Terveyskeskuksen toiminta diabeteksen ehkäisyssä

Esitys aiheesta: "Terveyskeskuksen toiminta diabeteksen ehkäisyssä"— Esityksen transkriptio:

1 Terveyskeskuksen toiminta diabeteksen ehkäisyssä
Saaristo T, Moilanen Leena, Jokelainen Jari, Korpi-Hyövälti E, Vanhala M, Saltevo J, Niskanen L, Pölönen A, Peltonen M, Oksa H, Tuomilehto J, Uusitupa M, Keinänen-Kiukaanniemi S

2 Diabeteksen esiintyvyys Suomessa 1988–2007
Diabeetikoiden lukumäärä vuosittain Diabetes Suomessa (2005) ja FinDM II -tutkimusten mukaan. Päällekkäin menevien vuosien eroavaisuus johtuu siitä, että diabetesmäärittelyssä on käytetty erilaisia algoritmeja, ja lisäksi FinDM II -tutkimus on käyttänyt useampia rekistereitä kuin Diabetes Suomessa -tutkimus. Diabetes Suomessa (FinDM I) -tutkimuksen mukaan Suomessa oli hoidossa olevaa diabeetikkoa vuonna Vuoteen 2007 mennessä hoidossa olevien diabeetikoiden määrä oli noussut :een. Diabeetikoiden kokonaismäärän kasvu oli vuosina 1997– %, ja keskimääräinen vuotuinen kasvu oli 5,2 %. Suomalaisissa väestötutkimuksissa (Terveys 2000 ja D2D) on todettu tunnistamattoman ei-insuliiniriippuvaisen (tyypin 2) diabeteksen olevan väestössä vähintään yhtä yleinen kuin jo diagnosoitu, joten diabeetikoiden kokonaismäärä todennäköisesti reilusti ylittää Niemi, Winell.Diabetes Suomessa.Esintyvyys ja hoidon laadun vaihtelu Sund, Koski.FinDMII. Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen. Tekninen raportti 2009

3 Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt D2D-väestötutkimuksessa kolmessa sairaanhoitopiirissä (PSHP,KSSHP, EPSHP) Dehkon 2D -hankkeen alkaessa syksyllä 2004 N=1396 miestä ja 1500 naista

4 Diabetesepidemia Preventio!
Diabetesta sairastavien määrän lisääntyminen Diabeteksen esiasteiden lisääntyminen Diabeteksen riskitekijöiden lisääntyminen Diabeteksen aiheuttamien komplikaatioiden lisääntyminen Diabetespotilaiden hoito- ym. kustannusten lisääntyminen Preventio!

5 Diabetes on ehkäistävissä suuren riskin yksilöillä elämäntapamuutoksin
Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus DPS: Diabeteksen kumulatiivinen ilmaantuvuus interventio- ja kontrolliryhmissä Tuomilehto et al. New England J Med 2001; 344: Amerikkalainen diabeteksen ehkäisytutkimus DPP: Diabeteksen kumulatiivinen ilmaantuvuus eri tutkimusryhmissä Knowler at al. New Engl J Med 2002; 346:

6 Dehkon 2D-hanke, D2D (FIN-D2D) 2003-2008
Sopimuskumppanit Viisi sairaanhoitopiiriä Kansanterveyslaitos (nyk. THL) Suomen Diabetesliitto 1,5 miljoonan väestöpohja 400 toimipaikkaa, terveyskeskuksia ja työterveyshuollon toimipisteitä

7

8 Terveyskeskuksen toiminta diabeteksen ehkäisyssä D2D ja Valtimoterveyttä kaikille -hankkeiden valossa Riskinarviointi Diabetesriskin, mutta myös Valtimotautien vaaratekijöiden ja kokonaisvaaran arviointi Tunnistamatonta diabetesta sairastavien etsiminen ja ohjaus hoidon piiriin Hoitopolkujen luominen ja terveyden edistämisen mahdollisuuksien turvaaminen Varhainen puuttuminen (interventiot) diabeteksen ja valtimotautien ehkäisemiseksi Riskihenkilöiden seuranta Väestötoimien tukeminen

9 Riskinarviointi

10 Riskitesti (FINDRISC)
Löytää ne, joille on tehtävä sokerirasituskoe Käytetään diabetesriskin arviointiin muiden menetelmien ohella Auttaa väestöstrategiassa Riskirajana on (vai 12 ?) pistettä

11

12 Riskitestin käyttö D2D-hankkeessa
15p Terveydenhuollossa opportunistisesti Lääkärin, terveydenhoitajan ja työterveyshuollon vastaanotoilla terveyskeskuksissa ja työterveysasemilla, Suunnatuissa tarkastuksissa Ikäkausitarkastukset, työterveyshuollon tarkastukset Apteekeissa Kampanjoiden yhteydessä (järjestöjen kampanjoissa) Omaehtoisesti internetissä, lehtien sivuilta

