Osuustoiminnallisuuden haasteita: OT-johtamisen oppirakenteen puute - toisin kuin oy-puolelle, ot-puolelle ei ole päässyt rakentumaan yhtenäistä, testattua ja ajassa muokkautuvaa oppirakennetta Osuustoiminnan neuvottelukunta 2.6.2010 Alustajana toimitusjohtaja Vesa Lehikoinen, Janakkalan OP

Mitä oppirakenteen puutteesta seuraa? Liiketalouden oppineille Ot-yritysten hallinnolle, johdolle ja henkilöstölle Poliitikoille ja lainsäätäjille Valvonta- ym. viranomaisille Medialle ja suurelle yleisölle Yrittäjyyskasvattajille Yrittäjille ja yritystoimintaa suunnitteleville Osuustoiminta on vierasta

Mitä tiedonpuutteesta seuraa tai voi seurata? Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ei opeteta osuustoimintaa Ot-yrityksissä ei ymmärretä osuuskuntien perustehtävää Poliittiset ja lainsäädännölliset prosessit tuottavat ot-yritysten kannalta haitallisia päätöksiä ja säätelyä Viranomaistoiminta on osuustoiminnan kannalta haitallista Ot-yritysten toimintaa ja tuloksellisuutta tulkitaan usein väärin Kansalaiset eivät kasva yhteis-yrittäjyyteen ja osuustoimintaan Yhteiskunnallista lisäarvoa synnyttävää yritystoimintaa jää syntymättä

Mitä edellisistä seuraa? Ot-yritysten omia koulutuksia ilman riittävää sisältöä Perustehtävää vastaan sotivia päätöksiä ot-yritysten organisaatioiden eri tasoille Veroepäkohtia ja koko osuustoimintaa uhkaavia riskejä Ylimääräistä työtä ja lisääntyviä byrokratiakustannuksia Erilaistamisedun kaventumista ja bränditappioita Yhteistoiminnalliset mallit ovat ajatuksena lähtökohtaisesti vieraita Vähemmän asiakkaita ja vähemmän ostovoimaa ot-yritysten tarjonnalle Kustannuksia ja lisäarvomenetyksiä

Entä, jos ongelmaan ei puututa? Osuustoiminta on aina ja ikuisesti huutolaispojan asemassa liiketaloustieteellisessä tutkimuksessa ja opetuksessa Ot-yritykset eivät maksimaalisesti hyödynnä yritysmuotoonsa liittyviä kilpailuetutekijöitä! Henkilövaihdoksiin eri sidosryhmissä liittyy koko yritysmuodon kannalta alituinen uhka!

Mikä on ongelman ydin? Liiketaloustieteet ja johtamisen näkökulma on se, joka voi tuottaa puuttuvan oppirakenteen, mutta… Liiketaloustieteen ot-professuureja ei kuitenkaan ole yliopistoissa ei ole ketään kenelle ot-yritysten johtamiseen liittyvän tietovarannon kerryttäminen, ylläpitäminen ja levittäminen viran puolesta kuuluisi Liiketaloustieteissä ei ole suuria ot-johtamisen tutkimushankkeita Professuurit eivät yksin riitä, vaan tarvitaan riittävä määrä tutkijoita, jotka tukevat professoreita oppirakenteen luomisessa Tutkijoilla ei ole käytössään ot-tunnuslukuja kokoavia tietokantoja Tämä ohjaa empiiristä tutkimusta osakeyhtiöiden suuntaan ks. (Jussila, Kalmi, & Troberg) ”Selvitys osuustoimintatutkimuksesta Suomessa ja maailmalla”

Onko ongelma lähtöisin myös meistä itsestämme? Kuka meistä oikeasti ymmärtää kuinka merkittävässä roolissa yliopistot yhteiskunnassamme ovat? Yliopistot ovat yhtäältä paikka, jossa keskeiset ot-ilmiöt voidaan käsitteellistää ja ot-yritysten parhaat käytännöt voidaan koota yhteiseksi oppirakenteeksi (tietovarannoksi) Yliopistot ovat toisaalta paikka, joiden kautta opit leviävät mm. ammattikorkeakouluihin, yrityksiin, niiden koulutuskeskuksiin, yhteiskunnan päättäjille ja medialle – välittäjinä tutkimukset, oppikirjat, muut kirjat, koulutukset ja julkinen keskustelu sekä tietysti opistojen oppilaat

