1 Energiahankkeet Itämeren alueella Seija Rantakallio 19.11.2007.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
1 Eurooppalainen kielitaidon arviointi- ja testausjärjestö
Advertisements

Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys Aleksis Klap.
-SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä
Resurssitehokkaat ratkaisut – kestävää liiketoimintaa Pekka Paasikivi Lähivesistä Itämereen
Myyttejä tuulivoimasta
Uuden ohjelmakauden valmistelu Arviointiseminaari - eväitä uudelle ohjelmakaudelle Tiina Malm.
Tiedotustilaisuus Rakennustoimisto Pohjola Oy •Vuonna 1989 perustettu perheyritys •Toiminta-alue Pirkanmaa ja Etelä-Suomi •Liikevaihto n. 35,5.
Kaivosten valvonta käytännössä Anna-Leena Pitsinki Lapin ELY-keskus
Tuulivoima ja maanomistaja
1 EU:n tuki ystävyyskuntatoiminnalle 2006 ehdotuspyyntö ja tulevaisuuden perspektiivit Helsinki, Risto Raivio johtava hallintovirkamies.
Palmuöljy yhteiskuntavastuuun koetinkivenä, Greenpeacen kommentti
Keijo Ullakko toimitusjohtaja
Vanhuuseläkeiät EU maissa sekä Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä 2011
Vantaan Riipilän kiviaineksenoton YVA
Tämän esityksen ovat tehneet Jonna ja Tilda-Laura 6 A lk Viro
Maankäytön ja kaavoituksen suhde vesiensuojeluun Itämeri –foorum Anne Kumpula Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta.
1 MARKKINAKATSAUS RAHASTOPÄÄOMA SUOMALAISISSA SIJOITUSRAHASTOISSA.
Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoite
Toimijoiden roolit väitteiden hyväksymisessä ja käyttämisessä Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari , Evira, Helsinki Neuvotteleva virkamies Anne.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö – Tietotekniikan Majava-kilpailu Timo Poranen, Tampereen yliopisto, Tietotekniikan.
Suomi idän ja lännen solmupisteenä
Energiavuosi Energiavuosi 2008 tiedotustilaisuus Energiateollisuus ry.
Kansainvälinen yhteistyö.
Hallitusohjelmatavoitteiden viestintä Taustatietoa Akavan koulutuspoliittisille tavoitteille Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen.
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
Suojele saaristoa – taistelua tuulimyllyjä vastaan - tieto hankkeesta helmikuussa yhdistys perustettiin toukokuussa 2009: Pro Barösundin saaristo.
, SK, sivu 1 Tietoa liikennetilanteesta VR:n Internet-sivuilla
Suomen satamien logistiikka ja Haminan satamaan vaikuttavat alueet
Taina Wilhelms 1 Sähkönkulutuksen neljännesvuositilasto.
Asiakastyytyväisyyskysely ulkomaisen tutkinnon tunnustamispäätöstä hakeneille 2009 Opetushallitus Tutkintojen tunnustaminen ja vertailu –yksikkö.
Diskurssi Oy YVA = YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ü Menettely, jossa tuotetaan informaatiota suunniteltavan hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista.
Energinen Suomi.
SUOMEN SOTA 1808 Sodan syyt:
 Ulkomaankauppa on aina ollut merkityksellistä Suomelle.  Kokonaisvienti nelinkertaistui vuodesta 1990 vuoteen 2008 asti.  Tavaroiden ja palveluiden.
