Kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnittelu ja toteuttaminen Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi/MKN maisemapalvelut Imatra 7.5.2013

Yleissuunnittelun tavoite Vesiensuojelun sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen ja säilyminen kohdealueella: suositukset kohteiden perustamisesta, kunnostamisesta tai ottamisesta hoidon piiriin viljelijöiden ja yhdistysten kannustaminen maatalousympäristön hoitoon ja vesiensuojeluun esim. erityisympäristötukea hyödyntämällä

Yleissuunnittelun eteneminen maastotöillä kartoitetaan yleissuunnittelualueen maatalousympäristön tärkeät kohteet kohteille laaditaan kunnostus/hoitosuositukset tuloksena raportti, joka toimii pohjana tarkemmille, tilakohtaisille suunnitelmille esim. erityisympäristötukea haettaessa työ tehdään yhteistyössä maanomistajien ja useiden muiden tahojen kanssa

Immalanjärven yleissuunnittelu Viime vuonna yleissuunnittelu toteutettiin Immalanjärven eteläpuolisilla alueilla ja Jäppilänniemessä

Immalanjärven yleissuunnittelu Viime vuonna yleissuunnittelu toteutettiin Immalanjärven eteläpuolisilla alueilla ja Jäppilänniemessä erilaisia kohteita listattiin 30 kpl tavoitteena ohjata vesiensuojelutoimenpiteitä sinne, missä niistä on paras hyöty sekä saada alueelle uusia erityistukikohteita sekä esimerkiksi lisää talviaikaista kasvipeitteisyyttä

Salonjoki/unterniskanjoki Saunasuolla

Salo-Peltola

Kymälahti

Jäppilänniemi

Erityisympäristötuki kannustimena erityistuet ovat osa maatalouden ympäristötuki- järjestelmää ja niillä tuetaan mm. erilaisia vesiensuojelutoimenpiteitä (esim. suojavyöhykkeet) osaa erityistuista voivat hakea viljelijöiden lisäksi rekisteröidyt yhdistykset sopimuskausi on yleensä viisi- tai kymmenvuotinen. tuen määrä useissa sopimuksissa max. 450 €/ha/v

CAP-uudistus CAP = common agricultural policy, Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka nykyinen ohjelmakausi 2007 – 2013 uuden ohjelmakauden valmistelu ja toimeenpano etenee hitaasti  käyttöön vasta 2015 uusia erityistukisopimuksia ei voinut (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta) hakea tänä vuonna, todennäköisesti ei myöskään vuonna 2014  vaikeuttaa yleissuunnitelmien suositusten täytäntöönpanoa

Maatalouskosteikot perustetaan valtaojan, puron tai muun vesistön osan yhteyteen pysyy suuren osan vuodesta veden peitossa ja on muunakin aikana koste voi muodostua monenlaisista rakenteista; pohjapadoista, tulvatasanteista, laskeutusaltaista… yleensä syvän veden alue ja matalampia osia perustaminen on mahdollista maatalouden ei-tuotannollisella investointituella, mikäli tuen asettamat ehdot täyttyvät

Maatalouskosteikot kosteikkojen vesiensuojeluvaikutus perustuu veden virtauksen hidastumiseen ja ravinteikkaan kiintoaineksen laskeutumiseen (ravinteita sitoutuu kosteikkoon myös muilla mekanismeilla) toimiva kosteikko pidättää yli puolet sinne kulkeutuvasta ravinnekuormasta kosteikkojen perustamisella edistetään vesiensuojelun lisäksi luonnon ja maiseman monimuotoisuutta

Suojavyöhykkeet ympärivuotisesti kasvipeitteisiä keskimäärin 15 metrin levyisiä kaistaleita pellon ja vesistön/valtaojan välissä hoidetaan niittämällä ja korjaamalla niittojäte pois sopivat parhaiten vesistöä kohti viettäville tai tulva-alttiille pelloille

Maanviljely & vesistöt Suojavyöhykkeet, kosteikot ja suojakaistat ovat näkyvin osa vesiensuojelutyötä. Tärkein työ vesistöjen eteen tehdään kuitenkin tavanomaisten viljelykäytäntöjen yhteydessä. Esimerkkejä: lannoitteiden käyttö luonnonhoitopeltojen sijoittelu maan rakenteesta ja peruskuivatuksesta huolehtiminen käytetyt kasvilajit ja viljelykierto.

KIITOS! Latosuon peltoaukioilta