa rauhoittumiseen ja yksityisyyteen Tutustuminen muihin yhteisön jäseniin Yksikön säännöt käydään läpi Mahdollisimman alussa laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti Huomioidaan aina asiakkaan omat tavoitteet kuntoutumiselle Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke

Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke Miksi on tärkeää, että asiakkaat määrittelevät itse tavoitteitaan? (TS) Asiakas on omien asioidensa paras asiantuntija Asiakas oppii tuntemaan/ymmärtämään itseään Tavoitteet saavat sisällön Itsetunto ja omanarvontunne lisääntyy Sitoutuminen ja kiinnostus omaan kuntoutumiseen vahvistuu Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke

Mihin perustuu hyvä kuntoutuminen? I (KS) Pohditaan yhdessä, mikä on kuntouttavaa, esim. hiusten värjääminen, elokuvissa käynti tms. Tunteeseen, että saa olla päättämässä omista asioistaan Riittävään tukeen ja motivointiin Kuulluksi tulemiseen Yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen, myös vuorokausirytmissä Yhteisöllisyyden merkitys Ihmisenä/yksilönä kunnioittamiseen Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke

Mihin perustuu hyvä kuntoutuminen? II (KS) Persoonallisten erojen hyväksymiseen Otetaan todesta asiakkaan esille nostamat asiat Rehelliseen ja rakentavaan kritiikkiin Lupaan näyttää tunteensa, olla myös vihainen Hyväksytään sekin, että aina ei vaan jaksa Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke

Mihin perustuu hyvä kuntoutuminen? III (TS) Tulevaisuussuuntaiseen asenteeseen, mahdollistetaan opiskelu ja työllistyminen Kuntoutuminen ei aina tarkoita paluuta ennen sairastumista olevaan tilaan, vaan pyrkimys tätä hetkeä parempaan Kaunis sana motivoi paremmin kuin alentava asenne, pahalla ei saa kuin pahaa aikaiseksi Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke

Mihin perustuu hyvä kuntoutuminen? IV (TS) Asukkaalla on oikeus tietää omasta hoidostaan ja lääkityksestään Tulisi olla oikeus vertaistukeen, vertaistukiryhmät Varataan riittävästi aikaa asioiden pohtimiseen ja päätöksentekoon Kukaan ei voi ennustaa toisesta ihmisestä, kuntoutuuko hän vai ei Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke

Mihin perustuu hyvä kuntoutuminen? V (KS) Oikeudesta asiakastietojen salassapitoon Asiakkaan/kuntoutujan oikeuksien esiin tuomiseen ja valvontaan Kuntoutumisen myötä lisätään vastuun ottamista omista asioista, mm. tuetaan itsenäiseen rahankäyttöön, lääkityksestään huolehtimiseen? Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke

Mihin perustuu hyvä kuntoutuminen? VI (KS) Tuetaan hyväksymään oma sairaus ja sen mukana tulevat haasteet Autetaan sosiaalisen verkoston luomisessa ja ylläpitämisessä; ystävät, vieraat, yöpyjät Asumisen tulee olla ”normaalisuuteen” pyrkivää ja ulospäin suuntautuvaa Pyrittävä siirtämään vastuu omasta kuntoutumisesta asukkaalle itselleen, aikuisuutta tukevaa Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke

Mihin perustuu hyvä kuntoutuminen? VII (TS) Vaikkei asukas olisi motivoitunut kuntoutumiseen, tulee luoda mahdollisimman hyvät puitteet ”normaaliin” elämiseen Autetaan tunnistamaan ja vahvistamaan asiakkaan omia vahvuuksia Kuntoutumisen jatkuvuus turvattava Yhteistyö eri tahojen kanssa; koulut, sosiaaliset yritykset, kansalaisopistot ja yhdistykset Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke

Mihin perustuu hyvä kuntoutuminen? VIII (TS) Monipuolista osaamista henkilökunnalla Henkilökunta motivoitunutta ja sopivaa yksikköön; asenne ja tavoitteet samansuuntaiset Työharjoittelijoiden määrä; eivät ainoastaan paikkamaan henkilökunta vajetta Tunteeseen, että saa ottaa osaa yleiseen päätöksentekoon Vapaus seurustelusuhteisiin sekä vapaus seksuaalisessa suuntautumisessa Ihmisoikeudet: liikkumisvapaus, uskonnonvapaus, vapaus hankkia tietoa, sanan vapaus, osallistumisvapaus Riittävä tuki em. asioihin Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke

Yhteisön sääntöjen laatiminen (KS) Vahvistaa niiden ymmärtämistä ja hyväksymistä Molemminpuolinen kunnioitus ja arvostus lisääntyy Elämänhallinta vahvistuu Säännöt eivät saa olla kohtuuttomia ja ne tulee olla perusteltuja Ne tulee olla aikuisille suunnattuja Niissä tulisi huomioida yksilöllisyys Mikään sääntö ei saa olla sellainen, etteikö siitä voitaisi neuvotella Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke

Jatkuva kehittäminen (KS) Asiakastyytyväisyyttä ja laatua mitattava jatkuvasti. Palautteeseen on reagoitava Kehittämispäivät työntekijöille Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehdittava Henkilökunnan avoimuus uusille asioille ja tavoille Kokemusasiantuntijuuden mukaanotto Mielenterveyden keskusliitto, YYA-hanke