Ehdotus Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon malliksi, versio 1 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Integraatioseminaari 9.11.2010 Marja Heikkilä, johtaja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Selvitystyön taustaa Keski-Suomessa on tehty määrätietoista palvelurakennetyötä yli 20 vuotta tavoitteena siirtyä laitoshoidosta avohoitoon Koskenut sekä terveydenhuoltoa, vanhustenhuoltoa, vammaistyötä, mielenterveystyötä että lastensuojelua Keski-Suomessa palvelurakennetta muutettu sekä kuntien omissa palveluissa että ulkoistetuissa palveluissa. Maakuntaan on mm. perustettu viimeiseen 20 vuoden aikana noin 200 yksityistä palvelukotia Työtä on tehty hyvässä yhteistyössä kuntien, sairaanhoitopiirin, yritysten ja järjestöjen kesken

Selvitys tarjoaa Tutkittua tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeesta, vaikuttavuudesta ja järjestämistavoista Arvion ja näkemyksen 2010-luvun sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisistä palvelurakennekysymyksistä Asiantuntija-arvion sosiaali- ja terveyspalveluiden erilaisten järjestämismallien soveltuvuudesta Keski-Suomeen Kuntien luottamushenkilöille, kansalaisille ja viranhaltijoille avoimen keskustelufoorumin sosiaali- ja terveyspalveluiden eri järjestämismahdollisuuksista

Selvityksen tavoitteet: Löytää Keski-Suomen asukkaita parhaiten palveleva sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämismalli Toteuttaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö uuden terveydenhoitolain edellyttämällä tavalla. Samoin tavoitellaan yhteistoimintaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden tasolla. Siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden painopiste kansalaisten omatoimisuuden tukemisen suuntaan Lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon monitoimijaisuutta Tähdätä sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien entistä parempaan hallintaan.

Koko maakunnan väestö keskuskaupunki mukaan lukien 1. Selvityksen lähtökohtana on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen Keski-Suomessa maakunnan asukkaiden tarpeita parhaiten vastaavalla tavalla Koko maakunnan väestö keskuskaupunki mukaan lukien Erityisesti huomioitava ikääntyvä väestö (Kuvio) Huomion kohdentaminen niihin väestöryhmiin, jotka käyttävät eniten palveluita (= aiheuttavat eniten kustannuksia), esim. CCM-mallit

2. Selvitystyössä on keskeistä huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon koko toimintaketju ja siirtää toiminnan painopiste ketjun alkupäähän. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, Kansalaisten omatoimisuuden mahdollistaminen Laaja yhteistyö 3. sektorin toimijoiden kanssa Terveyshyödyn tavoittelu Palvelukysynnästä ja –riippuvuudesta vertais-verkostoihin ja omaehtoiseen hyvinvoinnin tuottamiseen Edellytyksiä luova, promotiivinen Riskien toteutumista ehkäisevä, preventiivinen Sairauksia/ongelmia parantava/vähentävä, korjaava, kuntouttava Muutosta ylläpitävä, jälkihuolto

3. Lähtökohtana selvitystyölle ovat julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut. Työssä selvitetään erityispalveluiden ja muiden julkisten palveluiden suhde sosiaaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin. Myös yksityiset ja 3. sektorin palvelut liitetään kehitettävään malliin. Selvitystyössä on tavoitteena löytää perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden optimaalinen yhteistyön malli. Keskeistä erityisesti vanhusten, lapsiperheiden, mielenterveyskuntoutujien, vammaisten ja päihdeongelmaisten kannalta Mikä on palveluiden optimaalinen suhde? Selviävätkö sosiaali- ja terveyspalvelut ”yksin”? Miten ”hyödynnetään” liikenne-, asumis-, kulttuuri-, liikunta- ja sivistyspalveluita? Miten se onnistuu aluemalleissa?

