YHDYSKUNTAILMA. Ilmansaasteet Ilmansaasteiksi luetellaan kuuluviksi ne aineet, jotka aiheuttavat haittoja kasvien ja eliöiden terveydelle tai jotka aiheuttavat.

Esitys aiheesta: "YHDYSKUNTAILMA. Ilmansaasteet Ilmansaasteiksi luetellaan kuuluviksi ne aineet, jotka aiheuttavat haittoja kasvien ja eliöiden terveydelle tai jotka aiheuttavat."— Esityksen transkriptio:

1 YHDYSKUNTAILMA

2 Ilmansaasteet Ilmansaasteiksi luetellaan kuuluviksi ne aineet, jotka aiheuttavat haittoja kasvien ja eliöiden terveydelle tai jotka aiheuttavat muita haittoja (hajuhaitat). Päästöt ovat joko kaasumaisia tai hiukkasia ja ne voivat olla terveydelle haitallisia suoraan tai välillisesti.

3 Suomessa ilmanlaadun seuranta alkoi järjestelmällisenä vasta 1960-luvulla. Helsingissä ilmanlaadun seuranta aloitettiin v. 1976 rikkidioksidimittauksilla. Eri ilmanlaatukomponentit ovat vaihdelleet eri aikoina ja mm. teollisuuspaikkakunnilla ilmanlaatu on parantunut teollisuuden prosessinmuutosten takia. Eniten on saatu vähennettyä rikkidioksidia ja nokea. Nykyisin kaupunkien ilman (yhdyskuntailma) suurimmat likaajat ovat erilaiset teollisuuden ja liikenteen tuottamat kaasut ja hiukkasmaiset epäpuhtaudet

4 Pääkaupunkiseudulla on 11 ilmanlaadun mittauspistettä. Ilmanlaadulle on määritetty myös raja- ja ohjearvoja (EU:n uudet ilmanlaatu-direktiivit ja niiden tytärdirektiivit v. 1999 ja 2000). Mm.rikkidioksidille, typen oksideille, hiukkasille, bentseenille, hiilimonoksidille ja lyijylle on määritetty erilaisia raja-arvoja, joiden ylittyessä on ryhdyttävä toimenpiteisiin (tiedottaminen, päästöjen vähentäminen yms). Raja-arvojen ylityksiä on tapahtunut Helsingissä jonkin verran, etenkin hiukkasten ja typpidioksidin osalta.

5 http://www.ilmanlaatu.fi/ http://www.hsy.fi/seututieto/ilmanlaatu/Sivut /default.aspx http://www.hsy.fi/seututieto/ilmanlaatu/Sivut /default.aspx

6 Kaupunki-ilman suurin saastuttaja on liikenne. Liikenteen merkitystä korostaa sen pakokaasujen matala päästökorkeus. – hiilidioksidi ja vesihöyry, lisäksi typen oksideja, hiilivetyjä sekä hiukkasia. Hiukkaset sisältävät myös nokea ja siihen sitoutuneita polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH). – Hiilivedyt (HC) ovat peräisin pääosin öljytuotteista – karsinogeenisiä Liikenteestä muodostuu myös alailmakehän otsonia, joka tosin reagoi muiden kaupunki-ilmassa olevien ilmansaasteiden kanssa. Otsoni tulee myös kaukokulkeutumana

7 Yhdyskuntailman terveysvaikutukset

8 Ilmanlaatuindeksi http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/ 87564/Raportteja_97_2012.pdf?sequence=1

9 Ilmanlaatu Uusimaa ja Itä-Uusimaa 2011

10

11 http://www.ymparisto.fi/download.asp?cont entid=111886&lan=fi

12

13

14

15

16

17 Raja-, ohje- ja kynnysarvot Ihmisten terveyden ja viihtyvyyden tai ekosysteemien suojelemiseksi ulkoilman saasteiden pitoisuuksille on säädetty eriasteisia rajoituksia. Säänneltyjä yhdisteitä tai yhdisteryhmiä on tällä hetkellä Suomessa neljätoista. Euroopan unionin alueella ulkoilman laatuvaatimukset on määritelty raja-arvoilla. Niin sanotuilla tavoitearvoilla puolestaan pyritään ohjaamaan ilmanlaadun kehitystä suotuisaan suuntaan pitemmällä tähtäimellä. Kynnysarvot taas määrittelevät tason, jonka ylittyessä on välittömästi tiedotettava tai jopa varoitettava ilmansaasteiden pitoisuuksien äkillisestä kohoamisesta. Näiden EU:n säädösten lisäksi Suomessa on voimassa kansalliset ohjearvot.raja-arvoillatavoitearvoilla Kynnysarvot kansalliset ohjearvot

