Sixten Korkman ETLA JULKISEN TALOUDEN KESTÄVYYYSNÄKYMÄT AJANKOHTAISTEN POLITIIKKAVALINTOJEN VALOSSA 1. Julkisen talouden alijäämätaipumus (deficit bias)

Esitys aiheesta: "Sixten Korkman ETLA JULKISEN TALOUDEN KESTÄVYYYSNÄKYMÄT AJANKOHTAISTEN POLITIIKKAVALINTOJEN VALOSSA 1. Julkisen talouden alijäämätaipumus (deficit bias)"— Esityksen transkriptio:

1 Sixten Korkman ETLA JULKISEN TALOUDEN KESTÄVYYYSNÄKYMÄT AJANKOHTAISTEN POLITIIKKAVALINTOJEN VALOSSA 1. Julkisen talouden alijäämätaipumus (deficit bias) 2. Julkisen talouden kestävyysarviot ja talouspolitiikka 3. Kestävyysvaje ja hallitusohjelma 4. Kestävyyttä tukevat institutionaaliset ratkaisut YLIMMÄN VIRKAMIESJOHDON VTV-FORUUMI 19.9.2011, Finlandia-talo

2 Julkisen talouden alijäämätaipumus (deficit bias)  demografia ja demokratia  myopia ja heikko informaatio  lobbaus ja common pool-ongelma  epäsymmetrinen stabilisaatiopolitiikka  poliittinen strategia

3

4

5 Suomessa julkinen talous on yleensä ollut vahvalla tolalla  instituutiot ovat pääosin OK  poliittinen polarisaatio on vähäistä  virkamiesten ja tasapainoisen budjetin doktriinin asema on ollut vahva  ennen nähtiin valtion lainanotolla olevan rajoituksia markkinoilla  julkisen talouden kannalta yleiset edellytykset olivat suotuisat: väestörakenne, palkkataso, verotaso, talouskasvu…) mutta nyt näkymät ovat selvästi huolestuttavampia  kameralismi on väistynyt, velanotto on helppoa, väestö vanhenee, palkkataso on korkea, verotaso niinikään ja talouskasvun edellytykset heikkoja

6 Pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat Suomessa heikot (perin toisenlaiset kuin 1990-luvun laman jälkeen)  ei enää perässä hiihtäjän etua  kilpailukyky rapautunut  väestökehityksen vastatuuli  ympäristö- ja ilmastopolitiikan vaatimukset  ei uutta Nokia-ihmettä  globalisaation syveneminen & nopeus

7 Julkisen talouden kestävyysvaje  Hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää kestävällä tolalla olevaa rahoitusta  Julkisenrahoituksen kestävyydellä on lisäksi merkitystä mm. talouden kasvun, vakauden ja sukupolvien välisen tulonjaon kannalta  On syytä arvioida julkisen sektorin rahoitusta pitkällä aikavälillä  Kestävyysvaje on hyödyllinen työkalu, joka mittaa sitä kuinka paljon pitäisi välittömästi nostaa veroja tai leikata menoja jatkuvan velkaantumisen estämiseksi  Arviot kestävyysvajeesta ovat toki epävarmoja (molempiin suuntiin)  ETLAn arvio on, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on suuruudeltaan 2-3 prosenttia kokonaistuotantoon suhteutettuna tai vajaat 5 mrd euroa  VM:n arvion mukaan kestävyysvaje on 5 % BKT:sta

8

9

10

11

12 Finanssipolitiikan välitavoitteet hallitusohjelmassa  valtion velka/BKT pitäisi kääntyä laskuun ennen vuotta 2015 ja alijäämän asettua pienemmäksi kuin 1 % BKT:sta  menoleikkauksia ja veronkiristyksiä 2,5 mrd euron edestä kumulatiivisesti (50/50 jako)  hallitus sitoutuu lisäpäätöksiin jos tavoitetta ei muuten saavuteta (perälauta, meno- ja veropuoli 50/50)  hallitus ryhtyy toimiin kestävyysvajeen poistamiseksi ennen vuotta 2015 (myöhemmin tehtävien arvioiden pohjalta) Kommentteja:  kaavaillut toimenpiteet ovat riittämättömiä asetetun tavoitteen saavuttamiseksi, mutta hallitus pyrkii ennakoitua parempaan talouskasvuun (toiveajattelua)  perälauta ei välttämättä ole ihan uskottava ja/tai on prosyklinen  sitoutuminen kestävyysvajeen osalta on vaatimattomuudessaan mitätön  tavoitteenasettelun arkkitehtuuri vaikuttaa mielivaltaiselta, for best practice see Ruotsi

13 Julkisen talouden kestävyyttä tukevat institutionaaliset ratkaisut  menokehys on perusteiltaan hyvä  jonkinlainen veroperustekehys on paikallaan  valtion investointien osalta tarvitaan erityiskohtelua  työeläkejärjestelmässä pitäisi edelleen lisätä sääntöjen roolia (vrt. Tanska, Ruotsi ja Kanada)  olisiko Suomeen perustettava ”finanssipoliittinen neuvosto”?