Ilmansaasteet.

Esitys aiheesta: "Ilmansaasteet."— Esityksen transkriptio:

1 Ilmansaasteet

2 Ilmansaasteet, pääasialliset päästölähteet
1. Energiantuotannon päästöt: Hiilidioksidi, Rikkioksidi ja Typen oksidit 2. Teollisuuden päästöt: Hiilidioksidi, Rikkioksidi, Rikkivety, Hiilivedyt, Fluoriyhdisteet, typenoksidit, Haisevat orgaaniset rikkiyhdisteet, Raskasmetallit, Fluorinyhdisteet, ja Hiukkaset 3. Liikenteen päästöt: Hiilimonoksidi, Hiilivedyt, Hiukkaset ja Typen oksidit 4. Luonnon omat päästöt: esim. tulivuoritoiminta (S, N, C - oksidit), suot (metaani, CO2, kallioperän radioaktiivisten aineiden hajoaminen: radon

3 Haitat voivat olla Maailmanlaajuisia Alueellisia vaikutuksia ovat :
kasvihuoneilmiön voimistuminen ja yläilmakehän otsonikato Alueellisia vaikutuksia ovat : esimerkiksi maaperän ja vesistöjen happamoituminen sekä alailmakehän kohonneet otsonipitoisuudet. Paikallisesti ilmansaasteet vaikuttavat haitallisesti ihmisten terveyteen ja lähiympäristöön aiheutuu erilaisia viihtyisyys- ja materiaalihaittoja

4 Raskasmetallit ja orgaaniset myrkyt

5 Orgaaniset myrkyt Pitkäikäiset orgaaniset myrkyt kuten DDT ja PCB, indaani (g-HCH) ja heksaklooribentseeni (HCB) kulkeutuvat ilmateitse laajalle, että niitä löytyy jopa napajäätiköistä, tuhansien kilometrien päässä saastelähteistä. kulkeutuvat hitaasti ravintoketjuissa ja rikastuvat huippupetoihin ja säilyvät pitkään ekosysteemissä vähentyneet DDT ja PCB höyrystyvät herkimmin lämpimillä seuduilla ja tiivistyvät viileillä alueilla palaten sateiden mukana maahan ja vesiin

6 DDT, PCB Pitoisuudet - väheneminen
Esim: Yli-Kitka, Oulujärvi, Pielinen, Pohjois-Kallavesi, Kemijärvi ja Inari haukien DDT ja PCB- pitoisuudet ovat melko alhaisia (0,5- 2,5 µg/kg tuorepainoa) Lähde: ult.asp?node=10095&lan=fi

7 Orgaanisten yhdisteiden sallitut enimmäismäärät kalassa
Ihminen saa merkittävän osan kalojen syönnistä Korkein sallittu enimmäismäärä kalassa elintarvikkeena on: Lindaanin µg/kg HCB:n 200 µg/kg PCB-yhdisteiden µg/kg DDT:n 500 µg/kg

8 Perämeren hauen DDT ja PCB, Lähde:Syke

9 Dioksiini hauessa, lähde: Syke

10 Maaperä, kallioperä, vedet
Raskasmetalleja Ilmakehään Maaperä, kallioperä, vedet luonnostaan kallioperässä, maaperässä  kasveissa ja eläimissä Ilmakehän kautta laskeumana o.fi/download.asp?co ntentid=23668 - fossiilisten polttoaineiden poltosta, muiden kuin rautametallien tuotannosta sekä jätteiden poltosta. Kulkeutuvat hiukkasina, kaasumaisena (lähinnä elohopea) Suomessa raskasmetallien pitoisuuksia ilmassa seurataan vain Pallaksella.

11 Raskasmetallit Myrkkymetalleja ovat raskasmetalleihin kuuluvat: elohopea, lyijy ja kadmium Pitoisuudet Suomen ilmakehässä pieniä kerääntyvät sisäelimiin ja myös osin lihaskudokseen vaurioittavat ihmisen ja eläinten sisäelimiä Viljelymaissa pitoisuudet pieniä - pieninä pitoisuuksina välttämättöminä hivenravinteina ovat esimerkiksi kupari, sinkki ja rauta Kaikkien tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet vähenivät aikana koko Suomen alueella johtuu pääasiassa sekä kotimaisten päästöjen että kaukokulkeumana tulevien raskasmetallien vähenemisestä.

