Teuva - Kauhajoki – Kurikka TUNNUSLUKUJA V 2010 Vs. 02.01.2012

Verotuloprosentit v 2010 Teuva 19,75 % Kauhajoki 21,00 % Kurikka 18,00 % Kurikan kokonaistulokertymä on pienin, mutta sitä selittää alhaisempi vero%. Kaikki kunnat jäävät alle valtakunnallisen keskiarvon. Valtakunnallista keskiarvoa nostavat suurten kaupunkien kehyskunnat, joiden asukkailla on korkeampi tulotaso, kuin maakunnissa.

Verotulot molemmissa yhdistyneissä kunnissa jäävät selvästi alle vastaavien kokoisten kuntien keskiarvon. Teuva/Kauhajoki yhdistymis- vaihtoehto on verotulojen osalta noin 10 % parempi, kuin Teuva/Kurikka.

Toimintakate on toimintatuottojen ja-kulujen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista. Toimintakate on miinusmerkkinen.

Toimintakate on toimintatuottojen ja-kulujen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista. Toimintakate on miinusmerkkinen.

Teuva saa vertailukolmikosta eniten valtionosuuksia ja on samankokoisten kuntien vertailussa huomattavasti korkeammalla tasolla (+19,5%). Teuvan talous on kolmikon herkin valtionosuusperusteiden muutoksille. Kauhajoki on saanut harkinnanvaraista valtionapua v 2010 n. 60€/as ja v 2011 n. 80 €/as.

Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Vuosikatteet €/as ovat vastaavankokoisten kuntien keskiarvoihin nähden huomattavan alhaisia. Tämä johtaa helposti voimakkaaseen velkaantumiseen, jos kunnalla on investointitarpeita tai korjausvelkaa. Kurikalla on hyvän osakesalkkutulonsa vuoksi muita enemmän pelivaraa hoitaa talouttaan ja investointejaan. Vanhuspalveluiden voimakas kasvu on haaste kaikille kunnille.

Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen.

Kuntien vuosikate ei yllä poistojen tasolle v 2010 Kuntien vuosikate ei yllä poistojen tasolle v 2010. Tämä tarkoittaa, että talouksia tasapainotetaan syömällä aiempien vuosien ylijäämiä tai lisävelkaantumalla. Kauhajoen osalta tilanne on kriittisin, koska sillä ei ole taseessaan kertyneitä ylijäämiä ja velkamääräkin on kolmikon korkein ja ylittää huomattavasti vastaavankokoisten kuntien lainan keskimäärin

Tilikauden tulos Vuosikate – poistot + satunnaiset tuotot Tilikauden tulos on tilikaudelle osoitettujen tulojen ja menojen erotus. Se lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Kumulatiivinen tulos kertoo syntyykö pitkällä aikavälillä riittävästi tuloja käyttöomaisuuden uusimista varten. Jos kumulatiivinen tulos lähestyy nollaa ja muuttuu negatiiviseksi, kunta käyttää omaisuuttaan käyttötalouden ylläpitämiseen ja rahoitukseen pitkällä aikavälillä. Kaikkien vertailukuntien tulokset ovat olleet miinusmerkkisiä v 2010. Kurikalle ja Teuvalle se ei ole suuri ongelma, koska niillä on taseissaan riittävästi ylijäämiä. Kurikka on tässä suhteessa parhaassa asemassa vahvan taseylijäämänsä vuoksi. Kauhajoki tarvitsee tulosparannusta talouteensa korottamalla veroprosentteja tai karsimalla menojaan.

Tilikauden tulos Vuosikate – poistot + satunnaiset tuotot Tilikauden tulos on tilikaudelle osoitettujen tulojen ja menojen erotus. Se lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Kumulatiivinen tulos kertoo syntyykö pitkällä aikavälillä riittävästi tuloja käyttöomaisuuden uusimista varten. Jos kumulatiivinen tulos lähestyy nollaa ja muuttuu negatiiviseksi, kunta käyttää omaisuuttaan käyttötalouden ylläpitämiseen ja rahoitukseen pitkällä aikavälillä.

Kurikan taseeseen kertyneet ylijäämät ovat omaa tasoaan ja antavat pelivaraa talouden hoitoon yhdessä alhaisen lainatason ja korkean varallisuustason myötä. Kauhajoki joutuu vakavasti harkitsemaan miten se pystyy kohottamaan tulotasoaan ja karsimaan menojaan, muuten vaarana on ylivelkaantuminen ja kova paine nostaa kaikkia verolajeja. Korkeilla veroilla ja alentuneella palvelutasolla on vaikea toteuttaa tuloksellista elinkeinopolitiikkaa ja vahvistaa kaupungin elinvoimaisuutta. Teuvan ylijäämätase on positiivinen ja lainamäärä käytännössä nolla, koska rahavaroja on enemmän kuin velkaa. Tulevaisuuden isot investoinnit on kuitenkin hoidettava lainarahalla ja se nostaa lainamäärän eri lukemille kuin nyt.

