KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA Ari Kilpi maanhankintapäällikkö Tampereen kaupunki Ari Kilpi 2.4.2017 1
Raakamaan käsitteestä Perinteisen määritelmän mukaan raakamaa on asemakaavoittamatonta maata, jonka käyttötarkoitus muuttuu ja tähän muutokseen liittyy epävarmuus. Raakamaa on haasteellinen arviointikohde. Odotukset rakentuvat tulevan asemakaavan ja sen mukaisen yhdyskuntarakenteen varaan. Myyjä ehkä laskee asemakaavan olevan jo käsillä ja saavansa asemakaavassa kaikki neliöt korttelialueiksi. Kunta katsoo asemakaavoituksen todennäköisyyttä jollain aikajänteellä ja riskiä maan tai ainakin osan siitä tulevan asemakaavoituksessa muuhun kuin yksityiseen rakennustoimintaan. Näkökulmien erot ovat niin suuret, että ostajan ja myyjän arvostukset useinkaan eivät kohtaa toisiaan ja kauppa jää syntymättä. Ari Kilpi 2.4.2017
Tampereen kaupunkiseudun maapoliittiset periaatteet hyväksytty kunnissa 2010 rakennesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä sisältyy rakennesuunnitelman selostukseen kunnat pyrkivät hankkimaan raakamaata pitkäjänteisesti niin, että raakamaavarantoja olisi vähintään 10 vuodeksi ennen asemakaavoitusta kunnat hankkivat raakamaan omistukseensa pääsääntöisesti vapaaehtoisin kaupoin kunnat pyrkivät pitämään raakamaan hintatason vakaana ei ylilyöntejä tai riman alituksia maaomistajien tasapuolinen kohtelu Ari Kilpi 2.4.2017
Maanhankinta Maanhankinta aktiivista ja johdonmukaista maanhankinta kohdennetaan erityisesti rakennesuunnitelman ja yleiskaavan kasvualueille Asemakaavoittamattomat alueet hankitaan pääsääntöisesti raakamaana kauppahintaa voidaan maksaa myös vaihtomaana tai rakennusoikeutena Pääsääntönä vapaaehtoiset kaupat ja vaihdot Lainsäädäntöön perustuvat keinot (lunastus, etuosto) poikkeustapauksissa jolloin raakamaata ei onnistuta vapaaehtoisesti hankkimaan kohtuullisessa ajassa tai kohtuullisin ehdoin Raakamaan hintataso pyritään pitämään käypänä ja vakaana, jotta merkittävä osa raakamaasta saadaan vapaaehtoisilla kaupoilla Ari Kilpi 2.4.2017
Raakamaan hintaseurantajärjestelmän periaatteet Kaupunkiseudun maapoliittisessa työryhmässä sovittiin, että Tampere kokoaa vuosittain kuntien toteutuneiden raakamaakauppojen tiedot. Raakamaa on asemakaavoittamatonta maata, joka todennäköisesti tulee yhdyskuntarakentamisen piiriin (noin 10-20 vuoden kuluessa), mutta maan käyttötarkoituksen muutokseen liittyy epävarmuus. Kunnan raakamaakauppojen yleinen hintataso tarkoittaa hintatasoa, millä pääsääntöisesti kunta on hankkinut / pyrkii jatkossa hankkimaan raakamaata. Tampereen, Nokian, Lempäälän, Ylöjärven, Pirkkalan ,Vesilahden ja Kangasalan osalta koottu vuoden 2011 raakamaakaupat. Oriveden kaupungilla ei ollut raakamaakauppoja v. 2011. Nokia, Lempäälä ja Pirkkala ovat tehneet vuonna 2011 kukin yhden hintaseurantaan soveltuvan raakamaakaupan. Kauppojen lukumäärät pieniä, luotettavuus kasvaa seuranta-ajan pidentyessä. Tulosten analysointi ja hyödyntäminen kunnissa (esim. lunastukset) Ari Kilpi 2.4.2017
Ari Kilpi 2.4.2017
Raakamaan keskihinta Ari Kilpi 2.4.2017
Raakamaan keskihinta €/m² Kauppojen keskiarvohinta €/m² Kunta Raakamaan keskihinta €/m² Kauppojen keskiarvohinta €/m² Raakamaan yleinen hintataso kunnassa min. maks. Tampere 2,32 1,74 1,52 3,13 Nokia 1,51 Lempäälä 2,74 Ylöjärvi 2,60 1,85 Pirkkala 2,73 Kangasala 0,84 1,04 0,52 1,25 Orivesi 0,00 Vesilahti 0,74 1,08 0,59 1,89 Keskiarvo 1,93 1,92 1,43 1,98 Ari Kilpi 2.4.2017
Yhteenveto Hintaselvityksen aineisto kerätty Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastosta Hakuehtoina kuntien tekemät raakamaakaupat vuonna 2011. Kauppahinnoista vähennetty puustonarvo 662 344 €. Vertailukauppoja yhteensä 26 kpl Pinta-alaa yhteensä 204,3 ha ja kauppahinnat yhteensä 4,6 milj. € Ylöjärven kaupunki on hankkinut eniten raakamaata vuonna 2011 145,6 ha lähes kaikissa kaupoissa ostohinta on ollut 2,6 €/m2 Ari Kilpi 2.4.2017