18 http://www.ilmanlaatu.fi/ilmansaasteet/saad okset/saadokset.html

19

20 TEHTÄVÄ: TUTUSTUKAA JONKIN KUNNAN ILMANLAATUEPISODIN VALMIUSSUUNNITELMAAN Alla esimerkkinä Helsingin http://www.motiva.fi/files/960/helsingin-varautumissuunnitelma_kansanen_041207.pdf http://www.ytv.fi/NR/rdonlyres/037BCC82-7A22-4C54-887A- 4A0A4CCF6EA2/0/Ilmansuojeluntoimintaohjelma_Helsinki.pdf

21 Leviämismallit

22 Lainsäädäntö Ympäristönsuojelulaki (86/2000)(86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)(169/2000) Kansainväliset sopimukset – YK:n ympäristöohjelma (UNEP) – EU:n direktiivit (puitelainsäädäntö, jossa määräykset koottuna pitoisuudet, happamoitumisstrategia Otsoninmuodostus – Rio de Janeiron kans.väl imastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus

23 Esim. Otsonikerrosta on pyritty suojelemaan kahdella kansainvälisellä sopimuksella. 5% vuosikymmenessä ohentuminen V1975 tutkimusohjelma 1982 puitesopimuksen luonnostelu V 1985 Wienin sopimus – Wienin sopimus raamittaa otsonikerroksen tilan seuraamiseen liittyvää tieteellistä ja teknistä yhteistyötä – Varsinainen sopimus, jossa rajoitukset: Montrealin pöytäkirja (v. 1987) rajoittaa otsonikerrosta heikentävien aineiden valmistusta, kulutusta ja kauppaa 100 yhdistettä Asiantuntijapaneelit ja toimeenpanokomitea –  aineiden määrän kasvu pysähtynyt, otsonin palautuminen? – Mikä on tämän hetken tilanne otsonikerroksen suhteen

24 1.Hiukkasmaiset epäpuhtaudet – Ultrapienet alle 0.1 µm – Kertymähiukkaset (0,1-1 µm) – Karkeat (yli 1 tai 2.5 µm) Joskus jaetaan myös (PM 10 ) -hiukkaset, alle 10 µm pienhiukkaset (PM 2.5 ) alle 2.5 µm isot hiukkaset ja pöly jäävät yleensä ylähengitysteihin, josta ne ryitään nieluun, pienimmät alveoleihin (keuhkorakkuloihin) asti TSP (kokonaisleijuma) Hiukkaset voidaan jakaa primaari ja sekundäärihiukkasiin – Sekundäärihiukkaset syntyvät vasta ilmakehässä polttokaasujen ja ilmakehän hiukkasten vuorovaikutuksessa

25

26 HIUKKASMITTAREITA

27

28 v.2012 Uusimaa ja Itä-uusimaa

29 Pienimpiä tulee liikenteestä, tupakansavusta ja erilaisista kaasuista (sulfaatit, nitraatit yms). – Korkean lämpötilan poltoissa Tätä suurempia ovat energiatuotannon lentotuhka, pöly, lannoitepöly ja sementtipöly. jauhautunut kiviaines katupöly yms – polttoprosessien hienojakoinen pöly sisältää: PAH, muut hiilivedyt kuten bentseeni ja orgaaniset klooriyhdisteet sekä karsinogeeniset metallit (Cr, Ni, As ) – Pientalojen tulisijat suuri ongelma! Oikea polttotekniikka (löytyy juttuja netistä) Mitä tehokkaampaa palaminen, sitä pienempiä hiukkasia (onko se hyvä?) Keskimäärin 80 - 160 nm kokoisia, syttymisvaiheessa 500 - 600 nm

30 http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/87564/Raportteja_97_2012.pdf?sequence=1

31 Muita tutkimuksia – Esimerkkinä Vallilassa tehty ULTRA I-tutkimus v. 96-97 Astmaatikot /6 kk seurantatutkimus – Istutettiin vilkasliikenteisten teiden varsille PEF-tutkimus (puhallusvoima) ja hiukkaspitoisuudet Ultrapienet hiukkaset haitallisimpia (alle 0.1µm )