3. jatkuu Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivistyvä yhteistyö uuden terveydenhuoltolain hengessä (mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, valinnanvapaus, ensihoidon järjestäminen) Erityisvastuualueen valinta Sosiaalihuollon erityisosaaminen ja –palvelut Jo tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan maakunnassa monitoimijaisesti. Jotta mallista saataisiin mahdollisimman toimiva, se edellyttää laajaa palvelustrategista työtä ja kumppanuuksien syventämistä Kehittämisyhteistyö kuntien elinkeinoyhtiöiden kanssa.

4. Tietoteknologian hyödyntämisessä otetaan tuntuvia edistysaskeleita Valmistautuminen valtakunnalliseen KanTa-palveluiden käyttöönottoon koko maakunnassa Intermetso/Sonette yhteisöverkon edelleen kehittäminen ja kansalaisversion toteuttaminen potilas/asiakasohjauksen välineeksi Videoneuvotteluteitse toteutettavat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kokoukset, konsultaatiot, koulutus ja verkostoituminen Yhteispalvelun kehittäminen yhdessä valtionhallinnon (Kela, TE-toimisto, verohallinto, poliisi, jne) kanssa. Yhteistyö mahdollisen Keski-Suomen liiton yhteispalvelupilotin kanssa Selvityksellä tavoitellaan maakuntaan tuntuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahanketta

5. Selvitystyössä hyödynnetään maakunnassa jo tehtyä palvelurakennetyötä ja hankekumppanien maakunnan olojen ja toimintakulttuurin tuntemusta Keski-Suomen maakuntaa luonnehtii vahva keskuskaupunki ja sitä ympäröivä maakunta, jossa asutus harvenee maakunnan rajoja kohti mentäessä. Maakunnan eri alueilla on jo tehty runsaasti kullekin alueelle sopivaa palvelurakennetyötä ja muodostettu yhteistoiminta-alueita, liikelaitoksia ja kuntayhtymiä, joita oheinen kartta kuvaa.

Keski-Suomen kunta- ja palvelurakenteet 1. 1 Keski-Suomen kunta- ja palvelurakenteet 1.1.2010 - Sosiaali- ja terveydenhuolto Yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari Perusturvaliikelaitos Saarikka: Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Kannonkoski Yhteistoiminta-alue: Jämsä ja Kuhmoinen Aloittamassa (2011):  Perusterveydenhuollon isäntäkuntamalli: Hankasalmi, Muurame ja Uurainen, jossa Jyväskylä isäntäkuntana Aloittamasssa (2011): Sairaanhoitopiirin liikelaitos (Seututerveyskeskus): Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Konnevesi, Laukaa, Multia ja Keuruu Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: laajan väestöpohjan kuntayhtymä Kuntaliitokset 12

6. Selvitystyössä huomioidaan meneillään olevat lainsäädäntömuutokset Terveydenhuoltolain uudistus Mahdolliset puitelain muutokset Ollaan mukana Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lainsäädäntöä valmistelevassa työryhmässä ja vaikutetaan sen työhön Ollaan mukana sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista valmistelevassa työryhmässä ja vaikutetaan sen työhön Sosiaali- ja terveydenhuollon aluemallikokeiluun ei tehty hakemusta, koska hankkeen aikataulu ei sopinut kokeilun aikatauluun (kuntien sitovat päätökset 31.10.2010)

KESKI-SUOMEN SOSIAALI-JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNESELVITYKSEN TOIMIJAT OHJAUSRYHMÄ YLIOPISTO,THL,AMK,YM TYÖRYHMÄ KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNESELVITYS TIETEELLINEN ASIANTUNTIJA-RYHMÄ MAAKUNNALLINENASIANTUNTIJA-RYHMÄ ALATYÖRYH-MÄT ASIAKAS KEHITTÄ- JÄRYHMÄT KESKI-SUOMEN SOS. JA TERV. HUOLLON KEHITTÄMISTOIMINTA JA TYÖRYHMÄT KESKI-SUOMEN ASUKKAAT JA HEIDÄN KOTIKUNTANSA, 3. SEKTORI JA YRITYKSET