Miten yliopistoja rahoitetaan? Peruspääomaan vuoden 2010 aikana tehty lahjoitus tuo yliopistolle valtion tukea 2,5 -kertaisena Peruspääoman tuottoa (2-3 %-yksikköä vuotuisesta tuotosta) voidaan käyttää mm. tutkimuksen rahoitukseen yliopiston strategisilla painopistealueilla, joihin ot ei (yleensä) kuulu Miten muu tutkimus rahoitetaan? Ulkopuolisen rahoituksen vaatimus tutkimushankkeissa on 45%. Strategian ulkopuolisissa hankkeissa se voi olla tätä korkeampi*. Tutkimuksen kohdistumisen määrää yliopiston strategian lisäksi se, keitä ulkopuoliset rahoittajat ovat Yritysten näkökulmasta rahoittamisessa käydään kilpailua siitä ketkä saavat yliopistojemme älyllisen pääoman käyttöönsä kilpailuasemansa parantamiseksi (tämä on kv. käytäntö) * Siksi, että laatuluokittajat tyypillisesti edellyttävät yliopiston oman rahoituksen kohdistamista sen strategian mukaisesti

Mikä on ot-tutkimuksen osuus tässä mallissa? Liiketaloustieteellisen ot-tutkimuksen määrä riippuu täysin siitä kuinka paljon ot-yritykset ovat valmiita siihen sijoittamaan Yritykset ja yhtiömuodot kilpailevat myös institutionaalisella kentällä! Tiedostammeko aidosti ne uhkat, jotka liittyvät heikkoon kilpailuasemaamme tällä areenalla? Yksittäiset suuret perhe- ja pörssiyritykset lahjoittavat vuosittain omaan liiketoimintaansa liittyvään yliopistotutkimukseen satoja tuhansia, jopa miljoonia euroja. Miten ot-yritykset ? Sijoittaminen yliopistojen tutkimustoimintaan on yleensä kannattavaa*, mutta ot-oppirakenteen kehittämisen osalta se on välttämätöntä. * Joidenkin tutkimusten mukaan yliopistoihin tehtyjen sijoitusten välillinen tuotto on keskimäärin 16%.

Ot-tutkimuksen ja opetuksen alueita Suomessa – yrityksen strategisen johtamisen näkökulma Liiketaloustiede – aluekehittämisen ja työllisyyden näkökulma Monitieteinen yhteisötalous – kansantalouden tehokkuuden näkökulma Kansantaloustiede – maa-/metsätalouden tehokkuuden näkökulma Maatalous-metsätiede – sosiaalipoliittinen näkökulma Yhteiskuntatiede Co-op Studies -yliopistoverkosto

Tutkimuksen kärjessä Suomessa… Liiketaloustieteellinen tutkimus Professori Iiro Jussilan tutkimusryhmä (Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellinen tiedekunta) Asiakasomisteisten ot-yritysten kilpailuedut ja niiden johtaminen Ot-yrittäjyys ja yrittäjien ot-muotoinen strateginen kumppanuus Monitieteinen yhteisötalouden tutkimus Professori Tapani Köpän tutkimusryhmä (Helsingin yliopiston Ruralia instituutti) Yrittäjyys ja osuustoiminta maaseudun elinkeinojen ja elinolojen edistämisessä Kansantaloustieteellinen tutkimus Dosentti Panu Kalmin tutkimusryhmä (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) Osuuspankit ja finanssikriisi

…tutkimuksen kärjessä Suomessa Maatalous-metsätieteellinen tutkimus Yliopistonlehtori Petri Ollila (Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta) Tuottajaosuustoiminnan kehittäminen Yhteiskuntatieteellinen tutkimus Professori Juhani Laurinkarin tutkimusryhmä (Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta) Osuustoiminta ja yhteiskunta

Millainen on nykyajan uskottava tutkimushanke? Suomen Akatemian näkökulmasta uskottavat tutkimusryhmät koostuvat n. 2 professorista, 3 tutkijatohtorista ja 3 nuoremmasta tutkijasta sekä näiden kanssa yhteistyötä tekevästä kansainvälisestä tutkijajoukosta. Yhden projektin kesto on noin 5 vuotta, josta hanketta jatketaan edellisen päälle rakentuvaan uuteen projektiin. Tällaisen yhden porukan 5-vuotinen hanke maksaa noin 5 miljoonaa euroa (jos ydinporukka [3+3+3] työskentelee hankkeessa täyspäiväisesti). 45% vaatimus tarkoittaa, että ryhmä tarvitsee ulkopuolista rahaa 5-vuotiskaudelle noin 2,25 miljoonaa euroa (eli 450 000 euroa vuodessa) .

