Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa eli pidättävät osan Auringon lämpöenergiasta. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen – ilman sitä maapallolla olisi 33°C kylmempää. Vesihöyry on vaikutuksiltaan merkittävin luonnon oma kasvihuonekaasu. 1
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Kaasuja syntyy fossiilisten polttoaineiden eli kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen käytöstä, metsäpaloista, teollisuuden prosesseista, kaatopaikoilta ja maataloudesta. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on nyt suurempi kuin koskaan aiemmin 20 miljoonaan vuoteen. 2
Ilmasto lämmennyt jo – ja luvassa lämpenevää Maapallon keskilämpötila nousi 1900-luvulla 0,6°C. Lämpeneminen johtuu enimmäkseen ihmistoiminnasta. Sadan vuoden aikana ilmasto uhkaa lämmetä vielä 1,4–5,8°C. Merenpinnan arvioidaan nousevan 10–90 cm 100 vuodessa. 3
Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuoden aikana Lämpötila suhteessa vuosien 1961-1990 keskiarvoon Lämpömittausten tuloksia Jälkikäteen esim. koralleista ja jäätiköistä pääteltyjä lämpötiloja. Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change 4
Ilmastonmuutos aiheuttaa hirmumyrskyjä, tauteja ja nälkää Ilmastonmuutoksen arvioidaan: sulattavan jäätiköitä ja aiheuttavan vesipulaa nostavan merenpintaa hukuttaen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja lisäävän ja voimistavan äärimmäisiä sääilmiöitä kuten tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä laajentavan trooppisten tautien kuten malarian levinneisyyttä heikentävän satoja monilla alueilla ja lisäävän nälkää hävittävän lajeja sukupuuttoon lisäävän ympäristöpakolaisten määrää Jo 1,5 asteen lämpötilan nousu voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle 2 miljardia ihmistä. 5
Lämpötila nousee Suomessa varsinkin talvella Vuonna 2100 Suomen lämpötila on noin 1,1–6,6°C korkeampi kuin nykyisin. Samaan aikaan sademäärä kasvaa 3–16 %. Lämpötila nousee etenkin talvella ja keväällä. Vuonna 2100 Etelä-Suomessa voidaan ehkä vain haaveilla hiihtokeleistä. Golf-virran vaikutuksen takia keskilämpötila Suomessa on 20-30°C korkeampi kuin esim. Siperiassa ja Grönlannissa. Ilmastonmuutos voi kuitenkin vaikuttaa myös merivirtoihin ja ilmasto Suomessa voi jopa viiletä. Lähde: SWECLIM. Swedish Regional Climate Modelling Program 6
Lajeja kuolee sukupuuttoon Suomessakin Ilmastonmuutoksen takia kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät pohjoiseen ja osa suomalaisista luontotyypeistä voi kadota. Perhoset laajentavat reviiriään kohti pohjoista. Vuonna 2001 Suomesta löydettiin enemmän perhoslajeja kuin koskaan aiemmin. Saimaannorppa voi kuolla sukupuuttoon, koska jääajan lyhetessä sen pesintä vaikeutuu. Jääleinikki on vähentynyt ja siirtynyt ylemmäksi tuntureilla. Lisäksi jäljellä olevat kasvit voivat huonosti. Suomen yleisin puulaji on nykyään mänty, mutta se voi dramaattisesti vähentyä. Prosentit kuvaavat mäntyjen määrää suhteessa koko puustoon. Lähde: Seppo Kellomäki, Ilmastonmuutos ja Suomi, 1996 7
Ilmastonmuutos voi riistäytyä käsistä Palautekytkentä: lämpeneminen käynnistää reaktion, joka vauhdittaa lämpenemistä. Lämpeneminen sulattaa ikiroutaa, jonka alta vapautuu ilmakehään metaania. Meriveden lämpeneminen vapauttaa siihen sitoutunutta hiilidioksidia. Ilmastonmuutos lisää metsäpaloja, jotka tupruttavat ilmakehään hiilidioksidia. Pahimmassa tapauksessa ilmastonmuutos alkaa voimistaa itseään hallitsemattomasti. Silloin lämpötila saattaa nousta jopa 10ºC katastrofaalisin seurauksin. 8
