Uusi Suomi TalousYmpäristöSuvaitsevaisuus VerouudistusInvestoinnitTyöVerouudi Raidepaketti PuurakentaminenTietoyhteiskuntaEnergiatehokkuus.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tietotaitotalkoot-hanke Mikä se on?. Tavoitteena toimiva tietoyhteiskunta • Kansalaisille tietoyhteiskuntavalmiuksia • Tietotekniikkaosaajien ja aktiivisten.
Advertisements

Miltä Suomen talouden tulevaisuus näyttää?
Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma Häme-ohjelma sisältää maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman. Strategiaosa.
KAUPUNGIN JOHDON TERVEISET KYLÄKIERROS MUUTOKSEN TUULET  Jälleen kerran yhteiskuntia ravistelevat suuret muutokset: tekniikassa, uskonnoissa, organisaatioissa,
Metsähallituksen toiminnan monipuoliset hyödyt yhteiskunnalle
Taloustutkijan terveiset hallitusohjelman valmisteluun Pasi Holm Pellervon Päivä
’Vieläkö voi hakea’ - Pohjois-Savon liiton rahoitustilanne
Vihreän kasvun malli eli miten yhteiskunnan sähkön tarve turvataan ilman lisäydinvoimaa Oras Tynkkynen Helsinki.
Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski
RATKAISUNA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ  Aiheuttaa 40 % kasvihuonekaasupäästöistä  Kuluttaa 40 % energiasta  Teollisuutta tai liikennettä.
Onko mahdollista yhdistää Vihreä verouudistus ja tuloerojen kaventaminen? Anni Sinnemäki
Sixten Korkman ETLA JULKISEN TALOUDEN KESTÄVYYYSNÄKYMÄT AJANKOHTAISTEN POLITIIKKAVALINTOJEN VALOSSA 1. Julkisen talouden alijäämätaipumus (deficit bias)
Elinvoiman edistäminen kunnan toiminnan keskiössä
Valtion ja kuntien suhde seudullisen maankäytön kehittämisessä Kilpailukykyä strategisella maankäytöllä –seminaari Tampere Matti Vatilo, YM.
Talousnäkymät, julkinen talous ja talouspolitiikan linja Ilkka Kajaste.
SUOMI UUSILLE RAITEILLE  Miten torjua lamaa vihreistä lähtökohdista Tarja Cronberg
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
Kunnat kilpailukykyisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan tekijöinä Kunnat ja maakunnat Euroopassa -seminaari Varatoimitusjohtaja Timo.
Henkilöliikenteen muutos kuntien näkökulmasta Lieksa Heikki Viinikka Pielisen Karjalan joukkoliikennekoordinaattori.
Liikennehankkeet hallituskaudella 2012–2015
HE 112/2013 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi 2014 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuuleminen Erityisasiantuntija.
Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet keskisuurilla kaupunkiseuduilla (LVM julkaisu 54/2007) PLL 38. vuosikokousseminaari Helsinki, Juha-Pekka.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
Esa Iivonen (MLL): Lasten peruspalveluiden leikkaukset tulevat kalliiksi ( ) Peruspalvelut aliresurssoituja, korjaavat palvelut voimakkaassa kasvussa.
Jyväskylä Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Integraatioseminaari Pauli Partanen, valtuuston puheenjohtaja.
Ympäristöhankkeet Länsi- Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelmassa.
Oulun seutu KOKO KOKO , Rovaniemi - Mitä tällä hetkellä tehdään - Mitä suunnitelmia ja tavoitteita vuodelle Mitä alustavia.
Eikö talous enää kasva? Timo Lindholm / Sitra
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia Mikä on elinkeinostrategian merkitys ja rooli ilmastostrategian valmistelussa ja toteutuksessa.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 1 Alueellinen seminaari, Hämeenlinna Sosiaalialan kehittämishanke – mitä vuoden 2007 jälkeen? Martti.
Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen julkistaminen Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki.
Raideliikenne aluepolitiikan ja liikennepolitiikan synteesi?
Liikennepolitiikan näkökulmia
Talouspolitiikka ja kunnat Valtiovarainministerin valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori
Seutukaupunki- seminaari Mikkeli Kehittämisjohtaja Erkki Välimäki Seinäjoen kaupunki.
Julkisen talouden sopeutus ja palkkaverotus
1 Ansioturva torjuu köyhyyttä 5 väitettä ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta (Lähde: Palkkatyöläinen 1/2015)
Kilpailukykyä strategisella maankäytöllä Kommenttipuheenvuoro Pekka Söderling
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Espoon kuntalaiskuuleminen Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Yhteistyösuunnitelma kehyskuntien näkökulmasta. 1.Seutustrategiaa konkretisoivan seutuyhteistyön toimeenpanosuunnitelma -Keskitytty aivan oikein sen keskeisiin.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Kestävää kasvua ja työtä
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd
Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen.
Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittävä työryhmä Tilannekatsaus vaikutusryhmä Tuomo Suvanto.
Asuntomarkkinat Asuntovaikuttajien areena Hotelli Scandic Park Helsinki Elinkeinoministeri Olli Rehn Mikä on järkevää alue- ja kaupunkipolitiikkaa?
Hallitusohjelman vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Järjestelmät -osasto Terveyden ja hyvinvoinnin.
PIRKANMAAN AVOIN KUITU – YHTEISTYÖ Suunnitelma Marja-Riitta Mattila-Nurmi.
OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä Vallila Helsinki Elinkeinoministeri Olli Rehn Raha- ja talouspolitiikka pitkittyneessä 0-kasvun ja 0-koron.
/hp Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v Lähde: Tilastokeskus Muut menot 0,81 mrd. € Investoinnit 4,70 mrd. € Muut toimintakulut.
Tiina Harjunpää, Keski-Pohjanmaan liitto Alueelliset innovaatiot ja kokeilut Keski-Pohjanmaalla.
19 Yritys tavoittelee voittoa s
Vihreän ja terveellisen rakentamisen mahdollisuudet
Työmarkkinoiden ajankohtaiset
JULKINEN TALOUS -Valtio ja Kunnat -Valtion Budjetti HE → EDK hyväksyy.
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
KESTÄVYYSVAJE.
Tehtävä s. 67 a) -Vienti romahti 2008 ja on jäänyt alemmalle tasolle. -Sitä seurannut tulojen olematon kasvu ja työttö- myyden kasvu näkyvät kysynnän ja.
Paljon on jo tehty… Työmarkkinoilla Poliittisella puolella
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. €
KESTÄVYYSVAJE.
Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. €
Espoo – Kauniainen – Kirkkonummi – Vihti -selvitys
Päärataseminaari Hotelli Presidentti, Helsinki
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Kotikadut turvallisiksi
Euroopan investointiohjelma
JULKINEN TALOUS -Valtio ja Kunnat -Valtion Budjetti HE → EDK hyväksyy.
Esityksen transkriptio:

