HELSINGIN YLIOPISTO AVOIN YLIOPISTO ATIK Projekti /Esa Keränen

Sisältö  ATIK-projektin tausta ja lähtökohdat  Atik I -projekti  Atik II -projekti  ATIK–projektikokonaisuuden vaiheet  ATIK-projektin tulokset  Avointen yliopistojen opiskelijat Haka- loppukäyttäjinä  Atik-järjestelmän käyttäjätunnukset  Helsingin yliopiston tunnushallinnan prosessi  Shibbolethin käyttömahdollisuudet

ATIK-projektin tausta ja lähtökohdat  Helsingin ja Oulun yliopistoissa tehtiin vuoden 2005 aikana avointen yliopistojen tietojärjestelmien esiselvitys- ja määrittelytyötä  tietojärjestelmät eivät vastaa nykyisiä tarpeita. Järjestelmät ovat puutteellisia ja teknisiltä ratkaisuiltaan täysin vanhentuneita  Todettiin, että tietojärjestelmien kehittämisessä on erittäin tärkeää tehdä yhteistyötä yliopistojen kesken  Yhteisprojekti Oulun ja Helsingin avointen yliopistojen tietojärjestelmien kehittämiseksi (ATIK I) käynnistettiin virallisesti maaliskuussa 2006

ATIK I -projekti  ATIK-projektikokonaisuuden alkuperäisenä tavoitteena oli kehittää Oodi-järjestelmään opinto- ja taloushallinnon palvelut avointen yliopistojen käyttöön  ATIK-projektin ensimmäinen vaihe (ATIK I) keskittyi opintohallinnon perustoiminnallisuuksiin joita olivat toimintaprosessien suunnittelu, Oodiin liittyvän opintohallinnon perustoiminnallisuuksien vaatimusmäärittely ja ATIK-projektin toisen vaiheen (ATIK II) alustavan projektisuunnitelman laatiminen

ATIK I -projekti  Kevään 2006 aikana projektista kiinnostuivat myös muut Oodia käyttävät avoimet yliopistot. Yliopistojen ja Oodi- konsortion kanssa käytiin neuvotteluja hankkeen laajentamiseksi valtakunnalliseksi Oodi–konsortion vetämäksi hankkeeksi.  ATIK I –projekti hyväksyttiin valmiiksi

ATIK II -projekti  ATIK II –projektin valmistelu aloitettiin ATIK I –projektin aikana ja muodostamis- ja käynnistämistilaisuus järjestettiin  Projektiin liittyivät mukaan Helsingin yliopiston ja Oulun yliopiston lisäksi Helsingin kauppakorkeakoulu, Lapin yliopisto, Sibelius-Akatemia, Taideteollinen korkeakoulu ja Vaasan yliopisto  ATIK-projektikokonaisuuden lähtökohtaa ja tavoitetta muutettiin pelkästä Oodin kehittämisprojektista palvelukokonaisuudeksi joka on rajapintojen kautta Oodi- yhteensopiva

ATIK II -projekti  Kehittämistyössä noudatetaan opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006–2015 linjauksia ja kehitettävät palvelut liitetään osaksi tulevaa kaikkien yliopistojen yhteistä opintohallinnon perusjärjestelmää  Vuonna 2007 projektin kustannukset jaetaan mukana olevien yliopistojen kesken ja projektia koordinoi Helsingin yliopiston Avoin yliopisto.  Vuosiksi 2008 ja 2009 projektille on myönnetty opetusministeriön erillinen hankerahoitus Oodi-konsortion kautta.  Projektin koordinaatiovastuu Oodi-konsortiolle vuoden 2008 alusta lukien, mistä lähtien projekti on avoin myös Oodi-konsortion ulkopuolisille yliopistoille.

ATIK II -projektin aikataulu 1. Vaatimusmäärittely (valmis )  Tarjouskilpailun järjestäminen 2. Suunnitteluvaihe  Miten toiminnallisuudet toteutetaan/miltä ne näyttävät?  Toimittaja avainasemassa (tai yhdessä asiakkaan kanssa) 3. Toteutusvaihe  Koodaus ja hyväksymistestaus  Toimittaja koodaa + testaa; asiakas testaa lisäksi 4. Ensimmäisen vaiheen käyttöönotto (loppuvuosi 2008 tai 2009 alku)  Sovelluksen asennus, tietojen konversio, koulutus

ATIK–projektikokonaisuuden vaiheet Tavoitteiden mukaiset palvelut toteutetaan vaiheittain vuosien aikana. Vaiheittain toteutettavat osakokonaisuudet ovat seuraavat:  I moduuli (valmis 2008 lopussa tai 2009 alussa)  Opiskelijailmoittautuminen  Opintomaksujen käsittely  Käyttöoikeudet  II moduuli?  Opintosuoritukset?  Raportointi?  III moduuli?  Opintotarjonnan suunnittelu?  Täydentävät palvelut (mm. asiakashallinta)?

ATIK–projektin tulokset  ATIK II ‑ projektin tuloksena on yhtenäinen ja tehokas, avoimen yliopistotoiminnan erityisluonteet huomioon ottava sähköisen asioinnin palvelukokonaisuus, joka kattaa keskeisimmät opiskelun, opetuksen ja opintohallinnon prosessit osana emoyliopistojen opintohallinnon kokonaisuutta. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä, helppokäyttöisiä ja esteettömiä. Ne parantavat palvelutasoa ja vähentävät hallinnon kustannuksia.

ATIK–projektin tulokset Palvelukokonaisuus kattaa seuraavat avointen yliopistojen opintohallinnon perusprosessit:  Opintotarjonnan suunnittelu (opinnot ja niiden toteutus)  Käyttäjien ja käyttöoikeuksien hallinta  Opiskelijailmoittautuminen ja opinto-oikeuksien hallinta  Opintomaksujen käsittely  Tenttihallinnointi ja opintosuoritukset  Raportointi  Myöhemmin määriteltävät täydentävät palvelut (mm. asiakashallinta)

Avointen yliopistojen opiskelijat Haka- loppukäyttäjinä  Atik-järjestelmän käyttäjätunnukset  Helsingin yliopiston tunnushallinnan prosessi  Shibbolethin käyttömahdollisuudet ja jatkotoimet

Atik-järjestelmän käyttäjätunnukset  Käyttölupajärjestelmä määritetty yliopistokohtaisesti toteutettavaksi  Yliopistoilla eri käytäntöjä avoimen yliopiston tunnusten suhteen  Tunnistamispalveluksi on valittu VETUMA  Yhden tunnuksen politiikka  Kirjautuminen järjestelmään yliopiston käyttäjätunnuksella

Helsingin yliopiston tunnushallinnan prosessi

Shibbolethin käyttömahdollisuudet ja jatkotoimet  Hajautetusti jotta kukin yliopisto saisi kätkettyä sen taakse yliopistokohtaiset käyttäjähallintoviritelmänsä  Shibbolethin käyttö hajautetusti yhden käyttäjätunnuksen politiikan ja opiskelijaliikkuvuuden edistämiseksi  Keisarimalli jossa yksi kansallinen keskitetty Atik-palvelu kaikkine etuineen ja sen mahdottomuus  Avoimen yliopiston opiskelijat HAKA-federaation jäseninä ja Atik-integraatio?