Jokaisella ihmisellä yhtäläinen oikeus tuottaa päästöjä? tonnia hiilidioksidia / asukas Maailman keskiarvo Lähde: Tilastokeskus 2004 9
Ilmasto on myös oikeudenmukaisuuskysymys Ilmastonmuutos ei kohtele ihmisiä tasapuolisesti. Teollisuusmaat ovat aiheuttaneet yli 80 % tähänastisesta lämpenemisestä. Kehitysmaiden ihmiset kärsivät eniten. Ennestäänkin kuumilla alueilla pienikin lisälämpeneminen on haitallista. Kehitysmaat ovat riippuvaisia maataloudesta, joka kärsii suoraan ilmastonmuutoksen seurauksista. Köyhillä mailla ei ole varaa suojautua ilmastonmuutoksen haitoilta. Toisaalta myös päästöjen rajoittaminen kehitysmaissa voi hidastaa niiden kehitystä. 10
Päästöjä pitää leikata roimasti Maailmanlaajuisesti päästöjä on leikattava 2/3:lla ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Runsaasti päästöjä tuottavassa Suomessa leikkaustarve vielä suurempi: 75–95 %. Oikeudenmukaisinta olisi jakaa oikeus tuottaa päästöjä tasan maailman asukkaiden kesken. Suomessa päästöjä pitää vähentää roimasti, jotta ilmastonmuutosta saadaan hidastettua. Lähde: Lammi & Tynkkynen 2001 11
Ilmastonmuutosta voidaan torjua yhteistyöllä Kansainväliset ilmastosopimukset: 1992 YK:n ilmastosopimus Rio de Janeirossa , jossa kaikki maailman maat, myös Yhdysvallat, on mukana. 1997 Kioton sopimus, jossa teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään päästöjään 5 % vuosiin 2008-2012 mennessä. Kioton jälkeen tarvitaan kaikkia maailman maita laillisesti sitova ilmastosopimus. Päästöoikeudet on jaettava oikeudenmukaisesti kaikkien ihmisten kesken. Globaali päästökauppa tai hiilidioksidivero ovat tehokkaimpia yhteisiä keinoja. Kansainväliset sopimukset voivat olla menestyksiä. Esimerkiksi otsonikadon torjumiseksi vuonna 1987 solmittu Montrealin sopimus on lopettanut otsonia tuhoavien aineiden käytön lähes kaikissa teollisuusmaissa. 12
Energiantuotanto aiheuttaa suurimmat hiilidioksidipäästöt Suomessa teollisuuden prosessit 4 % jätehuolto 4 % maatalous 9 % liikenne 17 % yksityisautoilu teollisuuden ja kaupan kuljetukset julkinen liikenne energiantuotanto 66 % teollisuuteen kotitalouksien sähkön- kulutukseen ja lämmitykseen palvelusektorille Lähde: Tilastokeskus 2003 13
Uusiutuvat: Uusiutumattomat: Energialähteet - tuulivoima - maalämpö - puu - ruokohelpi - biokaasu - tuulivoima - maalämpö - aurinkoenergia - vesivoima Uusiutumattomat: - kivihiili - öljy - maakaasu - turve - ydinvoima 14
15
Uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetaan alle neljäsosa Suomen kokonaisenergiantarpeesta Lähde: Tilastokeskus 2003 16
Tuulivoima: energiantuotannon Nokia tuulivoimamarkkinat kasvavat 30 % vuodessa – samaa tahtia kuin kännykkämarkkinat muualla maailmassa edetään vauhdikkaasti: - Tanska: tuottaa jo 15 % sähköstä tuulivoimalla ja sitoutunut kasvattamaan osuuden 50 %:iin vuoteen 2030 - Saksa: vuodessa rakennetun tuulivoiman määrä vastaa puolta Suomen viidennen ydinvoimalan tuotannosta - Iso-Britannia: rakentaa tuulivoimapuistoja, jotka tuottavat valmistuttuaan 5 % maan sähköstä Suomessa tuotetaan tuulivoimalla vasta 0,1 % sähköstä silti Suomessa on paremmat tuuliolosuhteet kuin Saksassa, jossa on rakennettu maailman eniten tuulivoimaa tuulivoima työllistää – vuonna 2010 kestävän energiateknologian vienti voi työllistää jo noin 25 000 suomalaista Lumituuli Oy:n voima-laitos Lumijoella tuottaa tuulisähköä verkkoon 17
