Tie rakentuu askeleista, joita otamme- Sosiaalikonstruktionismi asiakastyössä Tapio Malinen HPI/2.2.2009 www.tathata.fi.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
ADHD ja narratiivisuus
Advertisements

Heidi Layne VALOA-hanke Helsingin yliopisto/Urapalvelut
Tapio Malinen Rohkeuden kasvattaminen-ratkaisukeskeinen näkökulma sosiaaliseen jännittämiseen Tapio Malinen
Kertomuksia kirkon työntekijäksi kasvamisesta
Nuoret, ulkopuolisuus ja minäpystyvyys
Sijaisvanhemmuus ja henkinen hyvinvointi. 1.Palauta usein mieleesi, ettet ole syypää lapsen ongelmiin, et ole niistä vastuussa, mutta voit toimia ensisijaisena.
Kiireen kesytys tekemällä olemisen mielentilaa Tapio Malinen PsykoVirtapiiri
Hetken kuluttua, sinulle avautuu taian maailma...
Teksti, taito ja tavoite
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi
Psykoterapia eettisenä harjoitteena
Kulttuuri, mieli ja kasvatus
Filosofian praktikum 2008 Mikä on elämän merkitys? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin kolmas praktikum-kokoontuminen.
1 Maantiede tieteenalana ja oppiaineena
Osaamisen ja sivistyksen asialla USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA Pekka Iivonen.
Eija Kauppinen HAASTATTELUTUTKIMUS.
Korkeakoulujen arkkitehtuuripäivä Helsinki
Arjen pyhyydestä - narratiivisen työtavan koulutus
MARK TENNANT LIFELONG LEARNING AS A TECHNOLOGY OF THE SELF HANNA PORRASSALMI Postmoderni kritiikki aikuiskasvatuksessa vallitsevia minuuden teorioita kohtaan.
”Siellä minä olen heidän keskellään”
Kulttuuri ja hyvinvointi kulttuuripolitiikan näkökulmasta Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelman asiantuntijaryhmässä Esa Pirnes.
Seurakunnan rooli maaseudun kehitystyössä Voimistuvat kylät-seminaari Seinäjoki Markku Ylinen Johtava kappalainen P eräseinäjoen kappeliseurakunta.
ComPa- projektin aloitusseminaari Muurmansk TOIMINTATUTKIMUS KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ KYÖSTI KURTAKKO PROFESSORI LAPIN YLIOPISTO.
Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
Taide on terapiaa! Jorma Heikkinen Tsemppi talo,
Ko-Ke-Va Käsityön taiteen perusopetus aikuisille
Tapio Malinen Kanneljärven opisto
Heinolan kaupungin opetussuunnitelma
HYVÄ MONIKULTTUURINEN KOHTAAMINEN Juha Parkkinen
Olen, mitä en ole; en ole, mitä olen – narratiivisen työtavan koulutus 3 Tapio Malinen wwww wwww wwww.... tttt aaaa tttt hhhh aaaa tttt aaaa.... ffff iiiiHPI/
Tutkimuksen ja opetuksen rajapintoja taidealojen koulutuksessa FT Tarja Pääjoki Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos.
Seiso kuin vuori, virtaa kuin joki – näkökulmia työhyvinvointiin Valtakunnallinen Hyvinvointipäivä Salla Tapio Malinen
Etiikan peruskäsitteet
Heikki Salomaa TYÖELÄMÄSEMINAARI –LUENTO 1 Heikki Salomaa
Varhainen tuki vai puuttuminen - navigointia tuen ja kontrollin ristiaallokossa Suomen perheterapiayhdistyksen syyspäivät Hotelli Scandic Rosendahl,
Suotuisan oppimistarinan rakentaminen ET- koulutus/T3/ Tapio Malinen.
Diskurssianalyysi mediatutkimuksessa
ComPa- projektin lopetusseminaari Muurmansk HANKKEEN TEORIAA - TOIMINTATUTKIMUS JA PRAGMATISTINEN FILOSOFIA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISESSÄ KYÖSTI.
Monitieteisen tutkimusryhmän haasteet ja hyödyt Jari Ojala
PERHETERAPIAN HISTORIAA ja PERUSKÄSITTEITÄ
Mitä sosiologia on? -luennot Pekka Räsänen
Ihmisen kolme olemusta
LATAAMO osallisena yhteisössä. Lataamo -työskentelyn tavoitteet Kuulla ihmisten kokemuksia ja saada uutta tietoa. Tehdä näkyväksi osallisuuden toteutumista.
UE1 syksy 2007© Anne Rongas1 Uskonto ja kulttuuri  Millä eri tavoin aihetta voisi hahmottaa?  Kulttuuri vaikuttaa uskontoon ja uskonto kulttuuriin 
Myöhäis- ja postmodernin teoriat
JOHDATUS VÄHEMMISTÖJEN HISTORIAAN. RYHMÄT Historia = Ihmisryhmien käyttäytymistä ja psykologiaa Kaikki ihmiset kuuluvat ryhmiin Ryhmä on toisenlainen.
HEI USEIN HYMY TARTTUU Minulla ei ole sinulle uutisia...
Kulttuurisemiotiikkaa Harri Veivo Oulun yliopisto Lokakuu
DIALOGI Dialogi on kahden tai useamman ihmisen vuoropuhelua.
Oppimisorientaatioita
Terapeuttiset kirjeet ja dokumentit- narratiivisen työtavan koulutus
The Balance of Give and Take: Toward a Social Exchange Model of Burnout Wilmar B. Schaufeli Tiina Markkanen & Petra Tiihonen
Ryhmätoiminnasta voimaa kuntoutumisen polun eri vaiheisiin
Oppimisen ohjaus lähikehityksen vyöhykkeellä verkko-oppimisympäristössä Tutkimussuunnitelma Tero Paakki.
Kulttuurisemiotiikkaa Oulun yliopisto Lokakuu 2007 Harri Veivo.
Viestinnällinen kieltenopetus (CLT)
Diaesitys työterveyshuollon esimiesten vertaisfoorumipilottiin Toisesta diasta alkaa esitys vertaistuesta. Voit lisätä tähän alkuun omaa tekstiäsi.
1. Maailmankatsomus ja kulttuuri
Elämänkatsomustiedon didaktiikan peruskurssin koontia
Moraali Eräät nohevat 9A.
Fyysis-psyykkis-sosiaalinen kokonaisuus
Uskontojen tieteellinen tutkimus
3 Minuudessa on kaksi puolta
Elämänkatsomustiedon didaktiikan peruskurssin koontia
Kirjallisuus vaikuttajana: draama, proosa ja runous
Päätösitsearviointi Nimi: Ryhmä: Päivämäärä:
Sosiaalisuus ja sosiaalisen tarkastelu
Kirkkona monikulttuurisessa yhteiskunnassa
Esityksen transkriptio:

Tie rakentuu askeleista, joita otamme- Sosiaalikonstruktionismi asiakastyössä Tapio Malinen HPI/

Sateenvarjo nimeltä Post-modernismi  Keskiaika ( ): auktoriteetti, kirkon säännöt, totteleminen  Uusi aika ( ): keskeisenä ethoksena pyrkimys varmuuteen, vapaus, rationaalisuus, individualismi, reaktio keskiajalle.  Postmodernismi (1950-): reaktio modernismille, edistykselle, luonnon tuhoamiselle, kontrollille, perinteen, etiikan ja estetiikan unohtamiselle, ”itsen” idean haastaminen.

Mistä SK ilmestyi?  G.H. Mead (1934): Mind, Self and Society.  P. Berger & T. Luckmann (1966): The Social Construction of Reality.  K.J. Gergen (1973): Social Psychology as History.  M. Foucault ja diskurssin käsite.

SK:n peruspiirteitä  Kriittinen suhtautuminen itsestään selvänä pidettyyn tietoon.  Käsityksemme, todellisuutemme, tietomme, arvomme ja moraalimme ovat historiamme ja kulttuurimme tuotteita. (Harj.1)  Tieto syntyy sosiaalisissa prosesseissa.  Tieto ja sosiaalinen toiminta kuuluvat yhteen.

