Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 -kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Sosiaalimenot ja rahoitus 2010
Advertisements

VALTIONHALLINNON YLIMMÄN VIRKAMIESJOHDON PALAUTEPÄIVÄ
kuntayhtymänjohtaja Timo Tolppanen
Avoimeen yhteistyöhön perustuva tehokas ja monipuolinen terveydenhuoltojärjestelmä
Anne Lounamaa1 Mitä pitäisi tehdä aivovammojen ehkäisemiseksi.
Perjantai, 27. kesäkuuta 2014 SOVELTAVAA TUTKIMUSTA TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEISIIN Ammattikorkeakoulut osana suomalaista innovaatiojärjestelmää Arenen.
Vanhuspalvelulaki käytännön työssä
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelman asiantuntijaryhmä
Terveyden edistämisen määrärahat 2009
Janne Peräkylä Sosiaali- ja terveysministeriö HYVINVOINTIPALVELUT JA KUMPPANUUSYHTEISÖT.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Maailmantalouden muutoksesta ja Euroopan talouden haasteista Erkki Liikanen Pääjohtaja Suomen Pankki.
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN JA YHDISTYSTEN KUMPPANUUSFOORUMI Tervetuloa.
Ankkuri -malli ja sen levittäminen
Keskustelutilaisuus hedelmöityshoitotoiminnasta Jussi Holmalahti, FaT Johtaja Valvira.
Hyvinvoinnin edistäminen uudessa hallitusohjelmassa TerPs -hankkeen loppuseminaari Oulu Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä Sosiaali- ja.
Uudistuva sosiaalihuoltolaki ja työelämäosallisuus
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Pelkosenniemi 1.
1 TERVEYSTOIMI Terveystoimen strategia Arvot, toiminta-ajatus ja visio Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit ja mittarit Terla
*) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Työttömät* työnhakijat 1994–2014, syyskuu Yleisimmät.
Tapio Kuure Tutkija, Sosiaalikehitys Oy Valtio-opin dosentti
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Yhteistyöllä riskit hallintaan Terveellinen työ -kampanja 2012–2013.
Vipuvoimaa EU:lta Hankeinfo Mikkelissä Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitto.
Mitä yhdistymissopimuksessa sovittiin ja millä tavoin EHYT ry:n strategiatyötä jatketaan? Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi Valtuusto
Vaikeasti työllistyvien palvelujärjestelmän kehittäminen
Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen
Sote -uudistus – missä mennään, miten & millä eteenpäin?
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKI
MITÄ SUOMALAISET AJATTELEVAT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA JA NIIDEN TULEVAISUUDESTA?
Työsuojelu Suomessa.
Euroopan talous- ja rahaliitto EMU: Kehitetty jo n. 30 vuotta Ensimmäinen vaihe 1979 => valuuttakurssit Vuonna 1999 kytkettiin 12 maan valuuttakurssit.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Markkinat toipuivat, toipuuko talous? Tampereen kauppakamarin syyskokous Erkki Liikanen Pääjohtaja.
Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Tilinpäätös 2004.
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Sosiaalimenot ja rahoitus 2009 Esa Arajärvi, Nina Knape.
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
Sosiaalimenot ja rahoitus 2012 Hannele Tanhua, Nina Knape Tilastoraportti 4/2014. Suomen virallinen tilasto, Sosiaalimenot. THL
 Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa  Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä,
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Ajankohtaisiltapäivä Uusi rakennerahastokausi Juha Pulliainen.
Lähipalveluseminaari RAY Hyvän tahdon pelejä!
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
Terveys kansanterveysohjelma
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Tasapainoisen kehityksen Suomi 2015 Valtioneuvoston.
Hurtig TE1 Suomalainen terveys- ja sosiaalihuoltojärjestelmä.
 Johdanto  Alue- ja kuntayhteistyö  Kaupungin tehtävät  Elinkeinotoimi  Peruspalvelut  Yhdyskuntarakenne  Talous  Henkilöstö/tavoitteet.
JJ RAY Avustusosasto1 MITEN RAY:N UUSI AVUSTUSSTRATEGIA HUOMIOI ERITYISRYHMÄT? Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Naantali Janne Juvakka.
Ravitsemushoidolla vaikutuksia kansantalouteen Ravitsemishoidon strategiaseminaari FinnMedi 5 Tampereen yliopistollinen sairaala Timo Keistinen,
Työurien pidentämiseen liittyvät valtakunnalliset raportit > jatkoa ns. Ahtelan työryhmän työlle Työhyvinvointityöryhmän raportti. STM selvityksiä 2011:4.
Innovatiiviset hankinnat vauhdittamaan SOTE-kehitystä Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee STM, Meritulli.
Hallitusohjelman vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Järjestelmät -osasto Terveyden ja hyvinvoinnin.
HYVINVOINTI JA SOSIAALIPOLITIIKKA Toni Uusimäki
Vanhuspalvelulaki & laatusuositus Anne Nordblad Sosiaali- ja terveysministeriö.
Seminaarin kokoava puheenvuoro LasSe –hankkeen päätösseminaari Kehittämispäällikkö Arja Hastrup.
Strategiaperusta ja ohjelmat
Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Kunta- ja sote -uudistus hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä
12 Hyvinvointivaltio kaipaa huoltoa s
Köyhyys ja lapsen oikeudet
Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat
KESTÄVYYSVAJE.
Kulttuurista hyvinvointia Pirkanmaalla Tampere
Sote-ratkaisu ja terveydenhuollon palveluvalikoima
Alueellinen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Kuntaliitto
Mikä muuttuu HYTEssä ja SOTEssa 2021?
OTE maakunnassa – Polut kuntoon
Esityksen transkriptio:

Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 -kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa

Miksi strategista suunnittelua? Strateginen suunnittelu ohjaa huomion suuriin linjoihin antaa yhteisen keskustelupohjan auttaa ennakoimaan menokehitystä tarjoaa välineitä muutosten hallintaan nopeuttaa korjaustoimenpiteitä

STM:n strategiatyön historiaa V. 1982 1. koko hallinnonalan kattava linjaus; laskelman mukaan sosiaalimenot v. 2000 mennessä kohoavat 20 %:sta 24 %:iin BKT:sta (hidas kehittämisvaihtoehto) V. 1991 laskelman herkkyysarviointi; kriisivaihto-ehdot yhdistelemällä menot v. 2000 80-luvun lopun tasolla, eli 25 % BKT:sta

V. 1995 kriisistä selviytymisstrategia, menojen arvioitiin alenevan 36 %:n tasolta v. 2000 mennessä n. 29 %:iin BKT:sta V. 2001 elatussuhteen korjaamiseen ja kansainvälistymiseen suuntautuva strategia; sosiaalimenot v. 2010 noin 27 %

Sosiaaliturvan tarkoitus Edistää Hyvää terveyttä ja toimintakykyä Terveellistä työ- ja elinympäristöä Turvata Riittävä toimeentulo ja palvelut

Suomi vuonna 2010 Työelämässä jatketaan 2-3 vuotta nykyistä kauemmin Väestön toimintakyky on parantunut, hoivan tarve myöhentynyt Väestön terveyserot ovat kaventuneet Ennaltaehkäisevä työ vakiinnutettu osaksi toimintaa Alueellinen yhteistyö parantanut palvelujen saatavuutta ja laatua Toimeentuloturva takaa kohtuullisen toimeentulon ja kannustaa työikäisiä työhön Sosiaaliturvan kestävä rahoitus perustuu yhteisvastuuseen, jota omavastuu täydentää Köyhyys pysyy viime vuosikymmeninä vakiintuneella alhaisella tasolla

Strategiset linjaukset 2010 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Työelämän vetovoiman lisääminen Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Yhteiskuntapolitiikka tukemaan terveyttä Terveydelle pohja lapsuus- ja nuoruusiässä Työikäisten terveyteen ja toimintakykyyn huomiota Uusia toimintamalleja vanhusten toimintakyvyn parantamiseen Ympäristöterveyteen selkeät painotukset

Työelämän vetovoiman lisääminen Työelämän hyvinvointi painopisteeksi Työelämään tasa-arvoa Toimeentuloturva kannustamaan työhön Työeläkevakuutus Sairausvakuutus Työttömyysturva

Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito Ehkäisevä näkökulma ensisijaiseksi Uudella otteella lasten ja nuorten ongelmiin Keinoja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun Alueellisia hyvinvointieroja kaventamaan Monikulttuurisuutta yhteiskuntaan Päihdetilanne hallintaan Kv-yhteistyöstä voimaa kansalliseen toimintaan

Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Ehkäisevä näkökulma ensisijaiseksi Asiakkaan asema ja palvelujen laatu turvattava Avaimena monipuoliset palvelut Keskeistä työvoiman riittävyys ja osaaminen Palveluihin toimivat ohjausmallit Kohti alueellista yhteistyötä Kohtuullinen toimeentuloturva eri elämäntilanteissa

Menolaskelmien oletuksia Peruslaskelma Tuottavuuden kasvu 2,2 %  1,6 % ~ keskim. 1,9 %/vuosi BKT:n volyymin kasvu 1,8 %/ vuosi Työttömyysaste  7 % Linjausvaihtoehto Kouluun ja työelämään nykyistä aiemmin (-1 vuosi) Eläkkeelle siirtymisikä + 3 vuotta vuoteen 2010 Työttömyyseläke poistuu Rakenteellinen työttömyys  5 % vuoden 2010 jälkeen Vähimmäisetuuksien ja lapsilisän reaaliarvo säilytetään Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö myöhentyy Työikäisten koulutusta ja kuntoutusta tehostetaan

Arvio linjausten taloudellisista vaikutuksista, sosiaalimenot / BKT, %

Sosiaaliturvan perusperiaatteet Taustat Sosiaaliturvan perusperiaatteet Säilytetään sosiaaliturvan hyvä kattavuus ja kohtuullinen taso Kannustetaan ihmisiä työllistymään ja tuetaan omatoimisuutta Selkeät ja toimivat sosiaaliturvan järjestämis- ja rahoitusvastuut Rahoitus kestävällä perustalla

EU:n sosiaalipoliittisia linjauksia Taustat EU:n sosiaalipoliittisia linjauksia Työnteon tekeminen kannattavaksi ja siihen liittyen toimeentulon takaaminen Kestävä eläkejärjestelmä Syrjäytymisen torjunta sekä sosiaalisen osallisuuden ja tasa-arvon edistäminen Laadukkaan terveydenhuollon varmistaminen

Sosiaaliturvan toiminta-alue Ehkäisevä sosiaali- ja Taustat Sosiaali- ja terveyspolitiikan kansallisia toimijoita ja vastuutahoja Sosiaaliturvan toiminta-alue Ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka Sosiaali- ja terveys- palvelut Toimeentuloturva Keskeiset toimijat Eduskunta, valtioneuvosto STM Muita ministeriöitä Keskushallinnon virastot ja laitokset Työsuojelupiirit Lääninhallitukset Kunnat Kuntayhtymät Järjestöt RAY Korkeakoulut Kunnat, palvelujen järjestäjinä Yksityiset tuottajat Kansaneläkelaitos Valtiokonttori Työeläkelaitokset/ETK Vakuutusvalvontavirasto Sv- ja eläkekassat Työttömyyskassat Eläkesäätiöt Vakuutuslaitokset Työmarkkinajärjestöt

Toimintaympäristön muutostekijöitä Taustat Toimintaympäristön muutostekijöitä Globalisoituminen Euroopan integraatio Demografiset muutokset Teknologian kehitys Työelämän ja työympäristön muutokset Työllisyys Köyhyys ja syrjäytyminen Kansanterveyden kehitys ja elinympäristö Julkisen talouden kehitys Aluekehitys, kaupungistuminen Valtio/kunta -ohjaussuhteen kehitys

Elatussuhteen kehitys vv. 1960-1998 sekä Taustat Elatussuhteen kehitys vv. 1960-1998 sekä projektio vuoteen 2030

Taustat Sosiaalimenojen (ilman käyttäjämaksuja) kehitys suhteessa BKT:een sekä projektio vuoteen 2030

Taustat Sosiaalimenojen rahoitusrakenne vv. 1960-1999 sekä projektio vuoteen 2030