Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen – seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys Siirtolaisuusinstituutti Maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki Kalle Myllymäki

Varsinais-Suomi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotossa  ensimmäiset kiintiöpakolaiset 1970-luvulla; chileläiset  Turku aloitti säännöllisen kiintiöpakolaisten vastaanoton 1980-luvun lopulla  Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus –Turkuun 1990 (SPR) ja –Perniöön 1991 (valtio – toiminta päättyi 2008) 2 Kalle Myllymäki

jatkoa  Suomen ensimmäinen ryhmäkoti aloitti Perniössä 1992 (-2007), toiminta kesti 15-vuotta  SPR perusti ryhmäkodin Naantaliin 2004, nuorisoyksikön Turkuun 2005, ryhmäkoti siirtyi Turkuun 2007  Laajennus Punkalaitumelle 2009 (-2013) - ryhmäkoti ja tukiasunnot  Vuonna 2013 Varsinais-Suomeen saapui noin 300 pakolaista, joista 15 oli ilman huoltaa olevia alaikäisiä 3 Kalle Myllymäki

Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa  SPR ylläpitää 14-paikkaista ryhmäkotia, tukiasuntojen toiminta lakkaa –Toiminnan ohjaamisesta vastaa Maahanmuuttovirasto ja SM  Turun ensi- ja turvakoti ry ylläpitää 7-paikkaista perheryhmäkotia –perustuu sopimukseen Turun kaupungin kanssa, –ELY-keskus sijoittaa oleskeluluvan saaneita lapsia, –Ikäraja –vuotta –Toiminnan ohjaamisesta vastaavat ELY:t ja TEM 4 Kalle Myllymäki

jatkoa  Alaikäisille tarjottavat tuetun asumisen palvelut –vuonna 2005 pilotoitiin Raision kaupungin johdolla PAVAKE-hankkeessa –hyvät kokemukset vuotiaiden itsenäisestä asumisesta kunnassa –malli siirretty 2010 Kaarinaan, Lietoon ja Naantaliin –Palveluntuottajana Kaarinassa Care Component, muualla Ehjä ry  Pansion ryhmäkodissa oleskeluluvan saaneet sijoitetaan em. kuntiin tai Turun perheryhmäkotiin –ELY-keskus tekee kunnan kanssa sopimuksen erityiskustannusten korvaamisesta 21-v:een asti –avohuollon tukitoimet (lastensuojelulain mukaiset) 5 Kalle Myllymäki

jatkoa  Jatkossa Varsinais-Suomessa näyttäisi olevan riittävästi paikkoja niille ryhmäkodin lapsille, jotka saavat oleskeluluvan  Jos alaikäisten määrä yllättäen nousee, niin kuntapaikkoja ei saada nopeasti lisättyä  Myös Turussa olisi hyvä, jos tuetun asumisen malli saataisiin käyttöön ja jälkihuoltoon rinnastettavia palveluja olisi käytössä 6 Kalle Myllymäki

jatkoa  Pula kuntapaikoista on aikuisten puolella johtanut hallitsemattomaan kuntiin muuttoon, ns. itsenäinen muutto - Varsinais-Suomessa erityisesti Turkuun ja Raisioon  Onnistunut kotouttaminen edellyttää kuntien aktiivisuutta – kuntien mielipiteitä tulee kuunnella ennen ryhmäkodin perustamista (Migri) 7 Kalle Myllymäki

Huomioita  Turvapaikanhakijoiden vastaanotto on vaihtelevaa; hakijamäärien muutoksiin on reagoitava nopeasti  Majoitusratkaisut ovat usein perustuneet ensivaiheen vastaanoton tarpeisiin; lapset on ollut pakko sijoittaa ”johonkin”  Tästä on seurannut se, että ilman huoltajaa tulevien lasten vastaanottoa on suunniteltu ja sitä on ohjannut vastaanotto-näkökulma 8 Kalle Myllymäki

jatkoa  Huomiota ei ole kiinnitetty tarpeeksi lasten pitkäjänteiseen kotouttamiseen ja kuntayhteistyöhön  Alaikäisten vastaanotto tulee nähdä prosessina, jossa painopistettä tulisi selkeästi kohdentaa jälkihuoltoon ja perusopetuksen turvaamiseen 9 Kalle Myllymäki

Ryhmäkodit  ryhmäkodit on pääsääntöisesti sijoitettu aikuisille tarkoitettujen vastaanottokeskusten yhteyteen  alaikäisten vastaanotossa sekoittuvat kotoutuminen ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto; niiden tavoitteet ja tehtävät eivät ole yhdenmukaisia 10 Kalle Myllymäki

jatkoa  Nykyinen yhdistetty prk/rk –malli, joka on käytössä muualla Suomessa, ei toimi kotouttamisen kannalta parhaalla tavalla -> kuntien kototyö/lastensuojelun näkökulma olisi saatava paremmin mukaan jo alusta saakka  Alaikäisille tarkoitettuja yksiköitä ei pidä sijoittaa vastaanottokeskusten yhteyteen (yhteinen hallinto eri juttu) 11 Kalle Myllymäki

jatkoa  Ryhmä- ja perheryhmäkodit pitäisi pääsääntöisesti sijoittaa erilleen (vrt. laitoksen koko) –päätöksen odotusajan kriisi ja sen tuoma epävarmuus ja levottomuus  Transit –malli ei palvele lapsen etua –edustajan vaihtuminen tai pitkä etäisyys edustajaan –asuinpaikan vaihdot pitäisi rajata minimiin (perusturvallisuus)  Riittävän suuret tilat ja mielellään yhden hengen huoneet 12 Kalle Myllymäki

jatkoa  Kunnat on saatava sitoutumaan pitkäjänteiseen lastensuojelutyöhön (korvaukset nykyisin mahdollisia)  Tutkimusta lasten myöhemmistä vaiheista tarvitaan –mitä on tapahtunut viiden vuoden kuluttua –mitä on tapahtunut kymmenen vuoden kuluttua  Murrosikäisenä tulleiden perusopetus tulisi turvata 13 Kalle Myllymäki

jatkoa  valtakunnallista koordinaatiota ja ohjausta lisättävä –turvapaikanhakijalasten sijoittamisessa ryhmäkoteihin –yhteys kuntasijoitusmahdollisuuksiin huomioitava  STM ja aluehallintovirastojen osaaminen ja asiantuntemus tulee saada kuntien ja vastaanottojärjestelmän käyttöön  Yhteistyötä yksityisten lastensuojelulaitosten kanssa kehitettävä  Perheryhmäkoteja tulee olla riittävästi –joka puolella Suomea 14 Kalle Myllymäki