Millaisia ovat suomalaiset ot-tutkimushankkeet? Kaikki ot-tutkimusrahoitus (oikeasti ot-erityispiirteisiin kohdistuva) ml. Säätiöt on n. 200-250 tuhatta euroa vuodessa. Liiketaloustieteellisen tutkimuksen osuus tästä n. 60 – 100 tuhatta euroa. Hankkeet ovat suhteellisen pieniä. Suurimmissa hankkeissa 1 professori ja/tai tohtori sekä 1-2 nuorempaa tutkijaa. Ulkopuolinen rahoitus on pientä (n. 30-100 euroa vuodessa) ja lyhytjänteistä. Tyypillisesti rahoitus vähäisyydestään johtuen varmistunut lähinnä kuukausiksi eteenpäin. Tutkijat siis tekevät pioneerityötään jatkuvan epävarmuuden alaisena. Monille tutkijoista olisi tarjolla suurempaa ja pitkäjänteisempää rahoitusta, jos tekisivät jotain muuta kuin ot-tutkimusta. Ot-tutkijat ovat usein tiedekunnissaan kummajaisen roolissa. Ot-tutkimus on urariski, erityisesti liiketaloustieteilijöille. Kv. Huippulehdet eivät juuri julkaise osuustoimintaa käsittelevää tutkimusta.

Nykyisellään tutkimusrahoitus on täysin riittämätöntä! Maamme ot-yrityksissä ja keskinäisissä vakuutusyhtiöissä on yli 7 miljoonaa jäsentä (3,5 miljoonaa kansalaista on jäsenenä jossakin ot-yrityksessä), mutta kansa ei tunne osuustoimintaa. Ot on tarjonnut maassamme kasvualustan monen toimialan johtavalle yritykselle, mutta ei ot-tutkimukselle. Suomi yksi johtavia maailman osuustoiminnallisia maita, mutta toisin kuin maailmalla, meillä ei ole merkittäviä ot-tutkimuksen keskuksia. Suomalainen ot pyörittää vuodessa useita kymmeniä miljardeja. Ot-tutkimusrahoitus / liikevaihto –suhde on n. 1/700 000. Onko kyseessä mittakaavavirhe? Suomalainen ot pyörittää vuodessa useita kymmeniä miljardeja. Onko tutkimusrahoitus / liikevaihto -suhde oikea? EI!

Mitä meidän tulisi tehdä? HERÄTÄ!!! Tosiasia on se, että OT-tutkimukseen olisi sijoitettava vähintään 1 miljoonaa euroa vuodessa, jotta oppirakenteen luominen saisi tuulta purjeisiin. Tälläkin rahalla saisi tosin vain yhden hieman normaalia suuremman hankkeen. Rahoituksen tulisi olla riittävän pitkäjänteistä. Esim. viisivuotisia hankkeita, joissa on lähtökohtaisesti riittävä osuustoiminnan erityispiirteiden ymmärrys sekä riittävä määrä tiivistä yhteistyötä tekeviä tutkijoita. Tärkeää olisi osoittaa rahoitusta nimenomaan osuustoiminnan kilpailuetutekijöiden ja niiden johtamisen tutkimiseen. Tarvitsemme ennen kaikkea kvalitatiivista case-tutkimusta, joka pyrkii rakentamaan teoriaa käsitteellistäen ot-johtamisen ilmiökenttää ja tunnistamaan yhteyksiä keskeisten käsitteiden välillä. Vasta tämän jälkeen on mahdollista luotettavasti edetä muuhun empiiriseen tutkimukseen.

Jos suomalainen ot-kenttä ei ota tästä asiasta vastuuta, kuka sen sitten ottaa?

Vesa Lehikoinen - taustatietoja Työura: Kehittämis-, konsultointi ja koulutustehtävät /OPK 1978 – 1985 Esimiestyö 1980 – jatkuu Kenttätyö: apulaisjohtajana OP:ssa 1985 – 1988 toimitusjohtajana OP:eissa 1988 – jatkuu Luottamustoimia, kehittämis- ja työryhmäjäsenyyksiä pankki-, alue- ja OP-Pohjola –ryhmän tasolla 1978 – jatkuu Ikuinen opiskelija: Ekonomi 1978 Ammatillinen koulutus 1978 – 2005 eMBA, Jyväskylän Yliopisto 2001 OP-johdon täydennyskoulutus, LTY 2003 – 2006 Tutkimusprojekti LTY:ssä ”Osuustoimintayrityksen menestystekijät ja niiden johtaminen” 2005 -