Päästötöntä bioenergiaa tarvitaan lisää puulla tuotetaan nyt 20 % Suomen energiantarpeesta puuhakkeen energiakäyttö voidaan kaksinkertaistaa bioenergiaa tuotetaan pienissä yksiköissä paikallisesti: työllistää haja-asustusalueilla uusien bioenergian muotojen kuten biokaasun ja peltobiomassojen käyttöä voidaan lisätä jo nykytekniikalla ja tekniikan kehittyessä tuotanto voidaan moninkertaistaa Kalmarin maatilalla Laukaassa oma biokaasulaitos tuottaa tilalla tarvittavan lämmön ja sähkön. Lisäksi tilan henkilöauto kulkee omalla biokaasulla. 18
Suomen tehtävä osansa Suomen energiasta 35 % voidaan tuottaa uusiutuvilla vuonna 2025. Hajautetut paikalliset ratkaisut ovat kestävimpiä. Joukkoliikenne ja pyöräily kunniaan! Yksityisautoilu on yksi pahimmista päästölähteistä ja sille on kestäviä vaihtoehtoja. Suomen on tuettava myös kehitysmaita kestävämpien valintojen tekemisessä. Energiasektorin kehitysyhteistyövarat on suunnattava vain uusiutuviin. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja samoin kuin suomalaiset, tarvittaisiin 4 maapalloa. 19
Ilmastonmuutokseen vaikutetaan kotimaisella politiikalla Taloudelliset ohjauskeinot verotus (esim. energiavero) tuet (esim. tuulivoiman investointituki) päästökauppa (esim. EU:n hiilidioksidipäästökauppa) Lainsäädäntö lait, määräykset ja suositukset (esim. rakentamismääräykset) Tiedotus ja valistus 20
Valitse energiaa säästävä vaihtoehto Valitse vähän energiaa kuluttavia laitteita. Esimerkiksi energiansäästölampuilla voit vähentää valaistuksen sähkönkulutusta jopa 80 %. Kodin laitteiden kuten TV:n ja videoiden valmiustilat kuluttavat Suomessa sähköä yhden hiilivoimalan tuotannon verran. Sammuta siis laitteet kokonaan! Lämmitykseen kuluu Suomessa noin viidennes energiasta. Laskemalla lämpötilaa yhdellä asteella vähennät lämmityksen energiankulutusta 5 %. Vältä valaistuksen ja laitteiden turhaa käyttöä. Älä tuhlaa lämmintä vettä. Energiansäästölamppu 21
Vaihda virtaa www.vaihdavirtaa.net Voit itse valita, mistä sähkösi tilaat. Edullisin vihreä sähkö on samanhintaista kuin keskiverto tavallinen sähkö. Vaihtaminen on helppoa. Voit valita mieleisesi sähkönmyyjän ja täyttää sopimuslomakkeen Vaihda virtaa -kampanjasivuilla. Kotimaisilla, uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö on ympäristöystävällistä. www.vaihdavirtaa.net 22
Kevyt ja joukkoliikenne ovat ilmastoystävällisimpiä Enemmän busseja pyöräilyä junamatkoja raideliikennettä kuljetuksissa Vähemmän yksityisautoilua lentomatkoja Lähes puolet henkilöautolla tehdyistä matkoista on alle viisi kilometriä, neljännes alle kolme kilometriä. 23
Mopolla vai pyörällä? Hiilidioksidipäästöt 10 km matkalla Lähde: Liikennevälineiden yksikköpäästöt http://lipasto.vtt.fi 24
Kuluta harkiten ja huolehdi jätteistä Korjaa rikkoontuneet tavarat ja vaatteet Kierrätä Jätä turha krääsä ostamatta Vähennä jätteen määrää esim. välttämällä turhia pakkauksia Lajittele ja kompostoi Osta luomua ja lähellä tuotettua ruokaa, vähennä lihan syöntiä Älä tupakoi 25
Shoppailun hinta Viiden huonolaatuisen t-paidan tekeminen kuluttaa energiaa viisinkertaisesti yhteen hyvälaatuiseen verrattuna. 26
Yhteenveto Ilmastonmuutos on maailman vakavin ympäristöongelma. Jos ilmastonmuutosta ei saada hidastettua, seuraukset sekä ihmiselle että ympäristölle voivat olla dramaattiset. Onneksi päästöjä on mahdollista vähentää. Ilmastonmuutoksen torjumistoimet on käynnistetty ympäri maailmaa. Omilla valinnoillamme voimme hidastaa ilmastonmuutosta! 27
Hyviä ilmastotiedon lähteitä www.ilmasto.org www.ilmasto.org/peli www.nuortenakatemia.fi www.ilmastonmuutos.info Polttopallo – Luonto-Liiton ilmasto-opas 28
29