12 Väheneminen.. Lyijy Liikenne on tärkein lyijylaskeuman tuottaja
1980- luvun puolivälissä yleistyi lyijytön bensiini  ympäristön lyijykuormitus on selvästi vähentynyt. Lyijyhaulien käyttökielto metsästyksessä vähentää ympäristöön kertyvän lyijyn määrää Metallien ja metallijalosteiden tuotannossa puhdistustekniikat kehittyneet

13 Elohopea, Kadmium elohopeapitoisten torjunta-aineiden käyttö kiellettiin vuonna 1992 Kadmiumista vapaat fosforilannoitteet

14 Esimerkki: Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna
ihmisen toiminnasta peräisin olevat lyijyn päästöt ovat noin kymmenkertaiset ja kadmiumin ja nikkelin päästöt 2-3 kertaa suuremmat luontoperäisiin päästöihin verrattuna arseenin, kromin ja seleenin luontopäästöt ovat 2-3 kertaa suuremmat kuin ihmisen aiheuttamat Kuparin, elohopean ja sinkin päästöt ovat samaa suuruusluokkaa molemmista lähteistä.

15 Rikkidioksidi Vaikutuksia Ihmiset, eläimet: ärsyttää suurina pitoisuuksina ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia tyypillisiä äkillisiä oireita ovat yskä, hengenahdistus ja keuhkoputkien supistuminen Happamoittaa maaperää ja vesistöjä. Maaperän happamoituminen saa aikaan kasveille tärkeiden ravinteiden huuhtoutumista ja vesistöissä happamoituminen voi muuttaa kasvi- ja eläinlajistoa. Luonnon sietokyky eli ns. kriittinen kuormitus ylittyy paikoin Etelä-Suomessa ja joillakin alueilla Pohjois- Suomessa. Rikkidioksidi voi myös suoraan vaurioittaa lehtiä ja neulasia.

16 Rikkipäästöjen vähentäminen suomessa:
Osa energiasta on alettu tuottamaan ydinvoimalla ja maakaasulla sekä uusiutuvilla energialähteillä On ryhdytty käyttämään vähärikkisiä polttoaineita. Teollisuusprosesseja on kehitetty ympäristöystävällisemmäksi voimalaitosten savukaasut puhdistetaan entistä tehokkaammin Rikinpoistossa syntyy muun muassa kipsiä, johon rikkidioksidi on sitoutunut. Kipsi käytetään lähes kokonaan hyödyksi rakennuslevyjen raaka-aineena sekä kenttien ja teiden rakenteissa ja kaivosten ja luolien täyttömateriaalina. komponentit.html: rikkipäästöjen väheneminen

17 Typenoksidit Tarkoitetaan typpimonoksidia (NO) ja typpidioksidia (NO2). Syntyy palamisessa. S Suomessa kokonaispäästöstä noin 65 % tulee energiatuotannosta ja teollisuusprosesseista sekä lämmityksestä ja 35 % liikenteestä. Lisäävät hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla sekä korkeampina pitoisuuksina supistaa keuhkoputkia. voi lisätä hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten kylmälle ilmalle ja siitepölyille. Vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia. Happamoittavat ja rehevöittävät vesistöjä sekä maaperää. Osallistuvat alailmakehän otsonin muodostukseen

18 Typpioksidit väheneminen
Katalysaattorit Savukaasujen tehokkaampi puhdistus Jätteenpoltto Teollisuus Lämmityslaitokset Kivihiili-, turve- ja puupolttoainetta käyttävissä kattiloissa syntyvien typenoksidien määrää on pienennetty polttoteknisin keinoin sekä kierrättämällä savukaasuja takaisin kattilaan. Ammoniakin avulla, reagoi typen oksidien kanssa katalysaattorin pinnalla, jolloin syntyy alkuainetyppeä ja vettä.