Hankkeen toteutuksessa ovat mukana seuraavat kumppanit: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jämsän kaupunki Keski-Suomen seututerveyskeskus Perusturvaliikelaitos Saarikka Äänekosken kaupunki Viitaunioni Hankkeen ohjausryhmänä toimii Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon koordinaatioryhmä täydennettynä Keski-Suomen liiton nimeämillä edustajilla (3 henkilöä)

Hankkeen maakunnallisessa asiantuntijaryhmässä toimivat: Jouko Isolauri, pj. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Marja Heikkilä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Jorma Kilpeläinen, Jämsä Raija Kolehmainen, Äänekoski Risto Kortelainen, Jyväskylän kaupunki Anneli Latva-Nevala, Viitaunioni Mikael Palola, Saarikka Reijo Räsänen ja Vuokko Hiljanen, Keski-Suomen seututerveyskeskus Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pekka Utriainen, Jyväskylän kaupunki

Hankkeen työryhmänä toimivat: Jouko Isolauri, erikoissairaanhoidon asiantuntija, vastuullinen johtaja Reijo Räsänen, perusterveydenhuollon asiantuntija Marja Heikkilä, sosiaalihuollon asiantuntija Risto Kortelainen, yleishallinnon asiantuntija Jorma Teittinen, erikoissairaanhoidon asiantuntija Hankkeen tieteellisinä asiantuntijoina toimivat: Professori Jussi Huttunen¹ Professori (Sosiaalipalvelujen arviointi) Pekka Kettunen, Jyväskylän yliopisto Professori (Yleislääketiede) Olli-Pekka Ryynänen, Kuopion yliopisto Dosentti (Hallintotiede) Sakari Möttönen, Tampereen ja Jyväskylän yliopistot ¹

Hankkeen työskentely Hankkeen omat työryhmät Muut tilaisuudet, joissa hankkeen teemat ovat olleet esillä Työkokoukset, kuntatapaamiset, seminaariesitykset Keskeistä ollut tähän asti hanketyöryhmän ja maakunnallisen asiantuntijaryhmän työ Hankkeen perustan ja toteutuksen linjaus Tähän mennessä valmistunut Sivi Talvensola: Keski-Suomen nykytila- ja tulevaisuus tilastojen valossa Keski-Suomen alueellinen suunnitelma kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palveluiden järjestämiseksi 2010 - 2015

Huoltosuhde Keski-Suomessa 2009

Huoltosuhde Keski-Suomessa 2030

Työikäinen, 15–64-vuotias väestö seuduittain Keski-Suomessa 2008–2030 (2008=100) (Lähde: Pietilä 2010, 51)

Alatyöryhmä: Keski-Suomen kehitysvammaisten asuminen ja siihen liittyvät palvelut – työryhmän selvitys Uusilla asuntohankkeilla tullaan korvaamaan käytöstä kokonaan poistuvat laitospaikat ( 31.5.2010 54 paikkaa) sekä järjestämään asunto vanhempien ja muiden lähisukulaisten sekä muualta muuttavien kehitysvammaisten tarpeisiin Asuntohankkeilla tuotetaan asuntoja vuoden 2015 loppuun mennessä yhteensä 312 Uudistuotantokohteisiin on suunniteltu 226 asuntoa Perusparannuskohteisiin on suunniteltu 86 asuntoa. Laitospaikat korvautuvat ryhmämuotoisella asumisella (ryhmäkodit ja asuntoryhmät). Lisäksi kunnat suunnittelevat erillisten asuntojen hankintaa ja peruskorjausta Työryhmä jatkaa työskentelyään palveluiden ja palvelurakenteen kehittämisen merkeissä – työssä ovat jo näkyneet paradigmamuutokset ja palveluintegraation tarve!

