Arkeologiset arvot teollisuusympäristössä – esimerkkinä Tampere

Esitys aiheesta: "Arkeologiset arvot teollisuusympäristössä – esimerkkinä Tampere"— Esityksen transkriptio:

1 Arkeologiset arvot teollisuusympäristössä – esimerkkinä Tampere
Sami Raninen Esityksen kuva-aineisto: Tampereen museoiden Siiri-tietokanta

2 Miksi teollisuusarkeologiaa?
Teollisuus: jalostavaa tuotantoa, joka koneiden käytön ja/tai tuotannon laajuuden ja organisaation perusteella eroaa käsityöläisyydestä Teollistuminen väljästi määriteltynä alkoi Suomessa viimeistään 1500/1600-luvuilla (esim. vesisahat, rautaruukit) Voimakas teollistuminen 1800-luvun keskivaiheilta alkaen Arkeologinen tutkimus tuottaa AINA jotain uutta tietoa, olipa tutkittava kohde minkä ikäinen tahansa Mutta mikä on arvokasta tietoa? Kaikkea ei voi tutkia eikä suojella.

3 Teollisuuskohteiden arvottaminen
Arkeologinen kohde on käytöstä jäänyt ilmiö, ei aktiivisessa käytössä oleva rakennus tai rakenne Ikä antaa arvoa: vuotta 1750 edeltäneen varhaisteollisuuden jäännökset kaikkein arvokkaimpia Käyttötarkoitus antaa arvoa vuotta 1750 nuoremmille kohteille: tuotantoprosessiin välittömästi liittyvät jäännökset arvokkaampia kuin muut teollisuusalueelle jääneet jäljet (varastot, asuintilat tms.) Jonkinlainen arvokynnys sijaitsee ensimmäisen maailmansodan tienoilla ( ): sitä nuorempaan teollisuuteen ei vielä nykyisin näytä kohdistuvan voimakasta arkeologista intressiä Harvinaisuus, erikoislaatuisuus tai jonkin tärkeän yksittäisen tapahtuman muisto voivat antaa arvoa

4 Etualalla FRENCKELLIN PAPERITEHDAS ja APTEEKKARINPUISTO (nyk
Etualalla FRENCKELLIN PAPERITEHDAS ja APTEEKKARINPUISTO (nyk. KIRJASTONPUISTO), 1867.

5 Kiinteä muinaisjäännös: 1900-luvun alkuun ajoittuvaa Frenckellin paperitehtaan kenttäkiveystä ja rilliraiteita Kirjastonpuiston alla Kuva: Kalle Luoto, Pirkanmaan maakuntamuseo, 2010.

6 Kiinteä muinaisjäännös: Frenckellin paperitehtaan puuhiomo, rak. 1877
Kiinteä muinaisjäännös: Frenckellin paperitehtaan puuhiomo, rak Rauniot nykyisin maan alla. Kuva: William Lomax, 1890.

7 Kiinteä muinaisjäännös: Frenckellin paperitehtaan kalkkiuuni nyk
Kiinteä muinaisjäännös: Frenckellin paperitehtaan kalkkiuuni nyk. Eteläpuistossa. Rauniot nykyisin maan alla. Kuva: William Lomax, 1890.

8 Kiinteä muinaisjäännös: Tammerkosken alaputouksen neulapato (rak. 1898). Rauniot sijaitsevat koskenpohjassa Verkatehtaanrannan ja Takon välissä. Muinaisjäännösstatus perustuu padon rooliin Tampereen taistelussa 1918 (pato ei tuotantoprosessiin välittömästi liittyvä rakenne).

9 Kulttuuriperintökohde (ei kiinteä muinaisjäännös): yläputouksen neulapato (noin 1900). Rauniot sijaitsevat koskenpohjassa lähellä Konsulinsaarta. Kuva: Richard Thulé.

10 Kiinteä muinaisjäännös: Onkiniemen panimon (1866) raunioita Näsijärven rannalla. Kuva: Sami Raninen, Pirkanmaan maakuntamuseo,

11 Kuvat: E. A. Bergius, 1910-luku. asuinrakennus
Mältinrannan viinatehdas, per luvulla. Polttimorakennusten paikat rannassa ilmeisesti tuhoutuneet. Näsinkallion rinteessä näkyvän viinatehtaaseen liittyvän asuinrakennuksen paikka on kulttuuriperintökohde. Suojelu kaavamerkinnällä perusteltavissa, koska on mahdollisesti ainoa säilynyt jäännös viinatehtaasta...