Miten SK eroaa perinteisestä psykologiasta?  SK on anti-essentialistista. Ei ole olemassa yhtä ihmisluontoa tai –olemusta.  SK on anti-realistista. Psykologiassa ei ole olemassa ”objektiivisia faktoja”, ei uskota ylihistoriallisen tai –kulttuurisen teorian mahdollisuuteen.  Kieli ei vain heijasta todellisuutta, vaan myös luo sitä.

Eettinen asennoituminen SK- terapioissa  Uteliaisuus  Kunnioitus  Toiveikkuus  ”Tyhjällä päällä” työskentely  Harj. 2

Perinteisen psykologian / SK:n käsitys ”minästä”  Kaikilla ilmiöillä on syvärakenne/Identiteetti on sosiaalisen prosessin tuotos.  Käyttäytyminen on syvempien olemusten pinnallista ilmentymää/ Kokemuksiin liittyvät merkitykset ja niistä tehdyt kertomukset muodostavat käsityksemme itsestä. Nämä kertomukset konstituoivat elämämme.  Syvimmät olemukset muodostavat persoonallisuuden ytimen, itsen/Minä ei ole pysyvä entiteetti, vaan jatkuvasti muuttuva prosessi.

Identiteetti ja strukturalismi - sisäiset kategoriat  Motiivit  Tarpeet  Piirteet  Resurssit  Voimavarat  Ominaisuudet  Vietit  Puutteet  Kyvyt

Identiteetti ja poststrukturalismi - intentionaalisuus  Periaatteet  Sitoumukset  Toiveet  Unelmat  Arvot  Uskomukset  Kutsumukset  Aikomukset  Tarkoitukset

Perinteisen psykologianSK:n/perusolettamuksista seuraa…  sellaisten teorioiden tuotanto, joiden avulla käyttäytymistä voidaan tulkita/se, että rohkaistaan ihmisiä kyseenalaistamaan ja purkamaan identiteettiinsä liittyvät kielteiset ”totuudet”.  erilaisten ammatillisten diagnoosi- ja interventiokäytäntöjen kehittely/se, että luodaan keskusteluja, joissa kuvataan kattavasti ihmisten vaihtoehtoisia identiteettejä.  asiantuntijatietoon liittyvät valtasuhteet/se, että tutkitaan ihmisten kanssa elämää, joka liittyy näihin rikkaisiin kuvauksiin. Tähän sisältyy se tieto ja ne kyvyt, joita tarvitaan ongelmien kohtaamisessa.

Muutos ja SK  Elämä on jatkuva tulemisen prosessi.  Muutos on merkitysten muuttumista. Se johtaa uudenlaisiin suhteisiin ja muuttuneeseen toimintaan.  Menneisyys ei määritä tulevaisuutta. Menneisyys on nykyhetkessä tehty sosiaalinen konstruktio. Muisti on kertomus, tässä hetkessä tehty sosiaalinen konstruktio.  Sosiaalisten ryhmien tai organisaatioiden jäsenet osallistuvat koko ajan – tietämättään tai ei – jatkuvaan muutosprosessiin, jossa vanhat merkitykset muuttuvat uusiksi.  Kärsimys on takertumista muuttumattomuuden illuusioon.

ARVIOINTIA  Mikä tänään on ollut sinulle erityisen mukavaa ja/tai tärkeää?  Miten valta on ilmennyt tämän koulutuksen aikana?  Mikä hämmensi, mitä jäin kaipaamaan?  1 asia, jonka vien tästä koulutuksesta arkeni pyhyyteen?

Kirjallisuutta  Burr,V.: (1995) An Introduction to Social Constructionism. London, Routledge.  Malinen, T. (2008) Post-strukturalismi ja psykoterapia. Kirjassa Luova tila – ratkaisukeskeisestä ja narratiivisesta työtavasta. Helsinki, Lyhytterapiainstituutti.  Malinen, T. (2008) Buddha, Wittgenstein ja posmodernit terapiat. Ratkes 3.  McNamee, S. & Gergen, K.J. (Eds.)(1992) Therapy as Social Construction. London, Sage.