Miten merkitsen viitteet ja lähteet Sirpa Marko 12.3.2009

Ohje julkaistu 1.9.2008 Ohje: Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat (Sirpa Marko, Kirsti Vuorela) Saatavissa Viestintäpisteen sivuilla: http://viestintapiste.laurea.fi Laurean Intrassa: Opiskelu-> Opinnäytetyö -> Ohjeet

Mistä tieto on peräisin? Viitteillä ilmaistaan lähteet, joita kirjoittaja on työssään käyttänyt, ovat ne sitten painettuja teoksia, sähköisiä lähteitä, haastatteluja tms. Tekstissä täytyy myös voida erottaa kirjoittajan omat ajatukset muiden ajatuksista. Kuka puhuu? Tietolähteisiin viitataan sijoittamalla tekstin yhteyteen lähdeviitteitä, jotka kootaan työn loppuun aakkostettuun lähdeluetteloon. Keskeinen idea: Tekstiviitteen ja lähdeluettelon yhteistyö

Lähdekritiikki Hakukoneet eivät osaa erottaa luotettavaa, laadukasta sivua esim. pilanpäiten tehdystä Kukaan ei valvo verkon sisältämien dokumenttien laatua, ennakkotarkastusta ei ole Lähdekritiikki: Kuka on aineiston laatinut ja toimittanut? Onko se selkeästi ilmoitettu? Mikä on kirjoittajan pätevyys? Mikä organisaatio taustalla?

Lähdeviite sijoitetaan tekstiviitteeksi sulkeisiin referoidun tai suoraan lainatun tiedon jälkeen ns. Harvardin järjestelmän mukaan: Tekijä + julkaisuvuosi + sivu(t) Esim. (Alasuutari 1999, 70) (Eskola & Suoranta 1998, 21 - 22) (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001, 123), kun mainitaan ensimmäisen kerran, myöh. lyhyemmin (Hirsjärvi ym. 2001, 123) Suullisesti saatuun tietoon tai sähköiseen julkaisuun merkitään tekstiviite samalla tavalla kuin kirjalliseenkin. Sähköisten lähteiden tekstiviitteissä sivunumeroita ei useinkaan voida ilmoittaa.

Jos lähteenä käytetyn dokumentin kirjoittaja ei ole tiedossa, viitteeksi merkitään julkaisun nimi / julkaisijayhteisön nimi ja vuosiluku. Samoin menetellään, kun viitataan lakeihin, asetuksiin, komiteanmietintöihin yms. Kumppanuus merkitsee yrityksen koko organisaatiolta ja jokaiselta asianosaiselta sitoutumista pitkäjänteiseen yhteistyöhön yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi (Suomen kuntaliitto 2005, 4 - 5). Haastattelulla saatu tieto ilmaistaan viitteessä siten, että sulkeisiin merkitään haastatellun sukunimi ja haastatteluvuosi, esim. (Vartiovuori 2009) Tieto merkitään myös lähdeluetteloon, esim. Huhtela-Sulku, M. 2009. Viestintäpäällikön haastattelu 10.2.2009. Suomen Messut. Helsinki.

Referoitaessa merkitään näkyviin kuka puhuu! Tähän seikkaan kiinnittää huomiota myös Ruohotie (1999, 28 – 36), joka lisäksi on pannut merkille, että – –. Hän mainitsee myös, että – –. Pisteellä informaatioarvo Se osoittaa, viitataanko vain yhteen virkkeeseen, jolloin piste on lopussa: (Alasuutari 1999, 52). Jos viite koskee useita edellä olevia virkkeitä: Xxxxxx xxxxxx. Wxxxxxx xxxxx. Gxxx xxx xxxx xxxxxxxxxx. (Alasuutari 1999, 52.)

Suora lainaus eli sanatarkka lainaus: ”Palkkiot huomataan helpommin oikeudenmukaisiksi, jos ne on sidottu työsuorituksiin. Suoritukseen sidottu palkkiojärjestelmä ei kuitenkaan itsestään takaa oikeudenmukaisuutta.” (Ruohotie 1999, 24.) ”Tyytymättömyys johtaa toiminnallisten häiriöiden lisääntymiseen, mikä puolestaan saa aikaan työn tulosten heikkenemisen” (Ruohotie 1999, 25). Huom. Pisteen paikka! Sähköinen lähde merkitään tekstiin samoin kuin kirjallinenkin lähde. Jos esimerkiksi Internet-dokumentilla on tekijä, mainitaan tekstiviitteessä tekijän nimi ja dokumentin laadinta- tai päivitysvuosi. Sähköisen julkaisun tekijä on henkilö, joka on vastuussa teoksen tekstisisällön kirjoittamisesta.

Ellei tekijää ole tiedossa, mainitaan dokumentin nimi ja vuosi Ellei tekijää ole tiedossa, mainitaan dokumentin nimi ja vuosi. Ellei sitäkään ole ilmoitettu, laitetaan tekstiviitteeksi päävastuullisena tekijänä olevan yhteisön nimi ja vuosi tai sivujen ylläpidosta vastaavan organisaation nimi ja vuosi (esimerkiksi vuosikertomukset, komiteanmietinnöt, tutkimusryhmien raportit). Tarkka Internet-osoite ilmoitetaan vain lähdeluettelossa, sitä ei koskaan merkitä tekstiviitteeseen.

