Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto

Maanmittauslaitoksen tehtävät kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminta kiinteistöjä koskevien rekisterien pitäminen yleiset kartastotyöt edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä myydä, julkaista ja jakaa karttatietoja kirjaamisasiat (lainhuudot ym.) 2010 alusta

Yleistä Maanmittauslaitoksen kartta-aineistot ja rekisterit kattavat tasalaatuisesti koko maan Kaikista maanmittaustoimistojen toimipisteistä saa tietoja koko Suomesta Kaakkois-Suomen maanmittaustoimiston toiminta-alueena Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, toimistot Kouvolassa ja Lappeenrannassa

Maanmittauslaitos verkossa www.maanmittauslaitos.fi Kansalaisen Karttapaikka www.karttapaikka.fi Suomen karttoja eri mittakaavoissa, ilmainen, ei rekisteröitymistä Ammattilaisen Karttapaikka www.karttapaikka.fi Tilattavissa kiinteistörekisteri- ja kauppahintatietoja erillisellä sopimuksella, maksullinen Kiinteistötietojärjestelmä www.ktj.fi Kattavat kiinteistötiedot ammattilaisille ja viranomaisille. Paikkatietojen yhteiskäyttö www.paikkatietoikkuna.fi Sivustolla nähtävissä erilaisia karttoja ja paikkatietoja. .

MAANMITTAUSTOIMITUKSET lohkomiset (asuinrakennuspaikat, lomarakennuspaikat, lisäalueet jne.) yksityistietoimitukset rajankäynnit maantie- ja ratatoimitukset halkomiset lunastustoimitukset tilusjärjestelyt sekä muita toimituksia, kuten kiinteistönmääritystoimitukset esim. yhteisen maa- tai vesialueen osakasluettelon vahvistaminen tai muuttaminen, yhteisen alueen ulottuvuuden määrittäminen

MAANMITTAUSLAITOS KONSULTTINA esim. osakasluettelon vahvistamistoimituksen yhteydessä voidaan hoitaa myös yhteisen alueen järjestäytymiseen liittyvät asiat (säännöt, hoitokunta), etenkin isojen osakaskuntien suhteen maanmittaustoimisto hoitaa kätevästi tiedottamisen maksu määräytyy käytetyn ajan mukaan, osakaskunnan järjestäytymiskustannusten arvio noin 1000 - 2000 €

Kiinteistötietojärjestelmä KTJ KTJ on oikeusministeriön, kuntien sekä Maanmittauslaitoksen yhteisesti ylläpitämä valtakunnallinen järjestelmä. KTJ:stä saa kartalle kiinteistöjaotuksen, palstat ja määräalat sekä käyttöoikeusyksiköt Tulosteina KTJ:sta saa Kiinteistörekisteriotteen (10 €), Karttaotteen (7,50 €), lainhuutorekisterin ote (omistajatieto) (20 €) ja kiinnitysrekisterin ote (=rasitustodistus) (25 €), joita tarvitaan määräala- ja kiinteistökaupassa Kiinteistön omistajatieto osoitteineen (4 €) (tarkistettu lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä)

KIINTEISTÖREKISTERIOTE perustiedot kiinteistöstä Kiinteistötunnus (rekisterinumero) Nimi Yksikön pinta-ala Rasitteet Osuus yhteisiin alueisiin Muina kiinteistöä koskevina tietoina mm. luovutetut määräalat kaavatietoja - Lisäksi kiinteistörekisteri sisältää omistajatiedot, siellä näkyy alkuperäinen omistaja ja VRK:n tiedostoista päivitetty omistaja. VRK:n omistajtiedot päivtetään 1 kerran vuodessa.

