Mitä ilmansaasteet ovat? Ihmisen toiminnasta peräisin olevia haittaa aiheuttavia kaasumaisia ja hiukkasmaisia aineita. Myös luonnosta tulee ilmaan erilaisia aineita, mutta niiden vaikutus ilmanlaatuun on tavallisesti vähäinen. Ilmansaasteiden haitat voivat olla maailmanlaajuisia (kasvihuoneilmiön voimistuminen, yläilmakehän otsonikato), alueellisia (esim. maaperän ja vesistöjen happamoituminen, alailmakehän kohonneet otsonipitoisuudet) tai paikallisia (haitat ihmisten terveydelle ja lähiympäristölle sekä erilaiset viihtyisyys- ja materiaalihaitat).

Merkittävimpiä kaupunki-ilman saasteita Suomessa ovat hiukkaset, typen oksidit, rikkidioksidi, hiilimonoksidi ja hiilivedyt. Muutamilla teollisuuspaikkakunnilla myös haisevat rikkiyhdisteet ovat edelleen ilman laatuongelma. Ilmansaasteiden päästölähteitä ovat liikenne, energian tuotanto, teollisuus ja talojen lämmitys. Ilmansaasteita kulkeutuu Suomeen myös maamme rajojen ulkopuolelta kaukokulkeumana.

Ilmansaasteet aiheuttavat terveyshaittoja Terveyshaitat seurausta altistumisesta ilmassa oleville haitallisille aineille. Altistuminen sitä suurempaa mitä korkeampia hengitysilman pitoisuudet ovat ja mitä kauemmin ihminen hengittää saastunutta ilmaa. Erityisesti kaupunkien keskustoissa ja muuten vilkkaasti liikennöidyillä alueilla liikkuvat ja asuvat ihmiset altistuvat ilmansaasteille muita enemmän. Suomessa ilmansaasteiden pitoisuudet eivät useimmille ihmisille aiheuta merkittäviä terveyshaittoja. Eri ihmisten herkkyys ilmansaasteille vaihtelee. Herkät väestöryhmät (hengityselin- ja sydänsairaat, vanhukset, lapset) voivat saada muita helpommin oireita ja terveyshaittoja kun ilmansaasteiden pitoisuudet kohoavat. Tyypillisiä lasten oireita ovat nuha ja yskä, kun taas hengityselin- ja sydänsairaat voivat saada hengenahdistusta tai yskää tai heidän toimintakykynsä voi heikentyä. Talvisin pakkanen voi pahentaa erityisesti astmaatikkojen ilmansaasteista saamia oireita.

Hiukkaset Ilmassa on aina hiukkasia. Hiukkasten koko ja kemiallinen koostumus vaihtelevat suuresti. Pienet hiukkaset ovat terveydelle haitallisempia kuin suuret. Suuret hiukkaset (halkaisija yli 10 μm) Hengitettävät hiukkaset (halkaisija alle 10 μm) Karkeat hiukkaset, pienhiukkaset ja ultrapienhiukkaset Hengitettävät hiukkaset lisäävät hengitystietulehduksia ja astmakohtauksia, keuhkojen toimintakyky heikkenee Suomessa suuri osa kaupunki-ilman hengitettävistä hiukkasista on peräisin liikenteen nostattamasta katupölystä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat etenkin maalis–huhtikuussa, kun jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly pääsevät liikenteen nostattamina ilmaan. Hiukkaspitoisuuksia nostavat myös energiantuotannon, teollisuuden, liikenteen ja puun pienpolton suorat päästöt.

Suuret hiukkaset – jäävät pääasiassa nenään ja nieluun Karkeat hiukkaset – tunkeutuvat keuhkoputkiin saakka – poistuvat limanerityksen ja värekarvatoiminnan ansiosta tuntien kuluessa nieluun ja ruoansulatuskanavaan ja edelleen pois elimistöstä Pienhiukkaset – tunkeutuvat keuhkorakkuloihin saakka – ultrapieniä hiukkasia ja liukenevia yhdisteitä voi päästä verenkiertoon – valkosolut poistavat liukenemattomia hiukkasia hitaasti

Keinoja ilman puhdistamiseen Joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen Vähäpäästöisyyden edistäminen Kevyen liikenteen edistäminen Liikenteen hallinta- ja hinnoittelukeinot (ruuhkamaksut) Katualueiden puhdistamisen parantaminen Puun pienpolton (takat, kiukaat, puuhellat) oikean tekniikan opastaminen (sytytys ylhäältä, kuivat puut, riittävästi ilmaa) Päästörajoitukset teollisuudelle

Lähteet: Hiukkasia ilmassa-opas Mitä hengitämme-opas