FinDM II - tutkimus ja Diabeteksen kustannukset Suomessa - tutkimus Kansallisen diabetesohjelman Dehkon tutkimuksia: Diabeteksen esiintyvyys, ilmaantuvuus ja kustannukset 1998–2007 Kansallinen diabetesohjelma Dehko on julkaissut vuonna 2009 kaksi uutta tutkimusta: Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta selvittäneen FinDM II:n sekä Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998–2007 selvittäneen CoDiF-tutkimuksen. FinDM II on tehty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa, ja CoDiF-tutkimuksessa yhteistyökumppanina on ollut Tampereen yliopisto. Molemmat tutkimukset ovat rekisteritutkimuksia, joissa on käytetty samaa perusaineistoa. Kustannustutkimuksen tarpeita varten perusaineistoa on täydennetty eläketiedoilla.

FinDM II - tutkimus ja Diabeteksen kustannukset Suomessa - tutkimus Tutkimuskohortin muodostaminen Tutkimuskohortin muodostamisen tavoitteena oli identifioida mahdollisimman kattavasti kaikki hoidon piirissä olevat diabeetikot Suomessa. Potentiaalisina diabeetikoina pidettiin henkilöitä, joille löytyi: * diabetesdiagnoosi Poistoilmoitusrekisteristä ICD-8 aikana (1969–1986) * diabetesdiagnoosi Poistoilmoitusrekisteristä ICD-9 aikana (1987–1993) * diabetesdiagnoosi Hoitoilmoitusrekisteristä ICD-9 aikana (1994–1995) * diabetesdiagnoosi Hoitoilmoitusrekisteristä ICD-10 aikana (1996–2007) * diabetesdiagnoosi Benchmarking-tietokannasta (1998–2007) * diabetesmerkintä (insuliini_aloitettu=K tai diabetes=K) tai -diagnoosi syntymärekisteristä vuosina 1987–2007 (ICD-9 ja ICD-10) * tietoja Diabetes Suomessa (FinDM I) -hankkeen aineistosta * diabetesdiagnoosi kuolemansyytilastosta minä tahansa kuolemansyynä (1988–2006) * erityiskorvausoikeus diabeteslääkkeisiin (koodi 103) Kelan erityiskorvausrekisterissä (1988–2007) * ostomerkintä diabeteslääkkeistä (ATC-koodit A10) Kelan reseptitiedostossa (1994–2007) Kuolemansyytilastosta saadut diabeetikoiden henkilötunnukset yhdistettiin THL:n rekistereistä identifioitujen diabeetikoiden henkilötunnuksiin. Nämä lähetettiin Kelaan, jossa niihin lisättiin Kelan rekistereistä löytyneiden diabeetikoiden henkilötunnukset. Kustannustutkimuksen (CoDiF) tarpeita varten Kelassa poimittiin myös vuonna 2006 kuolleille diabeetikoille diabetesta sairastamattomat väestöverrokit. Kelan yleistietoja käyttäen pystyttiin huomioimaan muuttuneet henkilötunnukset ja lisäksi saatiin tiedot kohorttiin kuuluvien henkilöiden kotikunnista vuosien 1988–2007 loppupäivinä. Lopulliseen kohorttiin kuului 637 585 potentiaalisesti diabetesta sairastavaa henkilöä ja 9 824 diabetesta sairastamatonta verrokkia.

FinDM II - tutkimus ja Diabeteksen kustannukset Suomessa - tutkimus Aineiston muodostaminen Identifioidulle kohortille poimittiin seuraavat seurantatiedot: * Poistoilmoitusrekisteri: vuodeosastohoitojen tiedot (1969–1993) * Hoitoilmoitusrekisteri: vuodeosastohoitojen tiedot (1994–2007), päiväkirurgiset toimenpiteet (1994–2007) * Benchmarking-tietokanta: erikoissairaanhoidon avokäynnit (1998–2007) * Syntymärekisteri: tiedot synnytyksistä ja syntymätiedoista (1987–2007) * Suomen syöpärekisteri: tiedot diagnosoiduista syövistä; vuosi ja diagnoosikoodi (1953–2007) * Kuolemansyytilasto: kuolinpäivä, tilaston kuolinsyy, lääkärin antama kuolemansyy, peruskuolemansyyhyn liittyvä diagnoosi, välitön kuolemansyy, välivaiheen kuolemansyy ja myötävaikuttaneet kuolemansyyt * Munuaistautirekisteri: tiedot kohortin munuaispotilaiden hoitokerroista, hoitojen ajankohdista ja diagnooseista * Erityiskorvausrekisteri: tiedot erityiskorvausoikeuksista (1988–2007) * Reseptitiedosto: kohortin henkilöiden korvauksiin oikeuttavat lääkeostot ostokerroittain (1997–2007) * Tiedot Kelan korvaamista sairauspäivärahoista ja Kelan maksamista eläkkeistä * Eläketurvakeskuksen eläketiedot; yksityisen ja julkisen sektorin eläketiedot

