Tulevaisuus kuvia sairauden kanssa Ilmiötuotos Toinen todellisuus Erla 15.9.2011

Ihmisen keskushermosto toimii koko kehon hermoverkoston säätelijänä ja toimeenpanijana. Ihmisen aivojen ja lihasten yhteistoiminta toiminta on kiinnostanut tiedemiehiä jo vuosituhansien ajan. Kun hermosto sairastuu, vaikuttaa se ihmisen nykyhetken toimintaan ja tulevaisuudensuunnitelmiin. Sairaus voi vaikuttaa hyvin voimakkaasti, jos sen seurauksista ei ole selvyyttä. Sen vuoksi kuntoutus pyrkii ottamaan tämän hyvin huomioon.

Aivojen ja lihastoimintojen yhteys havaittiin jo antiikin aikana Aivojen ja lihastoimintojen yhteys havaittiin jo antiikin aikana. 4000 vuotta sitten egyptiläiset lääkärit huomasivat, että aivojen vaurioituminen haittasi liikkumista ja näkökykyä. Varsinaiset neuropsykologiset tutkimukset alkoivat antiikin Kreikasta ja ne tehtiin ihmisillä. Kreikkalainen tutkija Avicenna kiinnostui hermostollisista ja psyykkisistä häiriöistä. Hän pyrki paikallistamaan aivoissa tapahtuvia toimintoja. Muistin Avicenna paikallisti aivojen takaosiin ja aistimukset etuosiin. Kolmen aivolohkon käsitys muotoutui renessanssin ajalla, jolloin etummaiseen kammioon liitettiin havainnot ja mielikuvitus, keskimmäiseen älykkyys ja takimmaiseen muisti.

Nykymuotoisen neuropsykologian aloittaminen sijoitetaan ranskalaisen lääkärin Paul Brocan julkaisuun vuonna 1861, joka käsitteli havaintoja puheen tuottamisen häiriöistä. Lähes yhtä vanhat ovat suomalaisen neuropsykologian juuret, ne sijoitetaan 1800-luvun lopun kliiniseen neurologiaan. Neuropsykologinen kuntoutus on kokenut monenlaisia menetelmiä. Aivan ensimmäiset olivat jopa raakoja ja julmia. Vihdoin lääkärit huomasivat, että pehmeämmillä keinoilla pääsee parempiin tuloksiin. Nykytiedon mukaisesti kuntoutuksella voidaan hidastaa hermosoluverkon rappeutumista.

Tässä vaiheessa voimme hypätä erään mielikuvitushenkilön kyytiin Tässä vaiheessa voimme hypätä erään mielikuvitushenkilön kyytiin. Kutsuttakoon häntä vaikkapa Aivoksi. Aivo-neiti huomaa itsessään jotain outoa, Hän ei jaksa aina nostaa kauppakassia autosta sisälle. Kirjoittaminen on ajoittain vaikeaa, käsiala huonoa eikä sanoja tahdo tulla paperille, vaikka päiväkirjan kirjoittaminen on ollut kiinnostavaa aivan pikkutytöstä lähtien.

Vihdoin Aivo kyllästyy omaan toimintaansa ottaa ohjat käsiinsä ja puhuu asiasta lääkärille. Lääkäri ei ota ensin oikein tosissaan, mutta Aivon kertoessa paremmin, asia alkaa edetä. Lääkäri epäilee hermostollista autoimmuunisairautta ja nuoren neitokaisen tulevaisuuden näkymät näyttävät vähemmän valoisilta. Lähitulevaisuus näyttää vaikealta. Aivo mietiskelee mahdollista tulevaisuuttaan. Hän näkee mahdollisena skenaariona sen, että hänen pitäisi mennä jo muutaman vuoden kuluttua laitokseen, nuoren ihmisen. Hän päättää itse toisin, olipa sairauteni mikä tahansa, taistelen sitä vastaan ja elän omassa kodissani mahdollisimman kauan.

Aivon päästessä vihdoin tutkittavaksi, osuu hänen kohdalleen onnellinen sattuma. Hän pääsee maan johtavan neuropsykologisia sairauksia tutkivan lääkärin potilaaksi. Lääkäri tutkii Aivon todella tarkasti, ensimmäiseksi lääkäri kyselee todella paljon erilaisista arkipäivän asioista. Nuori nainen joutuu tekemään useita erilaisia hermoston toimintaa mittaavia tehtäviä. Näistä Aivo suoriutuu loistavasti. Häneltä otetaan erilasia kokeita mm. aivosähkökäyrä EEG ja MEG, jotka mittaavat aivojen sähköistä toimintaa kumpikin omalla tavallaan. Tutkimukset paljastavat Aivon sairauden olevan sykäyksittäin etenevä hermostollinen sairaus, multippeliskleroosi eli MS-tauti. Parikymppinen Aivo on peloissaan ja huolestunut tulevaisuudestaan. Mihin minun tulevaisuuteni oikein on menossa, kyselee Aivo itseltään.