Sähköinen lähde, esim. Hurme arvelee, että joustotyö tulee lisääntymään tietotyössä, sen sijaan hänestä on epävarmaa, lisääntyykö varsinainen etätyö (Hurme 2007). Elintarviketurvallisuusviraston eli Eviran sivuilla on runsaasti tietoa hygieniaosaamisesta, testijärjestelmästä, osaamistestaajista ja muusta aiheeseen liittyvästä. Sieltä voi myös tulostaa itselleen aihetta käsittelevän tietopaketin. (Hygieniaosaaminen 2006.)

Painettu lähde, esim. Tutkivan oppimisen tavoitteena on tuottaa tutkittuun tietoon perustuvaan tietämistä, kontekstin ja sen ilmiöiden ymmärtämistä, tekemisen osaamista ja erilaisten tilanteiden hallintakykyä. Laureassa on tavoitteena, että tutkiva työtapa ja tutkiva elämänasenne ovat osa jokaisen opettajan ja opiskelijan arkea. (Raij 2003, 54–55; Tutkimus- ja kehittämistyön strategia 2004,6.)

Edelliset lähdeluettelossa Raij, K. 2003. Osaamisen tuottaminen ammattikorkeakoulun päämääränä. Teoksessa: H. Kotila (toim.) Ammattikorkeakoulupedagogiikka. Ajankohtaisia puheenvuoroja. Helsinki: Edita, 196–209. Tutkimus- ja kehittämistyön strategia. 4.5.2004. Laurea-ammattikorkeakoulu.

Lähdeluettelo Tekstiviitteissä olevat lähteet kootaan lopussa olevaan tekijän mukaan aakkostettuun lähdeluetteloon, jonka otsikoksi merkitään sana Lähteet. Jos lähteessä ei ole mainintaa tekijästä, lähde sijoitetaan luettelossa dokumentin nimen mukaiseen kohtaan. Tekstiviitteiden ja lähdeluettelon tietojen täytyy vastata toisiaan

Kirjat ja vastaavat painetut julkaisut kirjoittaja/t tai toimittaja/t (sukunimi, etunimen alkukirjain) Julkaisuvuosi teoksen nimi (osa, julkaisusarjan nimi ja numero) Suomentaja painos (jos on useita; 1. painosta ei merkitä) julkaisijan kotipaikka (sen jälkeen kaksoispiste ennen julkaisijaa) julkaisija (ei mainita yhtiömuotoa)

Lähteet Aho, H. 1999. Tiede, tutkimus ja tutkielma. Johdatus tutkielman maailmaan. 3. painos. Porvoo: WSOY. Eerola, E. & Mauranen, A. (toim.) 2003. Akateeminen kirjoittaminen tänään ja huomenna. Helsinki: Yliopistopaino. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13., osin uudistettu painos. Helsinki: Tammi. Keskon vuosikertomus 2007. Helsinki: Spokesman. Laki ammattikorkeakouluopinnoista 3.3.1995/255. Naisten tutkijanuran ongelmat ja esteet. Komiteanmietintö 1982:33. Helsinki: Opetusministeriö.

Artikkelit Kirjoittaja (sukunimi, etunimen alkukirjain) Julkaisuvuosi artikkelin nimi (aakkostetaan artikkelin nimellä, ellei kirjoittajaa ole mainittu) julkaisu (lehti tai eri kirjoittajien artikkeleista koostuva teos) julkaisun numero artikkelin sivut julkaisussa

Artikkelit, esim. Saarnisto, M. 1999. Tieteellisen kirjoituksen asiantuntijatarkastus. Teoksessa Fogelberg, P. (toim.) Tutkimusviestinnän opas. Tutkimusten ja selvitysten laatiminen ja julkaiseminen. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 109 – 117. Varainsiirtovero. 2008. Taloustaito 7.5.2008, 87.

Sähköiset lähteet dokumentin kirjoittaja tai sisällöstä/päivityksestä vastaava tekijä dokumentin julkaisuvuosi dokumentin nimi dokumentin viittaus- tai tulostuspäivä (perään merkitään piste) URL-osoite (loppuun ei merkitä pistettä)

Sähköiset lähteet, esim. Hygieniaosaaminen. 2006. Evira. Tulostettu 27.2.2008. http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen Arene 2006. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset kompetenssit. Viitattu 1.2.2008. http://ncp.fi/ects/materiaali/

Julkaisemattomat lähteet Omaksi ryhmäkseen lähdeluettelossa. Tällaisia lähteitä ovat esimerkiksi yrityksen sisäinen materiaali, opinnäytetyöt, esitelmät, sähköpostit, videot, äänitteet ja tietokoneohjelmat. Myös haastattelut merkitään lähdeluetteloon, aakkostetaan haastatellun henkilön sukunimen mukaan.

Julkaisemattomat lähteet, esim. Ahonen, M. 2008. Viestintäpäällikön haastattelu 1.1.2008. Digital Equipment Corporation Oy. Helsinki. Hämevaara, R.2008. Opinnäytetyön julkaisu. Email mikko.maki@laurea.fi 20.4.2008. Tulostettu 23.4.2008. Mäki, A. 2007. Sähköpostin käyttö oppilaitoksen sisäisessä viestinnässä. Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurea Leppävaara. Espoo. Opinnäytetyö.