Pro gradu Aapeli Leminen

Esitys aiheesta: "Pro gradu Aapeli Leminen"— Esityksen transkriptio:

1 Pro gradu Aapeli Leminen aapeli.leminen@gmail.com
Potilaiden liikkumiskustannukset ja omaseurannan kehittämisen kustannusvaikutukset tyypin 2 diabeteksen seurannassa Pohjois-Karjalassa Pro gradu Aapeli Leminen

2 Taustaa Osa Pohjois-Karjalassa vuoden 2012 lopussa aloitettua tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on hyödyntää maakunnallisesti yhtenäistä potilastietojärjestelmää tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien hoidon laadun arviointiin sekä alueellisten erojen ja niitä selittävien tekijöiden tutkimukseen Tyypin 2 diabetes on yksi Suomen yleisimmistä kansantaudeista, sillä sitä sairastaa 300 000 ihmistä. Lisäksi arviolta 150 000 ihmistä sairastaa tautia tietämättään Suorien hoitokustannusten lisäksi sairaus aiheuttaa monia epäsuoria kustannuksia, jotka huomioidaan vain harvoin taloudellisissa arvioinneissa Tyypin 2 diabeteksen seurantaan liittyviä potilaiden matka- ja aikakustannuksia ei ole tutkittu, vaikka tiheän seurannan ja suuren potilasmäärän vuoksi kustannukset voivat olla merkittäviä sekä potilaille että yhteiskunnalle Seurantaan liittyy vuosittain 2-6 käyntiä terveydenhuollon toimipaikassa

3 Taustaa Sote-uudistus: mahdolliset terveyskeskusten sulkemiset?
 Hoidon ja potilaiden väliset etäisyydet kasvavat ja kustannukset nousevat Diabeteksen omaseurantajärjestelmää kehittämällä pyritään vähentämään potilaiden liikkumistarvetta Osa terveyskeskuskäynneistä ja laboratoriossa tehtävistä verensokerimittauksista voidaan korvata potilaiden omamittauksilla

4 Mitä tutkittiin? Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää kustannusmalli, jonka avulla voidaan mitata terveyspalveluiden saavutettavuutta sekä potilaiden liikkumiskustannuksia ja aikamenetyksiä tyypin 2 diabeteksen seurannassa Mallia testattiin Pohjois-Karjalan alueella Tutkimuksessa testattiin lisäksi kahta mahdollista tulevaisuuden skenaariota, joilla arvioitiin erityisesti sitä, missä määrin diabeteksen omaseurantaa kehittämällä pystyttäisiin kompensoimaan terveydenhuollon toimipaikkojen määrän vähentymisestä aiheutuvaa terveyspalveluiden saavutettavuuden heikentymistä ja suurempia liikkumiskustannuksia

5 Tutkimuskysymykset Miten terveyspalveluiden saavutettavuus ja potilaiden ajalliset sekä rahalliset liikkumiskustannukset vaikuttavat tyypin 2 diabeteksen seurannan kokonaiskustannuksiin Pohjois-Karjalassa? Mitkä ovat liikkumiskustannukset T2D potilasaineistolla (10 204 potilasta) ja miten kustannukset jakautuvat alueellisesti? Mitkä ovat seurannan kokonaiskustannukset Pohjois-Karjalassa, kun lasketaan yhteen vastaanottokäynteihin liittyvät kustannukset sekä potilaiden liikkumisesta aiheutuvat kustannukset? Voidaanko diabeteksen omaseurannan laajemmalla ja systemaattisella käyttöönotolla kompensoida seurannan kokonaiskustannusten kasvua tilanteessa, jossa terveydenhuollon toimipaikkojen määrä vähenee ja liikkumiskustannukset kasvavat? Paljonko T2D potilasjoukon liikkumiskustannukset kasvavat, jos Pohjois-Karjalasta suljetaan kolme asiointimäärältään ja saavutettavuudeltaan vähiten tärkeää seurantaan liittyvää toimipaikkaa? Voidaanko T2D seurannan kokonaiskustannuksissa saavuttaa säästöjä omaseurannan tehokkaammalla hyödyntämisellä ja miten suuria mahdolliset säästöt ovat sekä nykytilanteessa että edellä mainitun skenaarion toteutuessa? Miten potilasaineisto sekä paikkatietomenetelmät soveltuvat potilaiden liikkumisen tarkasteluun ja kuinka luotettavia tuloksia kustannuksia mallintamalla voidaan saada?