Mitä minä nyt teen Ensimmäiseksi Aivo tarttuu asiaan ja ottaa selvää taudin kuvasta ja taudin kulusta. Nyt minun pitää kaivaa päiväkirja esiin ja alkaa hahmottamaan omaa tulevaisuudenkuvaani. Alanpa kirjoittamaan kysymyksiä ja etsin niihin vastaukset, tuumii Aivo. Mistä tämä tauti johtuu? Miten tautini etenee? Tulenko tyhmäksi? Saavatko lapseni MS-taudin? Näillä Aivo pääsee alkuun.

MS-tauti on keskushermoston sairaus MS-tauti on keskushermoston sairaus. Lukemattomat keskushermoston hermot risteilevät aivojen eri osissa, jotkin kaukana toisistaan olevat hermot toimivat epätyypillisesti eikä kaikkien tehtäviä edes tunneta täysin. Hermoston, lähinnä hermovaipan vauriot aiheuttavat kaikenlaisia muutoksia ja epätavallisuuksia. Tavallisimpia oireita ovat näön hämärtely ja tasapainovaikeudet, jotka johtuvat solujen aksoneita suojaavista vaurioituneista myeliinitupista.

Vahvoja ja heikkoja signaaleja omasta tulevaisuudestaan Aivo saa ottaessaan selvää tulevasta elämästään MS-tauti kaverina. Tämä villin kortin saapuminen omaan elämään muuttaa Aivon ja hänen perheensä systemaattista suunnittelua, taudin toteaminen saa aikaan kaaoksen Aivon elämässä. Systeemi muuttuu nyt sairauden kanssa elämiseksi ja siihen tottumiseksi. Ehkä heti ei tapahdu mitään, mikä muuttaisi oleellisesti tulevaisuuden suunnittelua. Perheen yhteisenä suunnitelmana on uuden talon rakentaminen, tästä ei tarvitse luopua sairauden vuoksi. Aivolla on muitakin visioita lähivuosille, kuten matkustaminen maailman ympäri. Aivon poikaystävä aikoo hankkia purjeveneen. Näiden visioiden toteutuminen on sairaudesta huolimatta todennäköistä.

Aivon perheen todennäköinen tulevaisuus näyttää lähes yhtä hyvältä kuin ennen diagnoosia. Perheen systeemiä muuttaa vain Aivon mahdollinen kuntoutuksen tarve. Hermoston sairauden ollessa kysymyksessä omatoiminen kuntoutus nousee avainasemaan. Hermostoa voidaan aktivoida erilaisilla keinoilla. Oman kunnon ylläpitäminen ja aktiivinen liikunta auttavat Aivoa pysymään kunnossa. Neuropsykologisen kuntoutuksen avulla Aivo saa lisää tietoa sairaudestaan ja oppii elämään tämän yllätyksellisen asian kanssa.

Kuntoutuksessa korostetaan vielä, että tauti ei tartu eikä ole välttämättä perinnöllinen, joskin heikkoja signaaleja, kuten taipumus lasten sairastumiseen saattaa olla olemassa. Toinen hyvä asia, taudin tämän hetken stabiili eteneminen rauhoittaa Aivon mieltä. Kuntoutuksen psyykkinen puoli on Aivolle erittäin tärkeä lisäsairauksien ehkäisemiseksi. Vasta sairastuneena Aivo on altis muille keskushermostoon liittyville sairauksille, kuten masennukselle. Tämän ehkäisemiseksi kuntoutuspaikan väki tekee myös työtä. Aivolle kerrotaan hermosolun toiminnasta ja siitä, mistä MS-tauti johtuu.

Pienen verisuonen ympärille syntynyt tulehdus aiheuttaa yksittäisen MS-muutoksen, jonka vuoksi paikalle kerääntyy runsaasti valkosoluja. Pysyviä muutoksi aiheuttavat alueen läpi kulkevat myeliinivauriot ja arpikudos. kuva: http://www.ms-liitto.fi/tietoa/ms-tauti/keskushermoston-sairaus

kuva: http://opinnot. internetix Tarkkaavainen Aivo saa helposti selvän asiasta, jossain kohtaa aivoja on tuntemattomasta syystä vaurioitunut viejähaarakkeen eli aksonin suojakalvo jota kutsutaan myös nimellä myeliinituppi. Tämä vaikuttaa solujen väliseen tiedonsiirtoon siten, että se heikentää joitakin hermotoimintoja. Usein nämä toiminnat liittyvät liikkumiseen ja näkemiseen sekä motoriikkaan. Älykkyyteen ei näillä solujen toiminnan muuttumisilla ole nykytiedon mukaan vaikutusta.