Kiinteistötunnus nopeuttaa palvelua Kiinteistörekisteritunnus esim. 75-416-1-350 1. Kunta 75 Hamina 2. Sijaintialue, kylä (yleensä 400 alk.) tai kaupunginosa, 416 Kuorsalo 3. Ryhmä, talonumero 1 tai kortteli 4. Yksikkö (T), tilan 350 tai tontin nro Nimi RANTALA - Rekisterinumero (RN:o) on talonumero täydennettynä tarpeen vaatiessa siitä kaksoispisteellä erotetulla tilannumerolla

Esimerkkejä kiinteistötunnuksista 426-409-14-25 Tavallinen kiinteistö 426-409-14-25-M601 Em. tilasta luovutettu määräala 426-874-2-0 Yhteismetsä 426-409-876-1 Kylän yhteinen vesialue 426-409-878-4 Kylän yhteinen maa-alue 260-876-1-0 Usean kylän yht. vesialue 422-891-2-2 Suojelualuekiinteistö 422-893-1-11 Valtion metsämaa 426-894-1-1 Yleinen vesialue

Kivilahti-Romulan osakaskunta 593-876-6-0, 90 ha, 96 osakaskiinteistöä Seurala 593-414-3-9

Vesialue Aneriojärvessä 734-726-876-2, 43 vesi-ha, 58 osakaskiinteistöä

VESIALUEIDEN YHDISTÄMINEN ETUJA: kalastusoikeus laajemmalla alueella kalaveden käytön ja hoidon suunnittelu helpottuu kunnostusten suunnittelu ja toteuttaminen yksinkertaistuvat hallinto kevenee ja syntyy vahvempia yksiköitä, jolloin hallintokulut pienenevät kalastus ja kalastuksen valvonta helpottuvat aikaisemmin järjestäytymättömät ja pienet osakaskunnat saadaan suunnitelmallisen toiminnan piiriin

YHDISTÄMISEN HAITTOJA: Yhdistämiskustannukset Vanhat perinteet häviävät? Kustannuksista: Kiinteistötoimituksen maksu määräytyy toimitukseen käytetyn ajan perusteella. Arvion kustannuksista saa maanmittaustoimistosta. Vuoteen 2006 asti tehdyissä yhdistämisissä keskiarvot ovat olleet 440 €/osakaskunta ja 2-10 €/osakaskiinteistö, yhteensä 800-3000 € / yhdistämistoimitus. Mahdollisesti voi saada EU-tukea.

Toimitusmenot jäävät pienemmiksi, kun: osakaskunnat tehneet päätöksensä etukäteen ja muutoksen hakuaika kulunut (ongelmana järjestäytymättömät osakaskunnat) järjestäytymiskokouksen pitää esim. kalatalousneuvoja osakaskunnilla on aikaisempaa yhteistoimintaa - yhteistyö eri tahojen välillä on saumatonta

Yhdistämistä estäviä / rajoittavia tekijöitä osakaskunnassa on 1-5 suurta (osuus yli 15 %) osakasta järjestäytymättömissä osakaskunnissa vähintään yksi yli 30 %:n osakas tai kahdella osakkaalla yli 2/3 osuuksista Osakaskunnissa ei ole yhtään samoja osakaskiinteistöjä

Yhteisen vesialueen jakaminen, 137 § Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistönmuodostamislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamiseksi HE 265/2009 YHTEISTÄ ALUETTA KOSKEVIA LAINMUUTOKSIA, mm: Yhteisen vesialueen jakaminen, 137 § Voimassa olevan pykälän 1 momentin mukaan muun yhteisen alueen kuin kosken tai yhteismetsän osakas on oikeutettu saamaan osuutensa jaolla erotetuksi, jos erottaminen voi tapahtua kenellekään osakkaalle sanottavaa haittaa tuottamatta. Yhteisten alueiden tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön edistämiseksi on tarpeen mahdollistaa laissa yhteisalueen jakaminen myös yhteisaluelain mukaisen osakaskunnan hakemuksesta samoin kuin usean osakkaan yhteisestä hakemuksesta

Nykyisin edellytyksenä on, että jakaminen on tarpeen erityistä käyttöä varten tai siihen on muutoin painavia syitä. Säännöksen sanamuotoa ehdotetaan lievennetyksi seuraavasti: jakaminen on tarpeen erityistä käyttöä varten tai jakamiseen on muu erityinen syy, esim. yhteinen alue muodostuu kahdesta täysin erillään sijaitsevasta vesialueesta, joita käyttävät ja hoitavat täysin eri osakkaat.

Kiitos mielenkiinnosta!