Tulvadirektiivin keskeinen sisältö
Suomen kartta.
MONTAKO YDINVOIMALAA?. MISSÄ MENNÄÄN NYT? Ilmasto- ja energiastrategian mukaan kulutustavoite 2020 on 98 TWh/v Nousukaudella ( ) sähkön kulutus.
AJANKOHTAISTA LUKIOKOULUTUKSESTA Johtaja Jorma Kauppinen Vantaa
Tukikelpoisuus alkaa Rakennerahastolaki tulee voimaan Rakennerahastoasetus tulee voimaa Tukikelpoisuusasetus tulee voimaa
Pohjoismaat ja Venäjän markkinat Toimitusjohtaja Leif Fagernäs Pohjola-Nordenin seminaari
Diskurssi Oy VUOROVAIKUTUS YVA:SSA MÄÄRITELMÄ (YVAL 2 §)  Tavoite:... lisätä kansalaisten osallistumista ja tiedonsaantia  Osallistumisella vuorovaikutusta.
Ympäristövaikutusten arviointi
Opiskelijoiden erityinen tuki ammatillisissa oppilaitoksissa Hanna Ilola KL, erityisopettaja Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu.
Teollisuustuotannon arvonlisäys Kanta-Hämeessä 1995–2016, suurimmat toimialat Etla:n alue-ennuste 2011– Tilastokeskus/SeutuNet.
ENPI CBC –ohjelmat Kuopio Petri Haapalainen.
Julkisen talouden sopeutus ja palkkaverotus
Uuden kansainvälisen sopimuksen laatiminen EUROPEAN COMMISSION FEBRUARY 2009 Ilmastonmuutos.
Ympäristönäkökulma rakennerahastohankkeissa
Ympäristönäkökulma EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa EAKR-ohjelmien seurantakomiteat Tuomas Kallio, Suomen ympäristökeskus.
Ohjausryhmä , liite 2 Kuntien loppuraporttilausunnot.
Euroopan talous- ja rahaliitto EMU: Kehitetty jo n. 30 vuotta Ensimmäinen vaihe 1979 => valuuttakurssit Vuonna 1999 kytkettiin 12 maan valuuttakurssit.
AKL:n 40. Autokauppiaspäivät AKL/Pentti Rantala 1 AKL:n 40. Autokauppiaspäivät Hilton Helsinki Kalastajatorppa Tiedotustilaisuus Autokauppa.
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
Euroopan Unionin perustuslaki ja Lissabonin sopimus EU:n tulevaisuuskonventti valmisteli sopimuksen EU:n perustuslaista Piti tulla voimaan jo 2006, mutta.
SÖKÖ II 2007 – 2011 Loppuseminaari Uudenmaan ELY-keskus Apulaisjohtaja Rolf Nyström.
-Suomen vanhin aluetoimisto Brysselissä -jatkuva toiminta perustamisesta - tunnettu aluetoimisto Brysselissä.
Tulikivi Oyj  Tulikivi Oyj rakentaa uuden tuotantolaitoksen Juukaan vuonna  Investointi on Tulikiven kasvustrategian mukainen toimenpide.
Nord Stream – kaasuputkihankkeen aiheuttamat ympäristöriskit ja Itämeren alueen valtioiden suhtautuminen niihin.
Fennovoiman ydinvoimalaitoshanke Pyhäjoki Teollisuusneuvos Herkko Plit.
YDINVOIMA. Ydinvoima on energiantuotantoa, joka perustuu raskaiden atomiytimien hajoamiseen eli fissioon. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus: - Tšernobylin.
SUOMI ENNEN AUTONOMIAA RUOTSI NOUSEE SUURVALLAKSI.
Syksyn 2017 kirjoituksissa huomioitavia seikkoja
Suomen liittyminen EU:n jäseneksi
Talvikauden tehotilanne
VIRO.
NEUVOTTELUN AJOITTUMISVAIHTOEHTOJA MAHDOLLISIA MUITA MENETTELYJÄ
NEUVOTTELUN AJOITTUMISVAIHTOEHTOJA MAHDOLLISIA MUITA MENETTELYJÄ
Lapsivaikutusten arviointi LAVA
RUOKAKASVATUKSEN VUOSIKELLO
Esityksen transkriptio:

1 Energiahankkeet Itämeren alueella Seija Rantakallio

2 Espoon sopimus  Yleissopimus valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista (SopS 67/1997) – Sopimuksen osapuoli voi osallistua toisen osapuolen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn  YK:n Euroopan talouskomission alainen sopimus  Allekirjoitettu Espoossa 1991  Suomi ratifioinut 1995  Sopimus astunut voimaan 1997  Suomi-Viro kahdenvälinen YVA-sopimus (SopS 51/2002)  YVA-komissio –YM,KAS,UUS,LOS

3 Käynnissä olevia YVA-menettelyjä  Ruotsi – Finngrundenin tuulivoimapuisto – Ydinjätteen loppusijoitus  Viro – Hiidenmaan tuulivoimapuisto – Narvan palavankiven voimalaitosten uudistaminen  Liettua – Ignalinan uusi ydinvoimalayksikkö  Suomi – Olkiluodon ja Loviisan uudet ydinvoimalayksiköt  Venäjä- Suomi – Ruotsi – Tanska –Saksa – Itämeren kaasuputki

4 Finngrundenin tuulivoimapuisto, Ruotsi 1/2  Sijainti Gävlen edustalla, Finngrundenin matalikolla n. 40 km päässä Ruotsin rannikosta  Noin 210 yksikköä, teho vähintään 5 MW / yksikkö  yhteenlaskettu teho noin 1050 MW  Yhden voimalan kokonaiskorkeus 163 m  Hankkeeseen kuuluu myös liitäntä Ruotsin sähköverkkoon (5 merikaapelivaihtoehtoa)  YVA-menettely alkanut lokakuussa 2006  Rakentamisen arvioitu alkamisvuosi 2010

5 Finngrundenin tuulivoimapuisto, Ruotsi 2/2 Suomen kommentit arviointiohjelmaan  Hankkeella saattaa olla vaikutuksia Suomessa  Erityisesti korostettiin vaikutuksia kaloihin sekä vesilintujen muuttoreitteihin  Selkämeri on tärkeä kalojen lisääntymisalue ja merkittävä suomalaiselle kalastuselinkeinolle  Rakentaminen muuttaa myös merenpohjaa ja saattaa vapauttaa haitallisia aineita. Pysyvät muutokset koskevat pohjan rakennetta sekä virtauksia ja muutoksia pohjaeliöstön lajikoostumuksessa.

6 Hiidenmaan tuulivoimapuisto, Viro  Viron luoteisrannikko  Noin 200 yksikköä sekä tasavirtamerikaapeli  Teho 3-6 MW / yksikkö, yhteisteho noin 1000 MW  YVA-menettely alkanut helmikuussa 2007  Rakentaminen vaiheittain vuodesta 2010 alkaen Suomen kommentit arviointiohjelmaan  Hiidenmaan alueen merkitys vesilintujen muuttoajan levähdysalueena, mahdollisesti myös Suomen kansainvälisen vastuulajin, allihaahkan talvehtimisalueena  Mahdollisia rajat ylittäviä vaikutuksia merinisäkkäisiin tarkasteltava. Lisäksi mahdolliset vaikutukset veden laatuun Suomen alueella (merenpohjan haitallisten aineiden vapautuminen)  Vastaavan kokoluokan hankkeista ei vielä kokemusta

7 Narvan voimalaitos, Viro  Kaksi 300 MW:n palavankiven polttolaitosta sekä uusi nestemäisen polttoaineen valmistuslaitos  Nykyisen sähköntuotantokapasiteetin korvaaminen uudella, tehokkaammalla ja ympäristöystävällisemmällä kapasiteetilla. Tarvitaan myös Viron tuulivoimapuistojen sähköntuotantovaihteluiden tasaamiseksi. (AS Narva Elektrijaamad)  Öljyliuskeen poltossa syntyy SO2, NOx, HCl, CO2 ja hiukkaspäästöjä sekä dioksiineja, furaaneja ja raskasmetallipäästöjä  Kiertopetikattilateknologia: korkea palavuus ja tehokas rikin sidonta. Myös NOx – ja hiukkaspäästöt vähenevät

8 Narvan voimalaitos, Viro  YVA-menettely ja detaljikaavan ympäristöarviointi alkoi toukokuussa Laitosten tarkoitus valmistua 2012 mennessä. Suomen kommentit arviointiohjelmaan  Päästöt vaikuttavat ilmanlaatuun ja hiukkaslaskeumaan Suomessa ja tietyssä määrin myös vesistöjen saastumiseen, joten ilmansaasteiden vaikutukset Itämereen tulisi arvioida.