13 Miten seulottu D2D:n korkean riskin kohorttiin
N=3379 miestä ja 6770 naista MIEHET NAISET Riskitesti, % Valtimotauti, % Aiempi IFG tai IGT, % Raskausdiabetes 13 Ei tiedossa D2D-loppuraportti 2009 13

14 Valtimotautiriskin arvio: FINRISKI-laskuri

15 Suuren riskin raja: 10 % (sairastuvuus)

16 Valtimotautien kuolleisuusriskiä ennustava SCORE-riskitaulukko
Suuren riskin raja: 5 % (kuolleisuus)

17 Ehdotus riskinarviomenettelyksi
Käytetään rinnakkain kahta samanarvoista testiä Diabetesriskitesti, suuren riskin raja  12 p. Valtimotautiriskitesti, ensisijaisesti FINRISKI-laskuri, suuren riskin raja  10 % valtimotautiriski ekstrapoloituna 60 ikävuoteen Riskipistelomake, rajana  4,5 pistettä, jos testiä ei voi tehdä tietokoneen ääressä Toiminta opportunistisesti tai ikäryhmä-tarkastuksissa (40-vuotiaille?) Syvänne M, Valtimoterveyttä kaikille 2010

18 Tunnistamatonta diabetesta sairastavien etsiminen ja ohjaus hoidon piiriin

19 Miksi glukoosirasituskoe?
Epidemiologinen tieto laaja Paastoglukoosi ja HbA1c eivät diagnosoi varmuudella IGT:tä Keino löytää paremmin oireeton (diagnosoimaton diabetes) Ongelmat Vie noin 3 tuntia työaikaa

20 FIN-D2D Survey 2004: Screening for asymptomatic diabetes - OGTT
Proportion of subjects with screen-detected type 2 diabetes identified with fasting and/or 2h glucose measurements. Fasting plasma glucose 7.0 mmol/l 2h plasma glucose 11.1 mmol/l 17% 28% 55%

21 Aiemmin tunnistamaton tyypin 2 diabetes 18,8 % 11,5 %
Glukoosiaineenvaihdunta lähtötilanteessa glukoosirasituskokeen perusteella korkean riskin kohortin miehillä ja naisilla. Miehet Naiset Normaali 31,9 % 50,6 % Aiemmin tunnistamaton tyypin 2 diabetes 18,8 % 11,5 % IGT 25,4 % 22,6 % IFG 23,9 % 15,3 % N= 2624 miestä ja 5357 naista. Glukoosirasituskokeiden määrät kolminkertaistuivat D2D-alueilla

22 Hoitopolkujen luominen ja terveyden edistämisen mahdollisuuksien turvaaminen

23 Riskiryhmät Dehkon D2D-hankkeessa

24 Korkean riskin henkilön hoitopolku D2D:ssa

25 D2D:ssa luotiin yli 300 uutta toimintamallia ja hyvää käytäntöä
Esimerkiksi: Elämäntapojen arviointi ja tukeminen Muutosvaiheen arviointi Vyötärönmittauksen implementointi Paikallisten diabeteksen ehkäisyn hoitopolkujen rakentaminen Painonhallinta- ja liikuntaryhmät Terveydenhuollon perinteisten työtapojen muuttaminen

26 Varhainen puuttuminen (interventiot) diabeteksen ja valtimotautien ehkäisemiseksi

27 Arviolta henkilön diabetesriski seulottu D2D-alueella vuosina eri yhteyksissä Kohtalaisen riskin kohortti n= 9 898 Riskinarviointi, glukoosirasitus-kokeet ja interventiot osana tavanomaista terveyden-huoltoa Korkean riskin kohortti vaikuttavuuden arviointia varten n=10 149 It has been estimated that at least people were screened for risk of type 2 diabetes in the project area. The exact number is impossible to document because testing occured not only in primary health care but everywhere in the society. All the individuals screening positive were advised to contact the health care and after that diagnostics, interventions and follow-up took place in the health care as part of standard treatment. The health care providers were asked to register the gathered information to the database designed specially for FIN-D2D evaluation. We wished data to be gathered on roughly high risk persons per every hospital district. Indeed all high risk individuals were not registered. Identifying people at high risk revealed two cohorts. We have data on almost people with moderate risk. In the high risk cohort we have over people with comprehensive data. In this presentation I will present some preliminary findings based on an analysis of the high-risk cohort. OGTT n=8 353 Seurantatietoa n=5 351 1-vuoden seurantatieto n=3,880 Vaikuttavuuden arviointi, seuranta

28 Miehet Naiset Ryhmäohjaus, % 8,1 17,9 Yksilöohjaus, % 66,1 61,9
Interventiosuunnitelma ja interventio- ja lääkärikäynnit korkean riskin kohortin miehillä ja naisilla n=3421 miestä ja 6845 naista Miehet Naiset Ryhmäohjaus, % 8,1 17,9 Yksilöohjaus, % 66,1 61,9 Omatoiminen, % 11,3 10,9 Ei halukas interventioon, % 9,7 6,4 Väh. 1 interventiokäynti, % 45,0 46,6 Interv. kertoja keskimäärin 2,7 3,0 ≥ 4 interventiokäyntiä, % 23,7 28,4  Lääkärikäynti tehty % 32,7 27,2

