MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 ARVIOINTI Ohjelman rakenne-, kilpailukyky- ja tulovaikutukset Perttu Pyykkönen, PTT Miten Manner-Suomen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
1. Missä vietät joulun useimmiten?. 2. Missä viettäisit joulun mieluiten?
Advertisements

Juha Kauppinen Consulting oy Työntekijäkysely Tietoja
Sosiaalimenot ja rahoitus 2010
Länsi-Suomen EAKR- seurantakomitean kokous Tampere, Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä.
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
Hampuri, Saksa Löytää suunta, joka mahdollistaa Lions Clubs Internationalin saavuttavan sen täyden potentiaalin kansainvälisenä.
Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen
Sivu VALINTAKRITEERIT. Ohjelman varojen kohdennus Sivu 2 Julkinen rahoitus yhteensä miljoonaa euroa kaudella.
SUOMEN KULTTUURIRAHASTON KIRJATALKOOT SKR. Kirjatalkoot -Suomen Kulttuurirahaston kaikkien aikojen suurin tukihanke, johon Svenska litteratursällskapet.
Työllisyystiedustelu 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos.
Katja Mikkonen Kari Niklander
Suhdannekatsaus maaseudun yritysten kannattavuuteen ja rahoitustilanteeseen 2009/2010 Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Maaseudulta.
Maaseutualueiden kehittämishankkeiden rahoitus toiminnanjohtaja Kirsti Oulasmaa Rieska-Leader ry.
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009
1 ©TNS 2012 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen.
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö Joensuu.
Manner-Suomen maaseutuohjelma Tilannekatsaus 1/2009
3.45 3.40.
Linnaseutu ry •Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys •Leader -rahoitus.
Startti 2020 EU-rahoitusmahdollisuudet Pohjois-Savossa Jorma Holopainen, hallituksen puheenjohtaja Kalakukko ry:n kehittämisstrategia.
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
1 Senioreiden säästäminen ja maksutavat 2014 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT
Kuvien lähde:. Kuinka pitkä on pitkä? Subprime kriisi alkoi Yhdysvalloista elokuussa Se muuttui finanssikriisiksi lokakuussa Kreikkakriisi.
1 ©TNS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS Neuvolat - suurten kaupunkien vertailu 2012 Kaupunkikohtainen vertailu.
V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon.
Työmarkkinatutkimus 2012 Yksityinen sektori
Suhdannekorjattu perusjäämä Saksa0,8-0,110,91,1 Irlanti-7,1-4,7-2,7-0,80,9 Kreikka-10,1-4,20,43,25,5 Espanja-7,7-4,9-3,30,53,7 Ranska-4,3-3,4-1,5-0,051,3.
V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen.
Väestö Vantaan osa-alueilla
TPO-oppilaitoskysely keväällä 2010 Toimintaympäristö ja talous Oppilaat Henkilöstö Opetustarjonta.
Markkinointiviestinnän panostusten kehittyminen vuonna 2006 vuoteen 2005 verrattuna SALDO % 43% 33% Kuva 1 Mainosbarometri.
Asiakastyytyväisyyskysely ulkomaisen tutkinnon tunnustamispäätöstä hakeneille 2009 Opetushallitus Tutkintojen tunnustaminen ja vertailu –yksikkö.
Tutkimuksen taustaa  Aula Research Oy toteutti poliittisten vaikuttajien parissa tutkimuksen julkisista palveluista Suomessa ja Euroopassa – Tutkimuksen.
Perusopetuksen ryhmäkoko
Porin selvitysalueen vertailutilastoja Siikainen Pomarkku Pori Luvia Lavia Ulvila Harjavalta Kokemäki Nakkila Merikarvia.
Innovaatiotilastot 2012 ja Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Akavan Erityisalat Yksityissektorin työmarkkinatutkimus 2009.
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
1 Raha-asioiden suunnitteleminen ja nykyinen rahatilanne Senioritutkimus 2011.
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
Itä-Suomen EAKR-seurantakomitean kokous Joensuu, Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä.
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
Anneli Ketonen Länsi-Suomen lääninhallitus Maakuntakirjastokokous Seinäjoki.
Mikä on arvioinnin rooli ohjelmatyössä Arviointiseminaari - eväitä uudelle ohjelmakaudelle Eero Pehkonen.
1 Akavalaisten ja kaikkien palkansaajien palkkatietoja Lähde: Tilastokeskus n Palkkarakennetilasto 2007, diat 2-24 n Sektorikohtaiset palkkatilastot.
Tekstiä tähän kohtaan ” Osaavana pidempään työelämässä”
Maitotaito PIENEN VAUVAN PÄIVÄ Maitotaito.
Maaseuturahasto Satakunnassa
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Taustatietoja maatalouteen liittyen Lähde: MTK / MTK-Pohjois-Savo
MANNER-SUOMEN MAASEUTURAHASTO
Manner-Suomen Maaseutuohjelma Päijänne-Leader ry Hanketilanne
Tietoja muuttoliikkeestä Yhteenvetoa PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki ja Kauniainen KUUMA = muu Helsingin seutu (10 kuntaa)
EAKR-toimenpideohjelmat Tilannekatsaus kevät 2014 Pohjois-Suomen EAKR-seurantakomitean kokous Kokkola, TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä.
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Sivu 1 Manner-Suomen maaseutuohjelman toimeenpano Tilannekatsaus
Tilinpäätös 2004.
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
Maakuntajohtaja Anita Mikkonen
Työ- ja elinkeinokeskus ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS – TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 –
Sosiaalimenot ja rahoitus 2012 Hannele Tanhua, Nina Knape Tilastoraportti 4/2014. Suomen virallinen tilasto, Sosiaalimenot. THL
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Tilastollisesti merkitsevä nousu Tilastollisesti merkitsevä lasku Edelliseen aineistoon KMT 2005 verrattuna* KMT Kevät06 puolivuosiaineisto KMT SYKSY05/KEVÄT06.
Kestävää kasvua ja työtä
Maaseutuohjelman yritys- ja hanke-rahoitus Iltakoulu 7. 11
Yritystukityöryhmän kuulemistilaisuus ELY-keskukset
Maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuudet Uudellamaalla
Infotilaisuus hanketoimijoille
Esityksen transkriptio:

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN ARVIOINTI Ohjelman rakenne-, kilpailukyky- ja tulovaikutukset Perttu Pyykkönen, PTT Miten Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla menee? Eväitä uudelle ohjelmakaudelle Seminaari

RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Määritelmät: Rakennetuet: 1)Tilanpidon aloittaminen (tp 111) 2)Maatalouden investointituki (tp 121) Yritystuet: Yritysten investointien tai kehittämisen edistäminen toimenpiteissä 111, 123, 124, 311 ja 312 Hanketuet: Erilaisten kehittämishankkeiden rahoittaminen toimenpiteissä 111, 124, 311, 312, 313, 321, 322, 323, 331, joskus myös 421 ja 431 (toimintaryhmät)

6,8 mrd. euroa julkisia varoja + 1 mrd. yksityisiä varoja MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN RAHOITUS

RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Tuen merkitys hankkeen toteuttamiselle (% vastaajista) Tilanpidon aloittaminenInvestointiYritystuetHanketuet Toteutettu ilmankin Toteutettu suppeampana tai myöhemmin Ei toteutettu lainkaan

RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Myönnettyjen aloitustukien lukumäärä vuosina (marraskuuhun saakka) Korkeampi tuki Josta A/B Matalampi tuki Porotalous Yhteensä

RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Suositukset: Tilanpidon aloittaminen: 1)Tulee selvittää, voidaanko nykyiseen toimintaympäristöön ja yrittäjyysajatteluun soveltumattomista tulorajoista päästä eroon. Esimerkiksi markkinatilanteen ennakoimattomat vaihtelut voivat tehdä tulorajan saavuttamisen vaikeaksi 2)Tulee selvittää, voidaanko tukieroa portaiden välillä pienentää tai voidaanko se poistaa (liittyy tulorajoihin). Esimerkiksi liiketoiminnan harjoittamisen päätoimisuus (yrittäjätulojen osuus kokonaistulosta) on parempi porrastusperuste kuin liiketoiminnan laatu 3)Jatkossa syytä miettiä, onko tällainen porrastus enää tarpeen tai pitäisikö tukiehtoja muuttaa siten, että myös matalamman tuen piiriin pääsisi helpommin tai myös sitä, onko matalampaan tukeen ylipäätään enää tarvetta.

RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Maatalouden investointitukipäätökset vuosina (marraskuun loppuun mennessä tehdyt päätökset) Lypsykarjatalous C-alueen osuus Lihakarjatalous C-alueen osuus Kasvihuoneet C-alueen osuus Sikatalous 17 Porsastuotannon osuus 13 Siipikarjatalous 9

RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET

Lähde: Pyykkönen ym. 2013

RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Suositukset: Investoinnit: 1)Rahoituksen riittävyys varmistettava, kyseessä kokonaisuus, jossa EU-osarahoitteinen tuki vain osa 2)Tulevaa ohjelmakautta suunniteltaessa pitää kuitenkin miettiä, voidaanko investointien tukitasoja laskea ilman, että se vähentäisi investointeja 3)Tarvitaanko erillisiä hakuaikoja kaikissa tilanteissa 4)Byrokratia (”kuittirumba”, miksi luotu erilliskäytäntö: EU!)

RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Kone- tai laitehankinta 37 % Rakentaminen 27 % Erittelemätön perustamiskust. 15 % Liiketoiminnan kehittäminen 9 % Selvitys, liikeidean arviointi 7 % Työntekijän palkkaus 5 % Kone- tai laitehankinta 37 % Rakentaminen 27 % Erittelemätön perustamiskust. 15 % Liiketoiminnan kehittäminen 9 % Selvitys, liikeidean arviointi 7 % Työntekijän palkkaus 5 % Yritystuet, tyypittely, elokuu 2010 Yritystuet, tyypittely, elokuu 2010

RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Hanketuet, tyypittely, elokuu 2010 Hanketuet, tyypittely, elokuu 2010

RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET YritystuetLeader-osuus TpLkmEU-tuki sidottuLkmEuroista Ammatillinen koulutus ja tiedotus %7 % Maa- ja metsätaloustuotteiden arvonlisäys %2 % TL 1 yhteensä %3 % Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle %4 % Yritysten perustaminen ja kehittäminen %17 % TL 3 yhteensä %15 %

RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Yritystukien lukumäärä

RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Yritystukien keskimääräinen EU-osuuden suuruus, €

RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Yritys- ja hanketukien merkittävin vaikutus hakijan tulkinnan mukaan

Liiketoiminta on kehittynyt eri tavoin vuosina erilaisia tukia hakeneissa maaseudun yrityksissä RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET

Yritysten tuloskehitys: Keskimäärin liikevaihtotavoitteesta on toteutunut noin 80 % ja tulostavoitteesta runsas 60 % Liikevaihtotavoitteensa alapuolelle on jäänyt noin kaksi kolmasosaa hankkeista ja tulostavoitteensa alle samoin noin kaksi kolmasosaa Osittain tämä voi liittyä siihen, että yrityksillä on vielä kasvuvaihe päällä eikä tuotanto ole vielä täydessä laajuudessaan

RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Työllisyysvaikutukset: Suurimmat työllisyysvaikutukset toimenpiteellä 312 eli tuella yritysten perustamiseen ja kehittämiseen Keskimäärin uusia työpaikkoja on syntynyt noin yksi per tuettu yritys Jos oletetaan, että niissä hankkeissa, joista seurantatietoja ei ole käytössä, työpaikkavaikutukset olisivat suurin piirtein samaa tasoa kuin näissä, joista seurantatieto on, voitaisiin arvioida, että koko ohjelmakauden tavoite uudesta kokoaikaisesta työpaikasta olisi saavutettavissa Yritysten omat tavoitteet saavutettu kohtuullisen hyvin (yli 70 % onnistunut) Keskimäärin jääty tavoitteesta noin 10 %

RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Suositukset: Hanke- ja yritystuet: Yritys- ja hanketuet ovat parantaneet niitä saaneiden kilpailukykyä Kehittämishankkeet ovat purreet heikosti uuden liiketoiminnan käynnistämiseen, yritysten investointien kautta syntyy kuitenkin varmimmin uusia työpaikkoja Toimenpiteitä on paljon ja ne voitaisiin jäsentää selvemmin liiketoiminnan synty- ja kehitysprosessiin liittyviksi: 1) tuki liikeideoiden, toimintamallien, koulutuksen ja kokemuksen hankkimiselle, 2) tuki uuden yrityksen perustamiseen (ml. spv), 3) tuki olemassa olevan liiketoiminnan tehostamiseen ja monipuolistamiseen, 4) tuki maaseudun liiketoiminnan ja asumisen perusedellytyksille

RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Suositukset: Hanke- ja yritystuet: Pohdittava riskirahoitusinstrumentin luomista, joka osaltaan palvelisi myös innovaatioiden syntymistä Toimintaryhmien yritysrahoitus: panostusta uusiin yrityksiin osaamista lisää käsittely yksinkertaisemmaksi

TULOVAIKUTUKSET Ohjelman määrällisesti suurimmat tulonsiirrot tehdään luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen kautta Sekä LFA- että ympäristötuki tuotannosta irrotettuja, joten tuotanto- ja markkinavaikutukset vähäisiä Ympäristötuki on ensisijassa korvausta eri toimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista Luonnonhaittakorvauksen merkitys siten keskeinen Rakenne- ja yritystuilla myös tulovaikutusta, mutta niiden ensisijainen vaikutus tulee rakennekehityksen ja kilpailukyvyn parantumisen kautta, myös markkinavaikutusta mutta ei haitallista

TULOVAIKUTUKSET