9 Ignalinan ydinvoimala, Liettua  Itäisessä Liettuassa, 130 km Vilnasta  Teho enintään 3400 MW  Ignalinan ydinvoimalan 2.yksikön sulkemisen jälkeen uudesta voimalasta Liettuan pääasiallinen sähköntuottaja  Käyttöönotto vuoteen 2015 mennessä. Käyttöikä vähintään 60 vuotta.  YVA-menettely alkoi heinäkuussa 2007 Suomen kommentit arviointiohjelmaan  tarkennuksia mm. siihen, aiheutuuko hankkeesta ydinjätteiden kuljetuksia Itämerellä ja millaisia muutoksia hanke saattaa aiheuttaa lähialueiden sähkömarkkinoilla.  Pääasiassa lausunnoissa korostettiin ydinturvallisuutta

10 Suomen ydinvoimalahankkeet: Olkiluoto ja Loviisa  Sähköteho MW  YVA-menettelyt alkoivat kesällä Periaatepäätöstä voidaan hakea YVA-menettelyn päätyttyä.  Rakentaminen tarkoitus aloittaa 2010-l. alussa, käyttöönotto Käyttöikä n. 60 v.

11 Suomen ydinvoimalahankkeet: Olkiluoto ja Loviisa YM:n lausunnot  Normaalikäytön aikana suurimmat vaikutukset jäähdytysvesistä  Jäähdytysvedet lämpiävät prosessissa 13°C (Olkiluoto) ja 8-11°C (Loviisa)  tarkastelu tulisi kytkeä laajemmin Selkämeren / Suomenlahden ja Itämeren tilaan sekä tarkastella hankkeen merkitystä meren rehevöitymisen ja tulokaslajien elinmahdollisuuksien kannalta  Kansainvälisen YVA-menettelyn lausunnoissa kiinnitettiin huomiota vaikutuksiin mm. meriveteen ja kaloihin

12 Itämeren kaasuputki 1/3  Arviointiohjelma kommenteilla marras 2006-tammi 2007 – Uudenmaan ympäristökeskus, YVA-yhetysviranomaisen lausunto helmikuuss 2007 – Ympäristöministeriön lausunto Espoon sopimuksen muille aiheuttaosapuolille  Itämeri ja erityisesti Suomenlahti erityisen herkkiä, luonnonoloiltaan ainutlaatuisia ja kärsivät liiallisesta kuormituksesta  Hankkeen suuri koko ei saa tarkoittaa, että sen ympäristövaikutukset arvioidaan pieniä hankkeita suurpiirteisemmin. Hankkeen vaikutukset Itämeren luonnontilaan on selvitettävä huolella.  Arvioinnissa on syytä esittää ympäristöllisesti paras linjausvaihtoehto Suomenlahdella.

13 Väliraportti reittimuutoksista kommenteilla 2/3  Väliraportti tarkentaa YVAssa tarkasteltavia vaihtoehtoja – kommenteilla – – kansainvalinenyva

14 Itämeren kaasuputki 3/3  Arviointiselostus – Nord Stream valmistelee – Ennakoinut valmistuvat huhtikuussa 2008 – Julkinen käsittely Suomessa ja muissa Itämeren maissa – YVA-yhteysviranomaisen lausunto riittävyydestä  Lupamenettely – Valtioneuvoston suostumus (KTM esittelee) – Vesilain mukainen lupa (LSylv)

15 Lisätietoja hankkeista