29 Riskitekijöiden muutoksia korkean riskin kohortin henkilöillä vuoden seurannassa
Miehet Naiset Lähtötilanteen keskiarvo Absoluuttinen muutos Paino (kg) 96,5 -1,02 84,1 -0,88 Vyötärö (cm) 107,8 -1,06 99,8 -0,98 RR syst (mmHg) 142,2 -0,75 138,9 -1,67 RR diast (mmHg 88,1 -1,30 85,5 -1,33 Kolesteroli (mmol/l) 5,1 -0,26 5,2 -0,12 D2D-loppurapoportti 2009 n=1492 miestä ja naista

30 Riskitekijöiden muutoksia D2D:n korkean riskin kohortin henkilöillä interventioiden tehokkuuden mukaan (PPSHP osatuloksia) Ei interventioita Vähintään 4 interventiokäyntiä n Muutos Paino, kg 309 -0.4 232 -2.7 Vyötärö, cm 278 -0.8 216 -2.8 RR syst mmHg 304 -0.3 226 -3.6 BP diast mmHg -1.3 Kolesteroli mmol/l 297 -0.2 229 -0.1 We have analysed a smaller part of the high risk cohort composed of participants from the Northern Ostrobothnia hospital district by intensity of interventions. If the participants had at least four intervention visits according to protocol the change was bigger. Näkkyykö napa. PPSHP:n alueellinen loppuraportti 4/ 2008

31 OGTT classification at baseline and during the one year follow-up in the FIN-D2D high risk men and women. Nl=926 men and 1972 women OGTT Men Baseline Men Follow- up Women Baseline Women Follow-up Normal % 39.4 45.2 53.9 59.6 IFG % 29.7 23.3 18.2 15.8 IGT % 30.9 21.3 27.9 19.0 Did these kinds of minor changes have any effect on glucose tolerance at all? Yes they did. In the high risk cohort after the follow-up of one year there were some positive changes in the prevalence of glucose tolerance. D2D-loppuraportti 2009

32 Riskihenkilöiden seuranta

33 Löydöksenä IFG (kohonnut paastosokeri)
Hoitona elintapaohjaus Riippuen sukuhistoriasta ja riski-tekijöistä uusi paastoglukoosi (6-12kk) ja glukoosirasituskoe (1-5 v)

34 Löydöksenä IGT (heikentynyt glukoosinsieto
Hoitona elintapaohjaus Riippuen sukuhistoriasta ja riskitekijöistä uusi glukoosirasituskoe (1-3 v) Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus =>diabetesriskin alenema 58% painonpudotus liikunnan lisäys kovien rasvojen vähentäminen kuitujen lisäys Lääkehoidon asema selkiytymätön

35 Väestötoimien tukeminen

36 Terveyden edistäminen
Terveyspalvelut ja -järjestelmät Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn kokonaiskenttä Terveyden edistäminen Joukkoviestintä Sosiaalinen markkinointi Työhön liittyvät kannustimet Tehokas riskihenkilöiden seulonta Tehokas ehkäisyohjelmien levitys terveydenhuollossa Terveyspolitiikka Mid-talk transition – so in the area of secondary prevention we would consider this a qualified success Mid-talk transition – areas where contribution unclear – add circles for health promotion and health protection efforts with examples. Health Services Improved glycemic control Hypertension treatment and control Cholesterol treatment and control Treatment and management of CVD risk factors Medical management and revascularization for CVD Health Systems Multi-component Disease management programs Guidelines dissemination and implementation Registry development and risk stratification Feedback and reminder systems Continuous Quality Improvement approaches Terveysohjelmia tukeva lainsäädäntö Muutokset ruokapolitiikassa Ympäriston ja yhteiskunnan muutokset lihavuuden torjunnassa ja liikunnan edistämisessä

37 Yleistyvä diabetes ja valtimotaudit– miten ehkäistä?
Riskinarviointi terveydenhuollon rutiiniksi Syömistottumukset, liikunta, painonhallinta Osaamista ja aikaa elämäntapojen ohjaamiseen D2D-hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Miten tavoittaa miehet ja vähemmän koulutetut naiset? Sairaanhoitopiiri voi tukea perusterveydenhuoltoa ja työterveyshuoltoa terveyden edistämistyössä (koulutus, materiaalin tuottaminen, koordinointi, terveystilastot) Terveydenhuollon lisäksi tarvitaan panosta potilas- ja kansanterveysjärjestöiltä, liikuntatoimelta, koulutoimelta, urheiluseuroilta, joukkoruokailulta, kaupalta, päättäjiltä ym.