Punaisen Ristin pakolaistyö ja perheenyhdistäminen

Esitys aiheesta: "Punaisen Ristin pakolaistyö ja perheenyhdistäminen"— Esityksen transkriptio:

1 Punaisen Ristin pakolaistyö ja perheenyhdistäminen
Leena-Kaisa Åberg, pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Lieksa

2 Punaisen Ristin pakolaistyö Suomessa ja maailmalla
Punaisen Ristin/Puolikuun maailmanlaajuinen liike mukana pakolaisten vastaanotossa eri puolilla maailmaa (sekä sotien ja konfliktien että luonnononnettomuuksien vuoksi kotinsa jättäneet) Monissa Euroopan maissa Punainen Risti mukana turvapaikanhakijoiden vastaanotossa Perustehtävänä auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia, joihin turvapaikanhakijat ja pakolaiset kuuluvat Toiminnan lähtökohtana periaatteemme, joista keskeisenä inhimillisyys - ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen Tehtävänä auttaa viranomaisia – kuitenkin aina lähtökohtana riippumattomuus eli määrittelemme itse toiminnan periaatteet

3 SPR:n pakolaistyön historiaa
SPR vastaanotti Chilen pakolaiset v. 1973 Mukana kiintiöpakolaisten vastaanotossa 1970-luvun lopusta: vastaanotossa avustamista, vapaaehtoistoiminnan järjestämistä, maahantulovaiheen koordinaatio 1980-luvun lopussa kuntasijoitusten alkaessa SPR mukana vastaanotossa ja kotoutumisen tukemisessa (ensivaiheen vastaanottoa kunnissa, asenne- ja vaikuttamistyötä, ystävätoimintaa…) Turvapaikanhakijoiden vastaanotto alkoi 90–luvun alussa, vastaanottokeskusten määrä vaihdellut turvapaikanhakijatilanteen mukaan

4 Voimassaolevat keskeiset sopimukset
Sopimus sisäministeriön / Maahanmuutto-viraston kanssa: kotoutumista tukeva toiminta, valmius, vastaanotto, perheenyhdistäminen Alueellisia sopimuksia ja aiesopimuksia vastaanottoon ja valmiuteen liittyen Yhteistyösopimus YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa: SPR toimii tarvittaessa UNHCR:n edustajana Suomessa

5 Tehtävät varautumisessa
SPR tukee viranomaisia tarvittaessa turvapaikanhakijoiden vastaanottokapasiteetin nostamisessa Olemassa olevien vastaanottokeskusten laajentuminen Uusien yksiköiden perustaminen ja ylläpito Hätämajoitusyksiköt Laajamittainen maahantulo (yli tulijaa): voi tukea vastaanoton järjestämistä järjestelykeskuksissa Yhteistyötahot: Maahanmuuttovirasto, ELY-keskukset, kunnat, alueelliset valmiustoimikunnat

6 Punaisen Ristin pakolaistyö
Vaikuttamistyö: pakolaisten suojelun tärkeys Turvapaikanhakijoiden vastaanotto (11 keskusta + alaikäisyksikköjä) Kiintiöpakolaisten vastaanotto Hki-Vantaan lentokentällä Henkilötiedustelu Perheenyhdistämisen matkajärjestelyt: Matkojen järjestäminen kiintiöpakolaisten perheenjäsenille Myös itse matkansa maksavien maahantulojärjestelyissä tukeminen Avustaminen lentokentällä tarvittaessa Viranomaisten ja perheiden neuvonta

7 Punaisen Ristin pakolaistyö – kotoutumisen tukeminen
ystävä- ja tukihenkilötoiminta kerhotoiminta (arjen kielen oppimista, ensiapu, muu harrastustoiminta) koululaisten läksykerhot kansainväliset klubit asumisapu uusille tulijoille leirit, retket rasismin ja syrjinnän vastainen toiminta!  tukea sosiaalisten verkostojen rakentamiseen, arjen taitoihin

8 Kansalaisyhteiskunnan tuki uusille tulijoille
Myönteiset asenteet, positiivinen vastaanotto erittäin tärkeä maahanmuuton alussa Lähiyhteisön arkituki: naapurit, asukastoiminta, koulukavereiden vanhemmat, työkaverit… Organisoitu vapaaehtoistoiminta: harrastuskerhot, retket, asumisapu, läksykerhot… Kunta ja muut viranomaiset voivat kannustaa ihmisiä luomaan kontakteja uusiin kuntalaisiin ja tukea järjestöjen toimintaa.

