Nuijasodan monet kasvot Talonpoikien kapina 1596-1597

Sigismund vs Kaarle IX

Juhana III jälkeen valtaistuimelle nousi vuonna 1592 hänen poikansa, uskonnoltaan katolinen Sigismund, joka oli valittu jo Puolan kuninkaaksi Klaus Fleming Suomen käskynhaltijaksi Kaarle-herttuasta valtionhoitaja Kaarlen ja Klaus Flemingin välit kiristyivät, koska käskynhaltija pysyi valtakamppailussa uskollisena kuninkaalle. Kaarle kehotti Suomen talonpoikia kapinaan, Nuijasota Nuijamiesten yritys kukistetaan, Kaarlella mahdollisuus sisällissodan alkamiseen Klaus Fleming kuoli keväällä 1597. Kaarle teki kaksi sotaretkeä Suomeen, noin 50 Suomen johtomiestä teloitettiin Kaarlesta uusi kuningas v. 1600

Miksi nuijasota syttyi? Ruotsi oli jatkuvasti sodissa. Sotarasitus merkitsi väenottoja apuveroja ja sotaväen majoitusvelvollisuutta eli linnaleiriä. Apuverojen määrä nousi kaksinkertaiseksi 25-vuotisen sodan aikana Talonpoikien veronmaksukykyä heikensivät ilmasto-olot, jotka muuttuivat huonommaksi 1570-luvulta, katovuodet Venäjänsodan päätyttyä talonpojat odottivat vapautumista linnanleiristä. Klaus Fleming kuitenkin päätti pitää joukot koossa. Talonpojat valittivat ahdingostaan Kaarle-herttualle, joka kehotti näitä hankkimaan oikeutta itse.

“Pohjalaisten kapina alkoi ihan noin vain kuin kylätappelu, suukovusta ja nyrkinheilutuksesta, mutta ei sitten enää kohta päättynytkään. Kirkolla kohtasivat yhä viettävän Pyhän Katarinan messun aikaan Ruotsista vasta saapuneet maakunnan edusmiehet, Kaarle-herttuan kapinaviesti tuoreena tuomisena, kirkkokansa sekä linnanleirin sijoitetut nihdit eli jalkamiehet. Marraskuun 25 päivänä oli suuri juhlapäivä ja sen kunniaksi oli varattu viinaa, kuten tapa oli. Kun Ruotsista tuotu viesti antoi pohjalaisille oikeuden ottaa lain omiin käsiinsä, niin kohta näin tapahtui. Joku Ruotsista tulleista osoitti sanansa sotamiehille näin sanoen : “Tuossa ovat ne konnat, jotka ovat meitä suuresti linnaleirillä rasittaneet!” Pentti Piri määritti hyväksi toiminnan tavoitteeksi että “Olisi oikein jos laskettaisiin niiltä suolet maahan!” ” Paavo Haavikko / Nuijasota / Sisällissodan vuodet 1596-1599 Pohjalaisten kapinaliike levisi yli koko suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan ja eräisiin Keski-Pohjanmaan pitäjiin. Se tempasi mukaansa lähes koko Savon ja ulottui Ylä-Satakunnan ja Hämeen pohjoisosiin. Johtajana Jaakko Ilkka Vuoden viimeisenä päivänä 1596 Nokialla käytiin talonpoikien ja marski Klaus Flemingin joukkojen välillä ratkaiseva taistelu, jossa talonpojat lyötiin hajalle.

Seuraukset Nuijamiesten kokonaistappiot olivat Pentti Virrankosken arvion mukaan noin 1200 miestä. Heikki Ylikankaan mukaan kaatuneita oli noin 3000 Nuijamiesten yritysten kukistuttua teki Kaarle kaksi sotaretkeä Suomeen, valtasi maan ja luki itse laatimansa verituomiot Talonpoikainen kansa nujertui kapinoinnissa, Suomen aatelin pää putosi Kaarle-herttuan verituomioiden jälkeen. Suomesta tuli suurvallan pohjoinen nurkka, Kaarlesta yksinvaltainen kuningas ja Ruotsista suurvalta Suomesta tuli valloitettu maa ja suursodan tukialue