32 Terveysvaikutuksia Nousevat hiukkaspitoisuudet ennakoivat kuolleisuutta 300 000 ennenaikaista kuolemantapausta Euroopassa pienhiukkasten takia (Suomessa 900,pääosa liikenteen aiheuttamia) – Elinikä lyheni 6,8 kuukautta Liikenne ja puun pienpoltto (Piltti-projekti) Astmapotilaat ovat erittäin herkkiä, jopa 18 mikrogrammaa/kuutio voi aiheuttaa terveysvaikutuksia Keuhkoahtaumatauti COPD (tupakoitsijoilla) Lapset  hengitystieinfektiot lisääntyvät Keuhkosyöpäriski kasvaa (karsinogeenit, PAH-yhdisteet)

33 2. Typen oksidit – Syviä ärsyttäjiä keuhkoputkien pienimpien haarojen ja alveoleiden vauriot, Myös vaurioita fagosytoiviin (syöjäsolut) soluihin = seinämävauriot – Herkistävät myös viruksille ja bakteereille allergiat…. hengenahdistus, yskä lisääntyy Typpidioksidi NO 2 haitallisin typen oksideista Suomessa korkeimmat pitoisuudet yleensä noin puolet enimmäisohje- arvoista Liikenteen vaikutus suuri. Astmakohtaukset lisääntyvät

34 Ohjearvo 150 mikrogrammaa Pitkäaikainen altistuminen jo 28 mikrogrammalle lisäsi lasten hengitystieinfektioita Joissakin tutkimuksissa myös lasten astma lisääntyi Typen oksidit heikentävät makrofagien toimintaa Haitallisin NO2 -Liikenteen vaikutus suuri

35 3. Hiilimonoksidi (CO) (häkä) – Sitoutuu hemoglobiiniin (karboksihemoglobiiniksi) ja estää näin hapen sitoutumista sitoutuu hemoglobiiniin 245 kertaa lujemmin kuin happi – 70 prosenttia hiilimonoksidista tulee liikenteestä – COPD-potilaille ongelmia, hengityslihastenn hapenpuute - hengitystoiminta heikkenee, sydän - ja verisuonitautipotilaat – Pitoisuus veressä 1% (tupakoimattomat)- 3% (tupakoivat ) kun noin 5%, oireita alkaa esiintyä – koronaaritautia ja katkokävelyä (kipu pohkeessa hapenpuutteen takia estää kävelyn) sairastavien oireet lisääntyvät liikenne edelleen suurin tuottaja, k atalysaattorit vähentäneet jonkin verran pitoisuuksia Yleensä syvissä katukuiluissa tai tunneleissa

36 Rikkidioksidi Syntyy fossiilisten polttoiaineden polttamisesta (kivihiili, öljy) Aiheuttaa kroonisten keuhkosairauksien pahenemista, lisää hengitystieinfektioita – Keuhkoputkien sileät lihakset ärsyyntyvät ja supistuvat (hapetus vaikeutuu) – Oireita, ärysytystä, kroonisten keuhkosairauksien pahenemista, hengitystieinfektioiden lisääntymistä – tietyt säätilanteet edesauttavat korkeiden pitoisuuksien syntymistä (inversio) – 10-15µg/m3 Suomen taajamissa pitkäaikaispitoisuudet 200-500µm alkaa kuolleisuus lisääntyä – savusumu eli smog = hiukkaset + rikkidioksidi (kivihiilen poltto). Rikkidioksidi hapettuu osin rikkihapoksi Vuonna 1952 Lontoossa noin 4000 kuollutta keuhkoputkien supistumista, ärsytystä, keuhkorakkuloiden kudosvaurioita savu sisältää myös syöpää aiheuttavia aineita.

37 Muita Lyijy, Pb lman pitoisuudet pienentyneet lyijyttömän bensiinin ansiosta keskushermostovaikutteinen Hajurikkiyhdisteet ( TRS) Pelkistyneitä rikkiyhdisteitä -selluloosa-, lannoite-, ja raakaöljyteollisuus limakalvoärsytys, hengenahdistus, pahoinvointi pitkävaikutteiset: yskä ja hengitystieinfektiot