6 Tutkimusalue Sairastavuus indeksillä mitattuna Suomen toiseksi suurinta. Indeksissä näkyy myös terveydenhuoltohenkilöstön aktiivisuus diagnosoimattomien diabetespotilaiden seurannassa.

7 Aineisto Aineiston käsittely
Mediatri: Pohjois-Karjalan maakunnallisesti yhtenäinen sähköinen potilastietojärjestelmä, johon kirjataan tiedot kaikkien kuntien terveyskeskuksista ja Pohjois-Karjalan keskussairaalasta Vuodelta 2012 poimitut tyypin 2 diabeetikkoa ja potilaiden perustiedot, diabeteksen hoitoon liittyviä mittaustuloksia sekä osoitetiedot, jotka voidaan geokoodata koordinaattipisteiksi Erikseen terveyskeskusten potilaskäyntiaineisto, josta käy ilmi jokaisen potilaan käyntikohde ja seurantakäyntien lukumäärä Tilastokeskukselta potilasjoukkoa koskevia ansiotulo-, autonomistus ja SES-tietoja Tieverkkona ESRI:n tie- ja katuverkko (STK) vuodelta 2015 Aineisto Aineiston käsittely

8 Kustannusmalli rakennettu Esri ArcGIS paikkatieto- ohjelmiston Model Builder -työkalulla
Malli laskee tietyssä terveydenhuollon toimipaikassa asioivalle potilas-joukolle vuosittaiset suorat liikkumiskustannukset, liikkumiseen käytetyn ajan rahallisen arvon, suorat seurantaan liittyvien vastaanottokäyntien ja mittausten kustannukset sekä hoitoon kuluvan ajan rahallisen arvon Kustannusmalli   Diabeteksen omaseurannan kustannusvaikutuksia tarkastellessa vastaanotto-käynteihin liittyvien kustannusten laskutapa muuttuu omamittausten vuoksi, jolloin yhtälö voidaan esittää muodossa:

9 Menetelmät Verkostoanalyysi Kustannusten laskeminen
OD Cost Matrix -menetelmä Lähtöpisteinä potilaiden kotiosoitteet ja kohteina potilaskäyntiaineiston perusteella määritetyt terveydenhuollon toimipaikat Lasketaan nopeimmat reitit tieverkkoa pitkin eri liikkumismuodoilla sekä pituudet nopeimmille reiteille Kustannusten laskeminen Lasketaan rahalliset kustannukset matkan pituuden ja liikkumismuodon mukaan Arvotetaan matkustamiseen menetettyä aikaa rahassa Perustuu siihen, että menetetty aika olisi voitu käyttää tuottavampaan tai hyödyllisempään tarkoitukseen, kuten työntekoon tai vapaa-ajan viettämiseen Lasketaan seurantakäynneille myös hoitokustannukset ja hoitoon liittyvät aikamenetykset

10 Menetelmät Skenaarioanalyysit
Lokaatio-allokaatio: poistetaan tarkastelusta kysynnältään ja saavutettavuudeltaan vähiten tärkeät 3 toimipaikkaa Lokaatio-allokaatio optimoi toimipaikkojen ja Pohjois-Karjalan YKR-väestöaineiston (kysyntäpisteiden) perusteella saavutettavuudeltaan tärkeimmät sijainnit ja samalla saadaan selville vähemmän tärkeät sijainnit (halutaan alkuperäisistä 22 toimipaikasta 18 tärkeintä)  Lasketaan uudet liikkumiskustannukset Omaseurannan tehokas käyttöönotto vähentäisi vuosittaisia seurantakäyntejä noin puolella  Skenaariossa pois jäävien vastaanottokäyntien ja laboratoriomittausten kustannukset korvataan omamittausten ja sähköisen palautejärjestelmän kustannuksilla  Lasketaan kustannussäästöt sekä alkuperäisessä tilanteessa että 3:n toimipaikan poistamisen jälkeen