Paradigmamuutokset palvelujärjestelmässä Lähde: Ladonlahti 2004 LAITOSPARADIGMA Segregaatio Eristävät ja syrjäyttävät käytänteet AVOHUOLLON / KUNTOUTUKSEN PARADIGMA Integraatio Vähiten rajoittavan ympäristön periaate TUKIPARADIGMA Inkluusio Tuen ja palvelujen tuominen tavalliseen ympäristöön

Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon malli v. 1 Rakentuu kolmen keskeisen periaatteen varaan Maakunnassa on 3-6 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualuetta Alueilla on kuntien päättämä hallinto (kunta, yhteistoiminta-alue) Perus/lähipalveluiden hyvä toimivuus on keskeistä Alueilla on myös omia erityispalveluita Vilkas vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalueiden ja yhteisten/keskitettyjen palveluiden kesken Keskeistä myös yhteistyö kunnan muiden sektoreiden, kuten sivistystoimen, asuntotoimen, kaavoituksen, liikenteen jne. kanssa Yhteistyö 3. sektorin, yksityisten palveluntuottajien ja vapaiden kansalaistoimijoiden kanssa

Keski-Suomen malli jatkuu…. Sosiaali- ja terveydenhuollon täysi integraatio Sosiaali– ja perusterveydenhuolto Perusterveydenhuolto – erikoissairaanhoito Sosiaalihuolto – sosiaalihuollon erityispalvelut Erikoissairaanhoito – sosiaalihuollon erityispalvelut Uudessa mallissa palveluita ei vain keskitetä, vaan kehitetään mm. eteentyönnettyä erikoissairaanhoitoa ja jalkautuneita sosiaalihuollon erityispalveluita Häivytetään perus- ja erityispalveluiden, eri sektoreiden ja tasojen rajoja

Palveluintegraation asteet (Munday 2006/Teperi) organisaatiolähtöinen toiminta, niukka yhteistyö reaktiivinen, tarpeenmukainen yhteistyö (kriisit) moniammatilliset tiimit (ilman koko organisaatioiden tukea) suunniteltu, jatkuva yhteistyö monipalveluyksiköt (palvelusuunnitelma yhdessä prosessissa) strategiset kumppanuudet (formaaliset / de facto) kokonaisjärjestelmänä toimiminen (asiakkaiden tarpeet liittävät ammattilaisten ja organisaatioiden toiminnan yhdeksi kokonaisuudeksi) täydellinen integraatio

Keski-Suomen malli jatkuu… Säilytetään Keski-Suomen maakunnan eheys Oma maakunnallinen erikoissairaanhoito Kehitetään maakunnallisia sosiaalihuollon erityispalveluita Rakennetaan hyväksi koetun verkoston (ml. yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toisen asteen oppilaitokset) tuella sellaiset palvelut, jotka turvaavat koko maakunnan asukkaiden palvelut Maakuntaan ”Vaativien sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen kuntayhtymä”, jonka tavoitteena on turvata korkeatasoisen osaamisen säilyminen Keski-Suomessa

Mallin kehittely jatkuu… Seutukuntakierros 2.12.2010 klo 9 – 12 Jämsä, Eteläinen Keski-Suomi 9.12.2010 klo 9 -12 Äänekoski, Pohjoinen Keski-Suomi 9.12.2010 klo 13 – 16 Jyväskylä, Keskinen Keski-Suomi Alueiden toimijoiden näkemykset oman alueen asukkaiden tarpeista, maakunnallisen palvelurakenteen kokonaisuudesta, keskeisistä kehittämiskysymyksistä, hallinnosta ja rahoituksesta.

….jatkuu Asiantuntijatyöparit Hallinnolliset kysymykset: Strategiajohtaja Sakari Möttönen, Jyväskylän kaupunki ja kuntayhtymäjohtaja Mikael Palola peruspalvelukuntayhtymä Saarikka Integraatiokysymykset: Sosiaalityön johtaja Outi Markkanen, Äänekosken kaupunki ja Kuntayhtymäjohtaja Markku Puro, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Tulevat seminaarit ja muut tilaisuudet v. 2011