TYÖTTÖMYYS KUNNAN NÄKÖKULMASTA Työmarkkinatukiuudistus 1.1.2006 Kunnan velvoitteeksi tuli kustantaa puolet niiden passiivisten työttömien työmarkkinatuesta, joille oli tukea maksettu vähintään 500 päivältä Vuodelle 2006 määrärahaa varattiin Urjalan kunnassa 300.000 euroa (käyttö 270.000 euroa)

TYÖTTÖMYYDEN TUNNUSLUKUJA Työttömyysprosentti 13,3 % tammikuussa 2006 11,8 % joulukuussa 2006 (Pirkanmaa 9,9%) viimeisin tilasto on elokuulta 2007, jolloin se oli 9,1 % Joulukuussa 2006 työttömiä henkilöitä oli 295 heistä kolmasosalla (noin 100) oli takanaan yli vuoden työttömyys (Pirkanmaalla neljäsosalla) Työmarkkinatuen saajista Urjalassa 2000-päiväisten osuus on kesäkuussa 2006 ollut 30 % (Koko maassa osuus on 18 %) Urjalassa työttömyys on hyvin pitkä-aikaista ja henkilökohtaisten palvelujen tarve suurta

SOSIAALITOIMEN TUNNUSLUKUJA (huhtikuussa 2007 tehty toimeentulotuen asiakaskartoitus ) Huhtikuussa 2007 toimeentulotuki-asiakkaina on ollut 116 taloutta 124 vuonna 2006 ja 148 vuonna 2005 Asiakkaita yhteensä 190, joista 136 aikuista ja 54 lasta 205, 144 ja 61 vuonna 2006 64 % yksinasuvia ja 27 % lapsiperheitä Naisia 56 % ja miehiä 44 %

TOIMEENTULOTUEN ASIAKKAISTA: 81 % asiakkaista oli asioinut toimeentulotuessa säännöllisesti vähintään vuoden ajan 18,4 % oli eläkkeellä 10,3 % oli töissä 48,5 % (66 henkilöä) oli työttömänä (osuus vähenee vuosittain) 38 % oli kokonaan ilman työttömyysturvaa Samanaikaisesti 73 henkilöä sai passiivista työmarkkinatukea Näistä 33 sai myös toimeentulotukea 40 passiivista työmarkkinatuen saajaa ei ollut toimeentulotukiasiakkaana. 55 % passiivituen saajista ei ole tiedossa sosiaalitoimessa ja siten kunnan palvelujen saavutettavissa!

ASIAKKUUDEN TAUSTOJA Päihdeongelmaisia 24 % 73 % heistä on työttömiä Mielenterveysongelmaisia 18 % 56 % heistä on työttömiä Sekä päihde- että mielenterveysongelmaisia 5 % Joka viidennellä taloudella on ulosottoja Millä keinoilla työllistettävissä?

NUORET ASIAKKAAT Alle 25-vuotiaita toimeentulotuki-asiakkaita 20 Heistä työttömänä 7 nuorta (13 nuorta vuonna 2006) 6 ilman työttömyysturvaa (12 vuonna 2006)

TYÖMARKKINATUEN LÄHTÖTILANNE VUONNA 2006 Työmarkkinatuen saajina 92 henkilöä tammikuussa 2006 keskimäärin 86,7 henkilöä kuukausittain vuonna 2006 vuonna 2006 eniten kesäkuussa 95 henkilöä ja vähiten joulukuussa 75 henkilöä

TYÖMARKKINATUKI Työmarkkinatuen kuntaosuus 24.645 euroa tammikuussa 2006 Keskimäärin 22.554 euroa kuukaudessa vuonna 2006 21.356 euroa tammikuussa 2007 Keskimäärin 18.221 euroa kuukaudessa ajalla tammi-syyskuu 2007 Vuonna 2006 korkein kuukausi maaliskuun 25.668 euroa ja alhaisin marraskuun 18.329 euroa Vuonna 2007 korkein kuukausi tammikuun 21.356 euroa ja alhaisin syyskuun 14.927 euroa

MITÄ TEHDÄÄN? Miten kunta kykenee löytämään ratkaisua suureen menolisäykseen? Työttömyyden vähentämiseksi on luotava toimintamalli moniammatillisesta ja suunnitelmallisesta yhteistyöstä. Sen pohjalta syntyi seutukunnallinen työvoiman palvelukeskus yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa Urjalan kunnan talousarviossa nämä kustannukset on tarkoitus kattaa työmarkkinatukeen varatusta määrärahasta.

TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS Työvoiman palvelukeskuksen toiminnan avulla pyritään työttömiä aktivoimalla vähentämään työttömyyden lisäksi myös köyhyyttä, syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. Tavoitteena on myös lisätä työttömien taloudellista, sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä elämänhallintaa ja siten ehkäistä henkilöiden ja perheiden ongelmia. Kuntatyöntekijöitä yhteensä neljä, joiden kustannukset jaetaan neljän kunnan kesken yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden suhteessa

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki (189/2001) velvoittaa kunnan sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston tekemään aktivointisuunnitelman yhteistyössä pitkään työttömänä olleen, työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen henkilön kanssa. Tällaisen henkilön työ- ja toimintakykyä voidaan parantaa kuntouttavan työtoiminnan avulla. Työtoiminta pyritään räätälöimään yksilöllisistä tarpeista lähtien ja sen järjestämisessä otetaan huomioon työ- ja toimintakyky, niin että työtoiminta jatkossa edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Taustatekijöiden selvittely erityisen tärkeää, jotta asiakasta ei ohjattaisi vääränlaisiin ja tehottomiin toimenpiteisiin