Diabeteksen esiintyvyys 1988–2007 FinDM II - tutkimus ja Diabeteksen kustannukset Suomessa - tutkimus Diabeteksen esiintyvyys 1988–2007 Diabeetikoiden lukumäärä vuosittain Diabetes Suomessa (2005) ja FinDM II -tutkimusten mukaan. Päällekkäin menevien vuosien eroavaisuus johtuu siitä, että diabetesmäärittelyssä on käytetty erilaisia algoritmeja, ja lisäksi FinDM II -tutkimus on käyttänyt useampia rekistereitä kuin Diabetes Suomessa -tutkimus. Diabetes Suomessa (FinDM I) -tutkimuksen mukaan Suomessa oli 93 831 hoidossa olevaa diabeetikkoa vuonna 1988. Vuoteen 2007 mennessä hoidossa olevien diabeetikoiden määrä oli noussut 284 832:een. Diabeetikoiden kokonaismäärän kasvu oli vuosina 1997–2007 66 %, ja keskimääräinen vuotuinen kasvu oli 5,2 %. Suomalaisissa väestötutkimuksissa (Terveys 2000 ja D2D) on todettu tunnistamattoman ei-insuliiniriippuvaisen (tyypin 2) diabeteksen olevan väestössä vähintään yhtä yleinen kuin jo diagnosoitu, joten diabeetikoiden kokonaismäärä todennäköisesti reilusti ylittää 500 000.

Insuliiniriippuvaisen (tyypin 1) diabeteksen ilmaantuvuus 1997–2007 FinDM II - tutkimus ja Diabeteksen kustannukset Suomessa - tutkimus Insuliiniriippuvaisen (tyypin 1) diabeteksen ilmaantuvuus 1997–2007 Uusia insuliiniriippuvaisia diabeetikoita diagnosoitiin 1 264 vuonna 1997 ja 1 944 vuonna 2007. Ilmaantuvuus on kasvanut varsin tasaisesti, vuotuinen kasvu on ollut 4,4 %.

Ei-insuliiniriippuvaisen (tyypin 2) diabeteksen ilmaantuvuus 1997–2007 FinDM II - tutkimus ja Diabeteksen kustannukset Suomessa - tutkimus Ei-insuliiniriippuvaisen (tyypin 2) diabeteksen ilmaantuvuus 1997–2007 Uusia ei-insuliiniriippuvaisia diabeetikoita diagnosoitiin vuonna 1997 yhteensä 15 412 ja 28 733 vuonna 2007. Ilmaantuvuudessa on seuranta-aikana tapahtunut kaksi isoa hyppäystä. Ensimmäinen vuosina 2003–2004, jolloin Dehkon 2D -hanke käynnistyi. Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa tyypin 2 diabeetikot varhaisessa vaiheessa ja ohjata heidät ajoissa hoidon piiriin. Toinen hyppäys ilmaantuvuudessa on nähtävissä seurannan viimeisenä vuonna, jolloin julkaistiin Diabeteksen Käypä hoito -suositus. Suosituksessa kannustetaan tehokkaaseen lääkityksen aloittamiseen. Siksi diabeetikot tunnistautuvat rekistereistä lääkeostojen perusteella. Ei-insuliiniriippuvaisen diabeteksen vuotuinen kasvu oli seuranta-aikana 6,4 %.

FinDM II - tutkimus ja Diabeteksen kustannukset Suomessa - tutkimus Diabeetikkojen sairaanhoidon kokonaiskustannukset 1998–2007 (2007 rahassa) Diabeetikkojen sairaanhoidon kokonaiskustannukset olivat vuonna 1998 738 miljoonaa euroa ja vuonna 2007 1 351 miljoonaa euroa. Kustannusten vuotuinen kasvu oli tarkasteluajanjaksolla 6,2 %. Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito ja lääkkeet aiheuttivat diabeetikkojen sairaanhoidon suurimmat kustannuserät vuosina 1998–2007. Suurin kasvu (8,5 % vuodessa) tarkasteluajanjaksolla oli erikoissairaanhoidon avohoidossa. Muiden kustannuserien vuotuiset kasvuprosentit olivat seuraavat: perusterveydenhuollon avohoito 7,6 %, lääkkeet 7,5 %, erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito 5,9 % ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 3,7 %. Hoitovälineiden vuotuinen kasvuprosentti (3,2 %) oli pienin.