11 Tulokset – potilaiden liikkumiskustannukset

12 Tulokset – seurannan kokonaiskustannukset ja omaseurannan kustannusvaikutukset
Epäsuorat kustannukset tyypin 2 diabeteksen seurannassa ~21 %

13 Tulokset - liikkumiskustannukset terveydenhuollon toimipaikkojen vähentämisen jälkeen
Lähtötilanne (€) Skenaario (3 toimipaikkaa suljettu) (€) Muutos (€) Muutos (%) Vuosittaiset liikkumiskustannukset ,58 ,31 37 266,73 9,2 Suorat liikkumisesta aiheutuvat kustannukset ,89 ,03 34 100,14 10,2 Liikkumisen aikakustannukset 72 883,69 76 050,28 3 166,59 4,3 Kevyt liikenne 4 826,08 4 565,09 -260,99 -5,4 Henkilöauto ,17 ,74 22 528,58 10,8 Linja-auto 38 456,16 0,00 0,0 Taksi ,17 ,31 14 999,15 9,7 Keskimääräiset vuosittaiset liikkumiskustannukset toimipaikkaa vaihtanutta potilasta (460) kohti 41,91 122,93 81,01 193,3 Yhden seurantakäynnin keskimääräiset liikkumiskustannukset toimipaikkaa vaihtanutta potilasta (460) kohti 10,87 21,50 10,64 97,9 Muutos pieni koko maakunnan näkökulmasta, mutta liikkumiskustannukset nousevat huomattavasti yksittäisillä potilailla

14 Tulokset – omaseurannan kustannusvaikutukset toimipaikkojen vähentämisen jälkeen
Lähtötilanne (€) Skenaario (3 toimipaikkaa suljettu ja omaseuranta korvaa osan käynneistä) (€) Muutos (€) Muutos (%) Vuosittaiset tyypin 2 diabeteksen seurannan kokonaiskustannukset ,62 ,65 ,97 -56,3 Keskiarvo yhtä potilasta kohti vuodessa 279,53 122,28 -157,26 Vastaanottokäyntien kustannukset ,04 ,31 ,73 -55,7 Vastaanottokäynneistä ja mittauksista aiheutuvat kustannukset (skenaariossa mukana myös omaseurannan kustannukset) ,00 ,00 ,00 -56,5 Vastaanottokäyntien ja mittausten aikakustannukset (skenaariossa mukana myös omaseurantaan liittyvät aikakustannukset) ,04 67 621,31 ,73 -41,5 Liikkumiskustannukset ,58 ,96 ,62 -59,0 Suorat liikkumisesta aiheutuvat kustannukset ,89 ,99 ,90 -58,7 Liikkumisen aikakustannukset 72 883,69 28 733,97 ,72 -60,6 Keskimääräiset vuosittaiset liikkumis- kustannukset toimipaikkaa vaihtanutta potilasta (460) kohti 41,91 47,50 5,58 13,3 Vrt. Muutos ilman omaseurantaa 193,3 %

15 Johtopäätökset Potilaiden liikkumiskustannukset muodostavat merkittävän osan tyypin 2 diabeetikkojen seurantakustannuksista erityisesti syrjäisillä alueilla liikkuminen maksaa Suomessa vuosittain arviolta 7-10 miljoonaa euroa Omaseurannasta syntyvät säästöt voivat puolittaa tyypin 2 diabeteksen seurannan kustannukset, joten omaseurannan kehittämistä kannattaa jatkaa ja sen tulokset tulisi ottaa entistä kiinteämmin osaksi seurannan toteuttamista Suomessa vuosittaiset säästöt olisivat arviolta miljoonaa euroa Omaseurannan avulla voidaan myös kompensoida terveydenhuollon toimipaikkojen määrän vähentämisestä aiheutuvaa terveyspalveluiden saavutettavuuden heikkenemistä ja liikkumiskustannusten kasvua Tutkimuksessa kehitettyä menetelmää ja mallia voidaan hyödyntää laajemmin koskien myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoja ja potilasryhmiä Paikkatietomenetelmät ja potilastietojärjestelmät tarjoavat monia tutkimusmahdollisuuksia terveydenhuoltosektorissa ja maantieteessä

16 Kiitos! Tutkimus ladattavissa: UEF Electronic Publications  Aapeli Leminen