Konsernilainat muodostuvat seuraavasti: Teuva Kauhajoki Kurikka Emon ulkoiset lainat 339.207 € 36.912.564 € 10.957.882 € Tytäryhteisölainat 6.034.314 € 29.975.400 € 20.157.271 € Konserni yhteensä 6.373.521 € 66.887.964 € 31.115.153 € Tytäryhteisölainat ovat liikelaitosten, vuokrataloyhtiöiden, muiden yhtiöiden, kuntayhtymien yms. lainoja, jotka liitetään konsernikokonaisuuteen ja niiden hoitovastuu on ao. yhteisöllä. Kauhajoen konsernin lainakanta on yli kymmenkertainen ja Kurikan noin viisinkertainen Teuvan konsernin lainoihin nähden. Yhdistyneellä Teuva/Kauhajoella olisi konsernilainaa noin 73,3 milj.€ Yhdistyneellä Teuva/Kurikalla olisi konsernilainaa noin 37,5 milj.€

Takausvastuut v 2010 Teuva xxx€ Kauhajoki xxx€ Kurikka xxx€ a) Luettelo keskeisistä takuista b) Osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista c) Mahd. vastuuta kattava osuus rahastosta

Suhteellinen velkaantuneisuus 100* (vieras pääoma – saadut ennakot)/käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisin maksuun, mitä pienempi tunnusluku on sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.

Omavaraisuusaste % 100*(oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/koko pääoma-saadut ennakot Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta.

Investointien tulorahoitus % 100*vuosikate/investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella.

Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman Investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet

Mittarit Väestönmuutos v 2000 – 2010 % Työpaikkojen muutos v 1998 – 2008 % Verotulot 2010 €/as Työllisyysaste 2009 %

Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti: Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään.

Kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti.

1) Kulttuuritoimi sisältää tehtäväluokat opetus- ja kulttuuritoimen hallinto, kirjasto, liikunta ja ulkoilu, nuorisotyö, museot, teatterit ja orkesterit sekä yleinen kulttuuritoimi. 2) Yhdyskuntapalvelut sisältää tehtäväluokat yhdyskuntasuunnittelu, rakennusvalvonta, ympäristön huolto, liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet, palo- ja pelastustoimi. 3) Muut palvelut sisältää tehtäväluokat oikeudenhoito ja turvallisuus, lomituspalvelut sekä elinkeinoelämän edistäminen. 4) Mm. asuntotuotannon hallinto ja edistäminen, asunto-olojen parantamiseen liittyvät tehtävät sekä tonttien vuokratulot ja myyntitulot/myyntivoitot. Lisäksi mm. saaristolautakunta, matonpesu- ja raskaan kaluston pesupaikat, kierrätyskeskukset (ellei jätehuoltoon kuuluvaa).

Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti: Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään.

Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti: Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään.

Väestön kokonaismäärä vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä -10,3% Lasten ja nuorten määrä vähenee -5,4% Työikäisten määrä vähenee -24,7% Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa +33,9%

Väestön kokonaismäärä vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä -1,4% Lasten ja nuorten määrä vähenee -7,0% Työikäisten määrä vähenee -18,4% Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa 87,5%

Väestön kokonaismäärä vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä -6,9% Lasten ja nuorten määrä vähenee -10,6% Työikäisten määrä vähenee -23,4% Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa +68,8%

Väestö on vähentynyt v 1960 – 2010 Teuvalla 29 % (2465 henkilöä), ennuste 2010 – 2030/ -10,3% Kauhajoella 12 % (2004 henkilöä), ennuste 2010 – 2030/-1,4% Kurikassa 18 % (3124 henkilöä), ennuste 2010 – 2030/-6,9% Kaikkien osalta väestön voimakas väheneminen on hidastumassa ennustejaksolla v 2010-2030

Väestön kokonaismäärä vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä -4,0% Lasten ja nuorten määrä vähenee -6,5% Työikäisten määrä vähenee -20,2% Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa +67,2%

Väestön kokonaismäärä vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä -7,9% Lasten ja nuorten määrä vähenee -9,1% Työikäisten määrä vähenee -23,8% Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa +56,6%

Kurikassa on myös sosiaalitoimen henkilöstöä 29, jotka eivät Sisälly yllä oleviin lukuihin. Teuvan henkilöstön keski-ikä on 49,4 v, Kurikan 46,5 v.

Teuva/Kurikka lukuihin ei ole sisällytetty sosiaalitoimen 29 henkilöä.

Eläköityminen yhdistyneessä kunnassa v 2012 - 2020 Eläköityminen v 2012 - 2020 Kunta/toimiala Hallinto Tekniikka Sivistys Yht. Teuva 4 21 43 68 Kauhajoki 2 8 11 Kurikka 30 99 142 271 Eläköityminen yhdistyneessä kunnassa v 2012 - 2020 Hallinto Tekniikka Sivistys Yht Teuva/Kauhajoki 6 29 54 89 Teuva/Kurikka 34 120 185 339 Kurikassa eläköityy em. toimialoilta vuoteen 2020 mennessä ennusteen mukaan 57 %, Kauhajoella 4% ja Teuvalla 22%.

Teuvan työpaikkapendelöinti 31.12.2009 Kurikka Vaasa Seinä-joki 41 54 53 14 64 Närpiö 78 30 Teuva 1592 Kauha-joki 182 25 27 116 25 24 Kristiinan kaupunki 91 7 19 Karijoki Kaskinen Teuvan työpaikkapendelöinnin pääsuunta on Kauhajoki, Kaskinen ja Närpiö. Muutokset yritysten toiminnoissa heijastuvat pendelöintilukuihin herkästi.

Teuvan työvoima v 2009 Työvoima yhteensä 2573 (43 % asukkaista) Työlliset 2246 (87 % työvoimasta) Työttömät 327 (13 % työvoimasta) Työvoiman ulkopuolella 3388 (57 % asukkaista) Asukasluku 5951