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Kuntouttava työtoiminta on KUNNAN toimintaa sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua ja sen järjestämisestä päättää kunta. Mutta sitä ei tarvitse järjestää YKSIN Kunta voi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa joko itse tai sopia sen järjestämisestä toisen kunnan, kuntayhtymän, yhdistyksen, säätiön, valtion viraston tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä Arvioidaan vääristävän yritysten kilpailua Työtoimintaan osallistuminen on palkatonta

TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Kunnalla on oikeus saada kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä valtion korvauksena työllisyysmäärärahoista 10,09 euroa päivää ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa henkilöä kohti. Korvaus maksetaan jälkikäteen niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Valtio maksaa 500 päivän jälkeenkin niiden työmarkkinatuen saajien kustannukset, jotka osallistuvat kuntouttavaan työtoimintaan. Mikäli henkilö ei ole työmarkkinatuen saaja, korvaa kunta osallistumispäiviltä henkilölle 8 euroa/päivä. Työmarkkinatuen saajan kohdalla tämän kustantaa valtio. Kunta korvaa todelliset matkakustannukset. Aktivointisuunnitelmien tekemiseen, uusimisiin ja tarkistuksiin kunnat käyttävät keskimäärin 100 euroa suunnitelmaa kohti. Kuntouttavan työtoiminnan keskimääräiset nettomenot olivat vuonna 2002 asiakkaan työssäolopäivää kohti 29 euroa.

TYÖMARKKINATUKI Työmarkkinatuen saajina: 92 henkilöä tammikuussa 2006 keskimäärin 86,7 henkilöä kuukausittain vuonna 2006 78 henkilöä tammikuussa 2007 keskimäärin 71 henkilöä kuukausittain ajalla tammi-syyskuu 2007 Vuonna 2006 eniten kesäkuussa 95 henkilöä ja vähiten joulukuussa 75 henkilöä Vuonna 2007 eniten tammikuussa 78 henkilöä ja vähiten syyskuussa 63 henkilöä

TYÖMARKKINATUKIMUUTOKSET Maksettuja tukia arviolta 50.000 euroa vähemmän/vuosi Työvoiman palvelukeskuksen kustannukset noin 30.000 euroa/vuosi

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Osallistujia kuntouttavassa työtoiminnassa on pääsääntöisesti ollut vain yksi henkilö kunnan työpajalla Työvoiman palvelukeskuksen ottaessa vastuun kuntouttavan työtoiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta asiakkaalle on myös sosiaalitoimessa ”herätty” toiminnan järjestämiseen Kunnan omassa toiminnassa järjestetään kuntouttavaa työtoimintaa Toistaiseksi vain sosiaalitoimessa Lähes kaikissa toimipisteissä on valmius ottaa vastaan osallistujia

MUUT JÄRJESTÄJÄT Kunta ei pysty tarjoamaan työttömille riittävää määrää tai riittävän monipuolisia tehtäviä työtoimintaa varten. Erityisen tärkeää huomioida yksilöllisyys ja henkilökohtaiset resurssit Toukokuussa lähestytty kirjeitse suurimpia yhdistyksiä ja tiedossa olevia työttömien työllistäjiä Sopimus tehty toistaiseksi 4H:n, Työttömien yhdistyksen ja seurakunnan kanssa Halukkuutta on lisätä sopimusten määrää muidenkin yhdistysten kanssa Kunta ja kuntalaiset tarvitsevat yhteistyötä

NYKYTILANNE Lokakuussa 2007 osallistujia on viisi henkilöä (joista yksi keskeytti) Kaksi työpajalla, kaksi vanhainkodissa ja yksi työttömien yhdistyksessä Aloitettu elo-syyskuussa Mikäli syyskuussa viisi henkilöä on osallistunut kuntouttavaan työtoimintaan päivittäin: Työmarkkinatukisäästö on noin 300 euroa/henkilö eli yhteensä 1500 euroa Kunnan saamat korvaukset 21 työpäivältä ovat 212 euroa

MUUT VAIKUTUKSET Köyhyyden, syrjäytymisen ja huono-osaisuuden väheneminen. Työttömien taloudellisen, sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin sekä elämänhallinnan lisääntyminen henkilöiden ja perheiden ongelmia ehkäisy Näkyy sosiaalitoimessa, terveydenhuollossa, katukuvassa

KEHITTÄMISNÄKYMIÄ Laajeneva joukko järjestäjiä, jolloin henkilölle voidaan paremmin räätälöidä juuri hänen tarpeitaan vastaava työtoimintamalli Terveydenhuolto mukana verkostossa Vajaakuntoisuus ei välttämättä este työtoiminnalle Ohjaus kehittyy Työnteosta kohti kuntoutusta Painopistettä enemmän palvelun järjestäjästä palvelun saajaan Kunnan mahdollisuudet kunnan tarjoamien palvelujen laajentamiseen työtoiminnan avulla Kuntouttavan työtoiminnan järjestämistavat kehittyvät (esim. seinätön työpaja) Viranomaisten välinen yhteistyö paranee Työllistyminen? Edellyttää työvoiman kysynnän kasvua Kouluttautuminen? Pääpaino sosiaalisessa kuntoutuksessa – nimenmuutosehdotus: Laki työttömien aktivointiyhteistyöstä (STM, Kuntouttavan työtoiminnan ohjausryhmän esitys) Varteenotettava vaihtoehto joutilaisuudelle