19 Valokemialliset hapettimet ja smog
haihtuvat orgaaniset yhdisteet esim. aromaattiset hiilivedyt (tolueeni, bentseeni), aldehydit, halogenoidut yhdisteet, esterit ja alkoholit Lähteitä: Bensiinistä haihtuneita hiilivetyjä Pakokaasuihin sisältyviä jäännöksiä Rakennus- ja sisustusmateriaalit sekä kalusteet, pesuaineet ja joissain tapauksissa mikrobikasvustot Nämä ns. VOC- aineet ja pakokaasujen typpioksidit reagoivat auringonvalossa keskenään ilman molekyylien kanssa. muodostuu valokemiallisia hapettimia, myrkyllisiä kaasuja kuten alailmakehän otsoni. Savusumun valokemialliset hapettimet ärsyttävät silmiä ja limakalvoja, tappavat kasveja sekä rapauttavat maalia ja kumia.

20 Hiukkaspääsöt Hiukkaspäästöt

21 kynttilöiden tai puun polttamisesta. tekstiilipöly ja eläinhilse
Liikenne Pakokaasut (noki, hiilivedyt) Tienpinta, pöly Lämmitys Puun pienpoltossa syntyvä savu sisältää mm. pienhiukkasia, häkää ja hiilivetyjä Hiili, öljy, turve Teollisuus Sisätiloissa : pöly tupakoinnista ruoanvalmistuksesta, kynttilöiden tai puun polttamisesta. tekstiilipöly ja eläinhilse tekniset laitteet, esimerkiksi laser- tulostimet ja pölynimurit Kosteusvaurioita saaneissa rakennuksissa mikrobiperäisiä

22 Muita haitallisia yhdisteitä
Häkä Epätäydellinen palaminen Lämmitys, liikenne PAH: polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä kaikessa orgaanisen aineen palamisessa, tieliikenteen pakokaasut ja puun, hiilen ja turpeen savukaasut muu energiantuotto. metsäpalot ja tulivuorenpurkaukset Teollisuus mm. valimoista ja koksaamoista löytyy elintarvikkeista ruoanvalmistuksen seurauksena.: paahdettu savustettu grillattu kuivattu

23 Otsoni

24 Otsoni Alailmakehässä
ärsyttää limakalvoja ja haittaa hengityselimistön toimintaa Kasveilla alentaa vastustuskykyä ja vaikeuttaa yhteyttämistä Pitoisuudet ovat korkeita iltapäivisin ja kesäisin ja pienimmillään yöllä sekä talvisaikaan

25 Otsoni stratosfääri suurimmat pitoisuudet löytyvät km korkeudella Otsonikato Luontainen ilmiö kloorifluorihiilivedyt eli CFC-yhdisteet ja halonit kiihdyttävät otsonin hajoamista Etelämantereella viimeisen 20-vuoden aikana olleet useana vuonna jopa 70 % normaalista pohjoisella napa-alueella on mitattu poikkeuksellisen kylmien talvien jälkeen jopa 40 %:n otsonikatoja. CFC-yhdisteiden, halonien ja muiden otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotanto ja kulutus on nykyisin lähes kokonaan kielletty kaikissa teollisuusmaissa käytön lopettamisesta on sovittu myös kehitysmaissa.

26 Otsonia suojelevat toimenpiteet Suomessa
CFC- yhdisteiden ja halonien päästöjen rajoittamiseksi on tehty seuraavia toimenpiteitä: Suihkepullojen CFC- yhdisteet on korvattu propaanin ja butaanin seoksella. Lääkeaineiden aerosolipakkauksissa (kuten esim. astmasumutteissa) on kuitenkin vielä käytettävä CFC-aineita niiden puhtauden takia. Polystyreenin eli styroksin vaahdottamiseen käytetään nykyisin R-22-yhdistettä, joka on HCFC-aine Kova vaahtomuovi on polyuretaania. Sen tuotannossa ei ole käytetty vuoden 1998 jälkeen CFC- yhdisteitä. Kylmäkalusteiden lämmönsiirtoaineiden CFC-yhdisteitä on korvattu muilla aineilla

