Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen G-rakennuksen vaiheita SEMPAN LAIDALLA Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen G-rakennuksen vaiheita

Tervetuloa tutustumaan G-rakennuksen asukkaisiin ja vaiheisiin!

Seminaarinmäen G-rakennus valmistui vuonna 1955 alun perin kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuinrakennukseksi. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto, ja se liittyy laajempaan 1950-luvun Aallon suunnittelemaan Seminaarinmäen kampukseen.

Seminaarinmäen G-rakennus kunnostettiin Jyväskylän yliopiston museon kulttuurihistoriallisen osaston työtiloiksi vuoden 2006 aikana. Kuvassa rakennuksen toisen kerroksen käytävää huhtikuussa 2006.

Toisen kerroksen käytävä peruskorjauksen jälkeen lokakuussa 2006 Toisen kerroksen käytävä peruskorjauksen jälkeen lokakuussa 2006. Rakennus oli toiminut viimeksi yliopiston vierasasuntoina.

Peruskorjauksessa suurimmat muutokset tehtiin pohjakerroksessa, jossa vanhat kellaritilat muutettiin museon esinetutkimus-, kuvalaboratorio- ja kuva-arkistokäyttöön.

Esinetutkimustilat lokakuussa 2006 museon muuton jälkeen.

Toisen kerroksen keittiötiloja huhtikuussa 2006 Toisen kerroksen keittiötiloja huhtikuussa 2006. Peruskorjauksessa pyrittiin säilyttämään rakennuksen 1950-luvun ilme sekä tilojen kodinomaisuus.

Toisen kerroksen nelosasunnon keittiötilat peruskorjauksen jälkeen lokakuussa 2006. Tiloissa on museon henkilökunnan kahvihuone. Rakennuksen kalustuksesta lähes 90 % on vanhoja kunnostettuja huonekaluja.

Peruskorjauksessa rakennukseen asennettiin uutta nykyisen rakennuslain edellyttämää tekniikkaa kuten hissi ja koneellinen ilmanvaihto. Kuvassa ilmanvaihtokonetta siirretään paikoilleen. Kone kuljetettiin rakennukseen toisen kerroksen ikkunan kautta.

Huolellisesti pakatuissa muuttolaatikoissa siirtyivät Seminariumista G-rakennukseen muun muassa yliopiston museon kuva-arkisto ja kirjasto.

Rakennukseen sijoittui sen valmistuttua vuonna 1955 seitsemän perhettä Rakennukseen sijoittui sen valmistuttua vuonna 1955 seitsemän perhettä. Perheiden vanhemmat työskentelivät korkeakoulussa lämmittäjinä, talonmiehinä, siivoojina tai keittäjinä. Kuvassa konemestari Väinö Lajusen puoliso Elma perheen olohuoneessa rakennuksen eteläpäädyn ensimmäisessä kerroksessa.

Nykyisin Lajusten olohuoneessa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee museon intendentin työhuone.

Intendentti aloitti työskentelyn muuttolaatikoiden keskellä.

Talossa asui paljon lapsia Talossa asui paljon lapsia. Alue olikin mitä ihanteellisin lapsiperheille: leikkipaikkana suuri puisto keskellä kaupunkia. Kuvassa Lajusen tyttären kaksivuotissyntymäpäivät 16.10.1957 Lajusten olohuoneessa.

Nykyisin Lajusen keittiössä on museon amanuenssin työhuone.

Jaana Lajunen ja Marketta Pesonen G-rakennuksen portailla vuonna 1958.

Jaana Lajunen G-talon pihalla.

Jaana Lajunen ja Marketta Pesonen G-rakennuksen etupihalla.

Lajusen tytär Jaana perheen olohuoneessa Lajusen tytär Jaana perheen olohuoneessa. Osalla perheistä oli käytössään puhelin. Puhelimen välityksellä huoltomiehet oli helppo tavoittaa, jos alueen lämmityksessä sattui ongelmia.

Jokaisella perheellä oli talon pihassa oma oleskelualue, jossa perheiden äidit kasvattivat mm. kukkia. Lajusen perhe rakensi pihalle oman keinun. Kuvassa rouva Lajunen tyttärensä Jaanan ja perhetuttujen kanssa.

Jaana Lajunen ja Pesosen perheen jäseniä G-rakennuksen portailla.

Rakennuksen ensimmäisen kerroksen pohjoispäässä sijaitsi Siiri ja Eemeli Saarijärven (kuvassa vasemmalla) perheen koti. Siiri ja Eemeli Saarijärvi olivat tutustuneet toisiinsa jo 1930-luvulla työskennellessään Jyväskylän seminaarissa, jonne Siiri oli tullut keittiöapulaiseksi ja Eemeli sirkkelimieheksi. Perheessä oli viisi lasta, joista osa oli1950-luvulla jo muuttanut pois kotoa.