9 Pakolaisten vastaanoton haasteet
Pula kuntapaikoista  vaikeuttaa siirtymistä vastaanottokeskuksista kuntiin ja kiintiöpakolaisten saapumista Suomeen Asenneilmapiirin kiristyminen Riittävät resurssit kotoutumiseen Myös tiedon puutetta pakolaisten vastaanoton järjestelmästä ja kansainvälisestä vastuunjaosta Lainsäädäntömuutosten myötä hallinnolliset prosessit osittain epäselviä

10 SPR:n valtuuston kannanotto 5/09
Punaisen Ristin valtuuston kannanotto: Tukea ja sitoutumista pakolaisten kuntavastaanottoon sadat oleskeluluvan saaneet odottavat kuntapaikkaa, kiintiöpakolaisten vastaanotto viivästynyt tarvitaan sitoutumista pakolaisten vastaanottoon kunnissa sekä syrjimättömyyttä kuntien saamien laskennallisten korvausten nostaminen välttämätöntä kansalaisyhteiskunnan tehtävä tukea kotoutumisessa, SPR:n vapaaehtoistoiminnan merkitys suuri asenneilmapiirin kiristyminen, kannanotossa tuomitaan rasismi ja kehotetaan puuttumaan rasismiin ja syrjintään

11 Perheenyhdistämisen prosessi
Hakemuksen jättäminen: Suomessa poliisille ( asti) ulkomailla Suomen edustustolle. Kunnan/vok:n sosiaalityöntekijä neuvoo perheenkokoajaa. Ratkaisu Maahanmuutto-virastossa. Ennen sitä perheen haastattelut (poliisi/edustus-to) ja usein myös DNA-testit. Edustusto ilmoittaa päätöksestä hakijalle, Migri/poliisi perheenkoko-ajalle. Kielteisestä valitusoikeus. Perheen matka-järjestelyt Suomeen käynnistyvät. IOM järjestää lennot. SPR koordinoi maahansaapumista, mikäli tietää perheen saapumisesta. Kotoutumisen tukena myös perhe, oma yhteisö, paikalliset asukkaat sekä kansalaisjärjestöjen toiminta. Perhe saapuu kuntaan, jossa perheenkokoaja asuu. Kotoutuminen alkaa.

12 Maahantulovaiheen järjestelyt
Viranomaiset voivat edellyttää, että perhe käyttää IOM:n palveluita, koska vain IOM voi antaa laisser-passez –dokumentit maastalähtiessä lentoasemalla (esim. Addis Abeban tilanne) IOM käyttää tiettyjä lentoyhtiöitä, ei vastaanottoa Helsingissä Aiemmin SPR koordinoi myös turvapaikkamenettelyn kautta luvan saaneiden matkajärjestelyt ( alkaen vain kiintiöpakolaisten osalta)  SPR:n koordinoiva rooli heikentynyt, koska emme saa automaattisesti tietoa perheiden saapumisesta (paitsi kiintiöpakolaiset) Jos SPR tietää ajoissa, että perhe tulossa, voimme avustaa jatkoyhteyksiin, myös esim. juna/bussikuljetuksiin  olemme ohjeistaneet kuntia mahdollisuudesta edelleen käyttää tätä palvelua

13 Perheenyhdistämisjärjestelmä muutosvaiheessa
Useita muutoksia lainsäädäntöön ja hallintokäytäntöihin, mm: Menettelyn aikana 18 vuotta täyttävä ei enää oikeutettu perheenyhdistämiseen (muutos v. 2010) alkaen matkojen korvaaminen vain kiintiöpakolaisten perheenjäsenille alkaen hakemuksen voi jättää vain hakija ulkomaan edustustoon  perheet voivat joutua matkustamaan hyvinkin kaukaa lähimpään edustustoon alkaen Etiopiassa ja Keniassa olevilta perheenjäseniltä edellytetään asiakirja laillisesta oleskeluoikeudesta ko. maassa Lisäksi tilanteeseen vaikuttavat hyvin pitkät odotusajat (1,5 – 2 vuotta)