38 Otsoni O 3 Liikenteen vaikutuksesta syntyy alailmakehän otsonia. – UV-säteily ja typenoksidit tai hiilivedyt – Suuri osa kaukokulkeumana Toisaalta otsonia on kaupungeissa yleensä vähemmän kuin kaupunkien reunamilla (tulee myös kaukokulkeumana), koska otsoni reagoi mm. typen oksidien kanssa – typen oksidit, otsoni sekä myös hiilivedyt – NO x + O 2  O 3 (aurinko ja fotokemiallinen reaktio) – Toisaalta kun kaupunki-ilma kyllästyy pakokaasuista, alkaa otsoni luovuttaa happea NO:lle, joka muuttuu NO 2 :ksi. Tätä hyvää prosessia häiritsevät hiilivedyt, jotka sieppaavat NO:ta itselleen… – Otsonin pitoisuuksia ei yleensä ylitetä Suomessa, mutta se voi toimia yhdessä typen oksidien kanssa. Suurimmissa pitoisuuksissa myös sidekalvoärsytystä (ei Suomessa) Otsoni heikentää mm. kasvien viherhiukkasten toimintaa eli yhteyttämistä. Otsonista kärsineet kasvit ovat yleensä hailakoita, läikikkäitä ja kitukasvuisia. Otsonia pidetään yhtenä metsäkuolemien aiheuttajista

39 Otsonia on runsaammin keväisin ja kesäisin. Pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla korkeimmat taajamien ulkopuolella ja kaukana päästölähteistä. Ilmanlaatu on huono, kun tuntiarvo ylittää 140 µg/m 3. Otsonin pitoisuuksille on tiedotus- ja varoituskynnykset, jolloin terveyshaitoista on tiedotettava väestölle. Kynnykset ovat 180 ja 240 µg/m 3 tunnissa. Terveyden kannalta tavoitteena on, että 8 tunnin keskiarvona pitoisuus pysyy alle 120 µg/m 3

40 tyypillisiä oireita ovat silmien, nenän ja kurkun limakalvojen ärsytys. – Lyhyessä altistuksessa: tulehdus keuhkoissa, sisäänhengitys vaikeutuu, ärstytysyskää, kipu sisäänhengitettäessä Hengityssairailla voivat myös yskä ja hengenahdistus lisääntyä ja toimintakyky heikentyä. voi pahentaa siitepölyjen aiheuttamia allergiaoireita. Pitkäaikainen altistus: lasten astma? Tuhoaa värekarvoja keuhkoputkissa -Synnyttävät vapaita radikaaleja -Vaurioittaa makrofageja (syöjäsoluja) -Metsäkuolemat -Lasertulostimet !

41 Suomessa tilanne otsonin suhteen on parempi kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Ilmatieteen laitoksen raportin mukaan vuodelle 2010 annetut tavoitearvot eivät Suomessa ylity, mutta tavoitearvoja huomattavasti tiukemmat pitkän ajan tavoitteet ylittyvät kaikilla tausta-alueilla ja useissa taajamissa. Otsonin tiedotuskynnys on tähän mennessä ylittynyt Suomessa kahdesti. Molemmat ylitykset tapahtuivat vuonna 1996 Evon mittausasemalla. Yli 200 µg/m3 otsonipitoisuuksia ei Suomessa ole havaittu eikä alennetunkaan varoituskynnyksen ylittyminen ole kovin todennäköistä. Suomessa otsonia mitataan yli 20 mittausasemalla, joista noin puolet sijaitsee taajamissa ja toinen puoli niin sanotuilla tausta- alueilla. Aineistoa on kerätty jo lähes 15 vuoden ajalta.

42 Ilmansaasteet ja allergia Expolis-tutkimus – Ilmansaasteet lisäävät herkkyyttä allergeeneille – NOx:t, otsoni ja muut oksidit käyttäytyy samalla tavalla-  altistumisen myötä hengitystieden epiteelin läpäisevyys lisääntyy Saasteet voimistavat tulehdusta joka on allergiassa Otsonialtistuksessa neutrofiilit lisääntyivät – Pitkäaikainen altistus pienille ilmansaasteille + allergeeneille oli yhtä haitallista kuin lyhytaikainen altistuminen suurille saastepitoisuuksille + allergeeneille – Oireet suurimmat n. vuorokausi altistumisen jälkeen – Hiukkaset voivat sitoa pinnoilleen allergeeneja – Ilmansaastepitoisuudet voivat myös vaikuttaa siitepölyn rakenteeseen ja vapauttaa allergeeneja sekä lisätä myös määrää ja sitä samalla allergisuutta – Huomaa, että vaikka vesisade puhdistaa ilmaa kokonaisista siitepölyhiukkasista, voi vesi myös osmoosin kautta hajoittaa siitepölyä ja vapauttaa tärkkelystä (allergeeneja) ilmaan

43 Jäkäläautio