Uusi Suomi TalousYmpäristöSuvaitsevaisuus VerouudistusInvestoinnitTyöVerouudi Raidepaketti PuurakentaminenTietoyhteiskuntaEnergiatehokkuus

Uuden Suomen investointiohjelman tavoitteet •kestävämpi Suomi, jossa on hyvä asua •kipeästi kaivattu päivitys infrastruktuuriimme •uutta osaamista ja uusia työpaikkoja, Suomi kehityksen kärkeen •kilpailukykyä ja päästövähennyksiä energiatehokkuudesta

Uuden Suomen investointiohjelman tavoitteet •tasapainoinen talous –valtiontalouden vaje on 6 mrd € –keskustelu liikkunut veroissa, leikkauksissa ja rakenteellisissa uudistuksissa –kasvun vauhdittamisesta lähinnä toiveita, suunnasta ei lainkaan puhetta •investointiohjelma tähtää vajeen kuromiseen kestävällä kasvulla

Tavoittelemamme Suomi •liikkuu nopeasti ja täsmällisesti raiteilla •rakentaa puusta ja asuu puukerrostaloissa •luottaa langattomaan laajakaistaan ja käyttää sähköisiä palveluita •toimii energiatehokkaasti älykkään sähköjärjestelmän varassa

Vihreät Investoinnit kohdistuvat 1.joukkoliikenteeseen: raideliikennepaketti 2.rakentamiseen: tukea ja velvoitteita puurakentamiseen 3.tietoyhteiskuntaan: laajakaistan ajanmukaistaminen langattomaksi 4.energiatehokkuuteen: älykäs sähköverkko