Eemeli ja Siiri Saarijärvi vieraidensa kanssa perheen olohuoneessa Eemeli ja Siiri Saarijärvi vieraidensa kanssa perheen olohuoneessa. Saarijärvien käytössä oli olohuone, keittiö, eteinen ja WC.

Joulun viettoa Saarijärven perheessä 1960-luvun alussa.

Nykyisin Saarijärvien olohuoneen paikalla on museomestarin työtilat.

Siiri Saarijärvi pesee uuden kotinsa ikkunoita 1960-luvun alussa.

Siiri Saarijärvi ja lastenlapset G-rakennuksen portailla Siiri Saarijärvi ja lastenlapset G-rakennuksen portailla. Siiri Saarijärvi oli tullut jo vuonna 1927 Jyväskylän seminaariin keittiöapulaiseksi. Hän toimi myös siivoojana ja myöhemmin opiskelijaruokala Lozzin keittiössä.

Jaana Lajunen, Saarijärven lastenlapset ja Marketta Pesonen.

Saarijärven perheen tytär Pirkko työskenteli korkeakoulun, myöhemmin yliopiston kirjastossa.

G-rakennuksen toisen kerroksen pohjoispäädyssä asuivat vuosina 1959-1970 Kaskiset. Perheen isä Edgar Kaskinen oli korkeakoulun talonmies-lämmittäjä. Kuvassa Kaskisen perhe isä, äiti ja tytär Taina.

Taina Kaskinen perheen asunnossa Taina Kaskinen perheen asunnossa. Yläkerran asunnot olivat alakerran asuntoja pienempiä. Kaskisen asunto oli kooltaan noin 19 neliötä. Taina Kaskinen muistelee asuntoa: ”Meillä oli asunnossa koivuinen pitkähkö senkki, jossa oli kolme ovea sekä niiden takana hyllytilaa. Lisäksi oli koivuinen ruokapöytä ja kolme koivuista tuolia, heteka, jossa vanhempani nukkuivat. Se koottiin päiväksi kasaan. Minä nukuin Askon sohvassa, joka oli sijoitettu vastapäiselle seinälle. Minulle oli ostettu koivuinen vinokantinen lipasto, joka oli tavallista pienempi. Pidin siinä omia tavaroitani. Äidilläni oli valkoinen keinutuoli. Seinillämme oli peili ja kalenteri.”

Joulu Kaskisen perheen kodissa 1960-luvun puolivälissä Joulu Kaskisen perheen kodissa 1960-luvun puolivälissä. Toisessa kerroksessa sijaitsivat neljän perheen kodit, joiden ulko-ovet avautuivat pitkään ikkunalliseen käytävään. Jokaisen oven kohdalla oli oma ikkuna, jossa perheiden äidit kasvattivat omia viherkasvejaan. Viileällä käytävällä viihtyivät mm. kaktukset.

Rakennuksen peruskorjauksessa 2006 Kaskisen entisen asunnon ja naapuriasunnon väliseinä purettiin.

Suurehkoon yhtenäiseen tilaan rakennettiin huone museon projektityöskentelyä varten.

Taina Kaskinen tiskaa 1960-luvun lopussa asunnon keittiösyvennyksessä Taina Kaskinen tiskaa 1960-luvun lopussa asunnon keittiösyvennyksessä. Huoneen lisäksi asuntoon kuuluivat eteinen, WC ja vaatekomero, jota Taina muistelee: ”Vaatekomero oli tosi epäkäytännöllinen, aivan hassu. Suorakaiteen muotoinen, kapea ja hyllyt oli sijoitettu suorakaiteen perälle ja ovi toiseen päähän. Kun meni ottamaan hyllyltä jotain, joutui nuohoamaan kaikki vaatteet, jotka roikkuivat sivuseinälle ripustetulla tangolla.”

Näkymä Kaskisten ikkunasta G-rakennuksen pihalle.

Rakennuksen pihalle oli sijoitettu pyykinkuivaustelineet Rakennuksen pihalle oli sijoitettu pyykinkuivaustelineet. Pyykkinsä perheet pesivät rakennuksen kellarissa sijainneessa pyykkituvassa. Piha rajautui Seminaarinmäen puistoon ja Kaltevan kenttään, jota nuoriso kutsui Sempaksi.

Taina Kaskinen (vasemmalla) ja Saarijärvien naapurissa asuneen Pesosen perheen jäseniä. Jos sinulla on lisää muistoja tai kuvia G-rakennuksesta, yliopiston museo ottaa niitä mielellään vastaan.