Otettuaan ensi askeleita taudin kanssa päättää Aivo laatia strategian, millä ehkä pystyy hidastamaan oireiden syntymistä. Toiminnallisena systeeminä hän päättää käyttää kaikenlaisia omia konstejaan saadakseen hermoston muotoutumaan siten, että taudin eteneminen olisi mahdollisimman hidasta. Hän pyrkii toistamaan asioita, jotka ovat hänen mielestään vaikeita luodakseen uusia hermosiltoja ja saadakseen hermoston muotoutumaan paremmin toimivaksi. Näitä harjoitteita tehdessään Aivo huomaa voimiensa kohoavan, hän ei pysty kontrolloimaan sitä, ovatko hänen tekemänsä suoritukset parantaneet hermojen toimintaa vai lihasvoimaa. Ajatellessaan elämää eteenpäin Aivo löytää toisiinsa sidoksissa olevia tekijöitä, kuten oman kuntonsa hoitamisen tarpeen, suunnitelman koiran hankinnasta ja tanssitunneille menosta. Nyt, jos koskaan molemmat ovat ajankohtaisia. Liikuntaa kaipaava koira saa Aivon lähtemään herkemmin lenkille, jolloin taudin vaatima omaehtoinen liikunta tulee helpommin tehtyä. Tanssitunneilla hermosto joutuu tekemään nykyisestä poikkeavaa työtä ja näin hermoverkosto oppii jälleen uusia asioita ja liikeratoja. Hermosolut saavat uudenlaista tekemistä ja pysyvät aktiivisina pikkuvioista huolimatta.

Aivon onni taudin kanssa jatkuu Aivon onni taudin kanssa jatkuu. Hänet tutkinut neurologi ottaa yhteyttä ja pyytää Aivoa mukaan MS-taudin uutta hoitoa koskevaan tutkimukseen. Tämä tutkimus perustuu aivojen välittäjäaineiden vaikutukseen hermostollisten sairauksien etenemisessä. Myös yhteys CCSV:n eli aivojen häiriintyneen laskimoverenkierron kanssa tutkitaan. Tämä tutkimuskutsu lisää Aivon ja hänen perheensä positivismia taudin suhteen. Heillä herää toivo, että jotain on sittenkin tehtävissä. Tutkimukseen piiloutuu kuitenkin riski hoidon hyödyttömyydestä. Kukaan ei voi vielä tietää, voiko MS-tautia parantaa.

Aivon tauti etenee hitaasti ja hän on vuonna 2067 saavuttanut jo 76 vuoden iän saanut lapsenlapsia, jotka ovat jo melkein aikuisia. Kaikki ovat toistaiseksi terveitä ja hyvinvoivia. Muistellessaan taudin alun shokkia vuonna 2011 ja omia pelkojaan taudin kulusta ja lasten sairastumisesta hän voi naureskella omille peloilleen. MS-tauti ei tehnyt hänestä rampaa, eikä vienyt Aivoa pyörätuoliin, mikä olisi voinut olla mahdollista. Keskushermoston sairautena Aivon multippeliskleroosi kohteli häntä erityisen hyvin. Osa kiitoksista kuuluu tietenkin Aivoa hoitaneille lääkäreille ja tutkijoille. Suurimman osan työstä Aivo teki kuitenkin itsenäisesti omaa kuntoaan hoitaen ja hermoratojensa aktiivisuudesta huolehtien.

Lähteet: http://www.opinto.net/web/parser.p hp?sec=psyk&page=neuro-002-2 http://www.biomag.hus.fi/braincours e/L8.html#RTFToC1 http://fi.wikipedia.org/wiki/Neurops ykologia http://fi.wikipedia.org/wiki/Myeliini http://www.ms-liitto.fi/tietoa/ms- tauti/el%C3%A4m%C3%A4-ms- taudin-kanssa http://www.ms-liitto.fi/tietoa/ms- tauti/keskushermoston-sairaus file:///C:/Documents%20and%20Sett ings/Eeva/Ty%C3%B6p%C3%B6yt% C3%A4/Tutu%20sanastoa%201.htm