Investoinneilla kestävää kasvua •olemme monella alalla jäämässä kehityksen kärjestä, eikä mikään tule niin kalliiksi kuin se •talouskasvua ja hyvinvointia ei voi saada aikaan ilman investointeja kestävään tulevaisuuteen •on luovuttava vanhasta, jotta saa tilalle uutta

Valtio omistajasta investoijaksi -valtio omistaa pörssiyhtiöitä noin 22 miljardin edestä -vähän yli puolet suoraan -vähän alta puolet Solidiumin kautta -valtio omistaa listaamattomia yhtiöitä, joista osassa vain sijoittajaintrsessi, osassa myös strategisia intressejä -Myyntivaltuuksia on käyttämättä mm. Destiassa ja Altiassa - haluamme, että valtio ryhtyy omistajasta investoijaksi

Valtionyhtiöiden myynnin periaatteita •valmius myydä omaisuutta n. 1,5-2 miljardin euron edestä vuoteen 2020 •sijoitetaan myyntitulot investointeihin •vuosittaisesta tuotosta on voitava nipistää pidemmän aikavälin kasvun vahvistamiseksi •periaatteita –myynnillä ei voi rahoittaa syömävelkaa –valmiutta myydä vain yhtiöitä, joissa nyt sijoittajaintrsessi.

Nykymeno ei voi jatkua 1.junaliikenne takkuilee 2.uusia vuoroja ei pystytä lisäämään, koska radat ja asemat ruuhka-aikaan tukossa 3.radat rapistuvat ja korjaaminen tulee kalliiksi 4.valtiontalouden kestävyysvaje ammottaa 5.liikenteen päästötavoitteet painavat päälle

Tavoitteena uudessa Suomessa 1.täsmällisempi ja turvallisempi junaliikenne 2.nopeammat yhteydet 3.lisää kaukoliikenteen junavuoroja ja lähijunia uusille seuduille

Mitä uuden Suomen ratapaketti sisältää? •suunnitelma ratoihin ja junaliikenteeseen tehtävistä investoinneista väille 2012–20 •arvio kustannuksista ja investointien kohdentamisesta •konkreettinen suunnitelma investointien rahoittamisesta

Mihin uusi Suomi investoi? •perusradanpidon määrärahojen tasokorotukseen •uusiin ratojen parannushankkeisiin •alueiden priorisoimaan joukkoliikenteeseen Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla •Helsingin ratapihan ongelmien ratkaisemiseen

Mihin investoidaan lisäksi? •muiden kaupunkiseutujen joukkoliikennehankkeisiin •tasoristeyksien poistamiseen ja muihin turvallisuutta parantaviin hankkeisiin •liikenteen ohjauksen uusimiseen ja älykkääseen liikenteeseen •tavararaideliikenteen edistämiseen •ratojen sähköistämiseen

Mihin investoinnit kohdennetaan? •malli suuntaa antava – tarkan investointi- suunnitelman valmistelu kuuluu Liikennevirastolle •hankkeiden järjestykseen vaikuttavat mm. –lopulliset kustannusarviot –päivitetyt arviot hyödyistä –kuntien sitoutuminen •jos saadaan lisää rahoitusta, perusteltuja investointitarpeita monia muitakin

Mihin ratoihin satsataan? •teemapaketeilla kohdennettuja toimia kaikille merkittäville rataosuuksille •suurista ratahankkeista mukana – Seinäjoki–Oulu-välin korjaus ja tason parannus loppuun nopeasti – Riihimäki–Pasila-yhteyden vahvistaminen – parannukset Luumäki–Vainikkala ja Luumäki–Imatrankoski – Helsingin ratapihan ratkaisut (ml. Pisara-rata) – Espoon ja Lohjan kautta kulkeva ELSA-rata

Mitä se maksaa? •+290 M€/v. suhteessa kehystasoon •2012–20 yhteensä +2,6 mrd. € •rahat saadaan – kohdentamalla väylähankkeiden määrärahoja uudelleen – Helsingin seudulla ruuhkamaksuista – kasvattamalla väylärahoituksen tasoa •pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus säästävät

Uusi Suomi •syntyy vain uudella ajattelulla, tekemisen meiningillä ja rohkeudella tehdä jotain toisin kuin ennen