Kokonaiskustannukset /diabeetikko 1998–2007 (2007 rahassa) FinDM II - tutkimus ja Diabeteksen kustannukset Suomessa - tutkimus Kokonaiskustannukset /diabeetikko 1998–2007 (2007 rahassa) Vuonna 1998 yhden diabeetikon sairaanhoidon kokonaiskustannukset olivat 3 854 euroa, ja vuonna 2007 ne olivat 4 444 euroa. Diabeetikkojen sairaanhoidon kokonaiskustannukset diabeetikkoa kohden kasvoivat vuoteen 2005 asti, jonka jälkeen ne kääntyivät laskuun. Kustannusten laskuun vaikuttaa vuonna 2005 voimaan tullut lääkkeiden tukkuhintojen muutos, mutta tämä ei selitä laskua yksin. Diabeetikkoa kohden laskettuna nopeimmin kasvoivat erikoissairaanhoidon avohoitokustannukset (3,6 % vuodessa). Sen sijaan perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon ja hoitovälineiden kustannukset laskivat tarkasteluajanjaksolla. Diabeetikkoa kohden hoitovälineiden kustannukset laskivat 1,5 % vuodessa, ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa laskua oli 1 % vuodessa.

Lisäkustannukset 1998–2007 (2007 rahassa) FinDM II - tutkimus ja Diabeteksen kustannukset Suomessa - tutkimus Lisäkustannukset 1998–2007 (2007 rahassa) Diabeetikkojen sairaanhoidon lisäkustannukset olivat vuonna 1998 yhteensä 505,9 miljoonaa euroa ja vuonna 2007 875,9 miljoonaa euroa. Kustannusten vuotuinen kasvu ajanjaksolla oli 5,6 %. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito ja lääkkeet olivat suurimmat kustannuserät vuosina 1998–2007. Suurin kasvu tarkasteluajanjaksolla oli erikoissairaanhoidon avohoidossa 8,8 % vuodessa. Muiden kustannuserien vuotuiset kasvuprosentit olivat seuraavat: perusterveydenhuollon avohoito 7,6 %, lääkkeet 7,1 %, erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito 5,4 % ja hoitovälineet 3,2 %. Vähiten kasvoivat perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon kustannukset (3,1 %).

Diabeteksen kokonais-kustannukset vuonna 2007 (1 351 milj. €) FinDM II - tutkimus ja Diabeteksen kustannukset Suomessa - tutkimus Diabeteksen kokonais-kustannukset vuonna 2007 (1 351 milj. €) Diabeetikkojen sairaanhoidonhoidon kokonaiskustannukset olivat vuonna 2007 Suomessa 1 351 miljoonaa euroa. Suurimmat kustannuserät olivat erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito (348,0 miljoonaa euroa) ja lääkkeet (331,4 miljoonaa euroa). Perusterveydenhuollon menot olivat yhteensä 479,2 miljoonaa euroa, ja erikoissairaanhoidon menot olivat lähes saman verran (500,3 miljoonaa euroa). Molempien osuus sairaanhoidon kustannuksista oli runsas kolmasosa (36 %).

FinDM II - tutkimus ja Diabeteksen kustannukset Suomessa - tutkimus Lisäsairauksia saaneen ja niiltä välttyneen diabeetikon hoidon kokonaiskustannukset yhteensä vuonna 2007 (€ vuoden 2007 rahassa) Diabeetikoista 41,4 %:lla (N=127 144) oli seuranta-ajan päättyessä vuonna 2007 todettu jokin lisäsairaus vuosina 1998–2007. Lisäsairauksia saaneiden diabeetikkojen kustannukset vuonna 2007 olivat 735,4 miljoonaa euroa, kun lisäsairauksilta välttyneiden diabeetikkojen kustannukset olivat 348,5 miljoonaa euroa. Lisäsairauksia saaneiden tyypin 1 diabeetikkojen kustannukset olivat 2,4 kertaa ja tyypin 2 diabeetikoiden 3,2 kertaa suuremmat kuin vastaavan lisäsairauksilta välttyneen diabeetikon. Verrokkeihin verrattuna vastaavat kertoimet olivat 4,7 ja 5,1.

Yhteenveto ja pohdintaa FinDM II - tutkimus ja Diabeteksen kustannukset Suomessa - tutkimus Yhteenveto ja pohdintaa Diabeteksen esiintyvyys ja ilmaantuvuus jatkavat voimakasta kasvuaan Uusia diabeetikoita tunnistetaan vuosittain yhä enemmän Diabeetikot elävät entistä pidempään Diabeetikkojen sairaanhoidon kokonaiskustannukset, samoin lisäkustannukset, kasvaneet nopeasti, mutta kasvu selittyy pääosin esiintyvyyden kasvulla Diabeetikkoa kohti kustannukset laskeneet viime vuosina Diabeteksen aiheuttamat lisäsairaudet kuormittavat sairaanhoitoa moninkertaisesti verrattuna niihin diabeetikoihin, joilla lisäsairauksia ei ole Lisäsairauksien ennaltaehkäisyn merkitys kustannusten kasvun hillitsemisessä keskeinen

Lähteet FinDM II Sund R & Koski S. Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen – Tekninen raportti. Suomen Diabetesliitto. 2009. CoDiF Jarvala T, Raitanen J & Rissanen P. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998–2007. Suomen Diabetesliitto. 2009.