Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys

Esitys aiheesta: "Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys"— Esityksen transkriptio:

1 Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys
Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

2 Luennon rakenne Pienhiukkasten lähteet, koostumus, altistuminen
Terveysvaikutukset, riskeihin suhtautuminen Ovatko kaikki pienhiukkaset yhtä haitallisia? Keskeiset toimenpiteet

3 Hiukkasten läpimitta, µm
PM10 Hengitettävät hiukkaset 70 Ultrapienet hiukkaset PM2.5 Pienhiukkaset 60 50 40 massa, dm/dlogDp, µg/m3 30 SO Al 4 Ca NH 20 4 Fe NO 3 O C 10 C Si 0.01 0.1 1 10 100 Paikallinen Kaukokulkeuma Maaperä poltto Hiukkasten läpimitta, µm

4 Altistuminen pienhiukkasille

5 Pienhiukkasten eri terveysvaikutustyypit
Lyhytaikaiset (päivittäinen vaihtelu) ärsytysoireet, keuhkofunktiot, kroonisten sairauksien pahentuminen, sairaalahoidot (astma, COPD, sepelvaltimotauti), kuolleisuus Pitkäaikaiset (uudet tautitapaukset) sydän- ja hengityselinkuolleisuus, keuhkosyöpä jopa 6% kuolemista Euroopassa Tarkka yhteys ilmastonmuutokseen epäselvä ‘Noki lämmittää, sulfaatti viilentää’ Ympäristöterveydenhuolto

6 LONTOO 1952

7 SVT kuolleisuus Hiukkasten lkm (1000) Päivämäärä

8 319.000 yli 30 vuotiaan seuranta (ACS, Pope et al. 2004)
no threshold no association between NO2 and mortality Copyright restrictions may apply.

9 PM10 ja ensi sydänkohtaus (ESCAPE, n=100 166, 11.5v seuranta)
Cesaroni 2014

10 Kuolleisuuden suhteellinen riski 10 µg/m3 PM2.5 kohti
Päivittäinen vaihtelu: 0.5% - 1.4% Pitkäaikainen tason lasku: % Elinajan pidentyminen ylivoimaisesti merkittävin hyöty Muita: vähemmän keuhkoahtaumaa, astmaa Lisäksi päivittäisten oireiden, sairaalahoitojen ym. väheminen RR’s much larger in cohort studies time series studies only measure the acute effect on mortality, not the long term effects time series PM10, cohort fine particles (PM2.5) PM heterogenous 1) PM size and metal comp health effects most strongly associated with fine PM PM has different sources 2) Jari’s figure and they may have different health effects

11 Ympäristöaltisteet ja terveys Suomessa
5-10% kaikesta sairastuvuudesta Turvattava hyvä hygienia Hajalähteitä Ihmisten elämään ja elintapoihin voimakkaasti vaikuttavia Isot erot x riskeissä, priorisointi! Ympäristöterveydenhuolto Asikainen ym 2013

12 Taiteilija Susanne Hertrich, Berliini ‘Reality Checking Device’

13 Eri riskitasoja ja suhtautumistapoja
Viranomaiset 1) Tavoitteena ’nollariski’ (< 1/ elinaikana) kemikaalin hyväksymismenettely ekstrapoloitua tietoa eläinkokeista 2) ’Hyväksytyt’ ympäristöriskit (~1/100) liikenne, ymp.tupakansavu, pienhiukkaset Toteutuneita riskejä, epidemiologia Yksilö Harrastukset, elintavat (~1/10) Vuoristokiipeily, aktiivinen tupakointi Miten kansalaisille viestitään ja oikeutetaan viranomaisten päätökset ja ohjearvot? Meillä siis käytetään eri hallinnonaloilla ja eri yhteyksissä kahta, perusteiltaan ja historialtaan hyvin erilaista tapaa arvioida ympäristön riskejä, jotka voivat johtaa hyvin erilaiseen lopputulokseen. Toksikologisessa riskinarvioinnissa esimerkiksi hyväksyttäessä uusia kemikaaleja markkinoille on perinteisesti tavoitteena ollut ’nollariski’ ja sitä sovelletaan erityisesti USAssa hyvin mekaanisesti, tiettyjen sääntöjen mukaan oikeudenkäyntien pelossa. Toisaalta hallittaessa olemassa olevia riskejä sovelletaan samantyyppistä ajattelua kuin lääketieteessä ja kansanterveyden edistämisessä yleensä, jossa ollaan totuttu paljon suurempiin riskeihin ja perinteenä on riskien vertailu ja monien erilaisten asioiden ja tavoitteiden huomioon ottaminen. Näiden lähestymistapojen yhdistäminen ja yhtenäistäminen onkin suuri haaste. Ongelmia tuottaa myös se, että yleisölle ja päätöksentekijöille ei ole selvää, milloin on käytetty mitäkin periaatteita. Ainoastaan jos meillä on keskenään vertailukelpoisia arvioita eri riskien suuruuksista, voimme tehdä perusteltuja priorisointeja eri toimien välillä. Tällä hetkellä olemme varsin kaukana tästä tilanteesta ympäristöterveydessä.

14 Pienhiukkasten vuosikeskiarvo, riski, tapausmäärät ja raja-arvo
Lisäriski (%) Keskiarvo 8,5 µg/m3 3% WHO suositus 10 µg/m3 EU raja-arvo 25 µg/m3 Ympäristöterveydenhuolto

15 Altistuminen pienhiukkasille

16 Liikenne Merkittävä erityisen haitallisen(?) pienhiukkasaltistumisen lähde Asuminen lähellä isoa tietä yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen (sydäntaudit ja keuhkosairaudet) keuhkofunktion lasku, oireet, astma(?) Vastaavia yhteyksiä aikasarja-analyyseissa Diesel hiukkaset yhteydessä keuhkosyöpä, allergia(?)

17 Primääristen pienhiukkasten (PM2
Primääristen pienhiukkasten (PM2.5) päästöt sektoreittain Suomessa (mukana ei kaukokulkeuma, karkeat hiukkaset) Karvosenoja SYKE

18 Puun pienpoltto – vanhat hyvät ajat takaisin?
Neljännes pienhiukkaspäästöistä puun pienpoltosta Noki lämmittää ilmastoa Puu (biopolttoaineet) poltettava puhtaasti + suodatus Lähiöissä talojen lämmitys ei pääosin puulla Tehokkaat uunit (tyyppihyväksyntä)

19 PM10 pitoisuudet eri läheistä
Kuopio, kevät 1994

20 Toimenpiteitä merkittäviä win-win mahdollisuuksia
Fossiilisten polttoaineiden käyttö ja päästöt ↓ Ilmastonmuutos ja pienhiukkaset Puun pienpolton päästöjen hillitseminen poltto keskitetysti, puhtaat uunit+poltto Liikennealtistuksen vähentäminen Liikenne ↓, lisää pyöräilyä, kävelyä Autottomat alueet, katukuilujen hallinta Asuntojen sisääntuloilman suodatus Dieselloukut, muu autojen tekniikka Hiekoituskäytännöt, nastarenkaiden käytön vähentäminen Vaikuttaminen kv. päästöihin

21 Johtopäätökset Ulkoilman pienhiukkaset tärkein ympäristöaltiste kansanterveyden kannalta Pienhiukkasten aiheuttamien haittojen torjunta ei riittävän tehokasta Puun pienpoltto Torjunnassa tarjolla merkittäviä win-win tilanteita Pienpolton noki/Ilmastonmuutos Autoilu↓,liikunta↑, lihavuus ↓