27 Ilmanlaatuindeksi käytetään päivittäisessä ilmanlaatutiedotuk sessa
aatu.fi/ilmansaast eet/indeksi/indeks i.php

28 Yksilöiden herkkyys ilmansaasteille
Vaihtelee: Terveillä usein vähän oireita NS. herkät väestöryhmät saavat oireita ja heidän toimintakykynsä heikentyy pienemmistä ilmansaastepitoisuuksista kuin terveiden henkilöiden astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä lapset Tyypillisiä lasten oireita ovat nuha ja yskä Hengitys- ja sydänsairailla voi esiintyä heidän sairaudelleen tyypillisiä oireita, kuten hengenahdistusta tai rintakipua. Talvisin pakkanen voi pahentaa ilmansaasteista aiheutuvia oireita. PAH- yhdisteet: syöpä

29 Ilmansaasteiden vaikutus luontoon
Ilmansaasteet aiheuttavat vesistöjen ja maaperän happamoitumista (rikki- ja typpioksidit) ja rehevöitymistä ((typpi + fosfori (vedet, maaperä) Vahingoittavat kasveja sekä suoraan lehtien ja neulasten kautta (rikkioksidit, otsoni, raskasmetallit) että juuriston vaurioitumisen myötä (raskasmetallit, rikki) Havupuut ovat yleensä lehtipuita herkempiä ilmansaasteiden vaikutuksille. Tuottavuus laskee (viljelykasvit, metsä) Ilmansaasteiden vaikutukset näkyvät selvästi useiden kaupunkien ja teollisuuslaitosten ympäristössä puiden neulasvaurioina sekä puiden rungolla kasvavien jäkälien vähentymisenä ja vaurioitumisena. Jäkäliä voidaankin käyttää niin kutsuttuina bioindikaattoreina, kun selvitetään ilmansaasteiden vaikutusalueen laajuutta.

30 Miten itse voi vaikuttaa ilmanlaatuun?
Vältä autoilua aina kun mahdollista, erityisesti lyhyillä matkoilla. pyöräilyä, kävelyä tai joukkoliikennevälineitä. Jos autolle ei ole vaihtoehtoja, harkitse auton yhteiskäyttöä ja matkantekoa yhdessä muiden kanssa. Pyri vähäpäästöiseen ajotapaan: vähennä nopeutta, älä ylitä rajoituksia, vältä voimakasta jarruttamista ja nopeaa kiihdyttämistä, sammuta moottori ja vältä tyhjäkäyntiä. Huolla autoasi, pidä moottori ja suodattimet hyvässä kunnossa. Tarkista säännöllisesti renkaiden ilmanpaine. osta vähäpäästöisempi auto. Istuta puu tai muita pitkäikäisiä kasveja: puut puhdistavat ilmaa Vähennä energian kulutusta Osta paikallisia tuotteita (esimerkiksi vihannekset ja hedelmät) älä tilaa verkosta ulkomailta tuotteita, jotka saa kotipaikkakunnalta vähentääksesi rahtikuljetuksia. Älä polta nuotiota pihallasi, kun ilmansaastetaso on korkealla. Älä koskaan polta talousjätettä, erityisesti muovia, kestopuuta tai kumia.

31 TT1 Portfoliotehtävä Ionisoiva säteily Muu säteily
UV UV A;B;C Radon IR (infrapuna) Radioaallot Selvitä jokaisesta säteilylajista säteilyn lähteet aiheuttamat terveysriskit ja ymäristövaikutu- kset

32 Säteily Ionisoiva säteily  Muu säteily UV Radon IR (infrapuna)
UV A;B;C Radon Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat Euroopan - geologia, rakennustekniikka ja ilmasto. Suomessa todetaan vuosittain 2000 keuhkosyöpää, joista radonin arvioidaan aiheuttavan noin Tupakoitsijoilla radonista aiheutuva riski on suurempi kuin tupa­koimattomilla. IR (infrapuna) Radioaallot

33 Radon Suomessa Säteilyturvakeskus

34 Ravinnon tuotantoon, jalostukseen ja valmistukseen liittyvät riskit
TT 4, tehtävä Tarkastele ympäristöstä aiheutuvia, ruokaan liittyviä terveysriskejä ja keinoja niiden vähentämiseksi

35