Minkälaisia valmiuksia ja taitoja yrittäjät tarvitsevat Minkälaisia valmiuksia ja taitoja yrittäjät tarvitsevat? Veli-Matti Lamppu

Yrittäjyyden monet kasvot - 259 000 tarinaa Suomessa on noin 259 000 yrittäjää (266 000 yritystä) Eniten yrityksiä palvelualoilla ja palveluala kasvaa myös nopeimmin Yksinyrittäjiä on 62% 57 % on yli 45 -vuotiaita, alle 35 -vuotiaita on 19 %, keski-ikä on 47 vuotta naisyrittäjiä on kolmannes yrittäjistä Yrittäjien koulutustaso vastaa hyvin väestön koulutustasoa. Vailla ammatillista koulutusta olevien osuus vähenee korkeakoulutettujen lisääntyy Maahanmuuttajayrittäjiä on noin 6000 Lähde: TEM, Yrittäjyyskatsaus 2011

”Tilastot ovat lukuja ja keskiarvoja. Yrittäjät ovat yksilöitä” yrittäjä, kenkäsuunnittelija Minna Parikka yrittäjä, leipuri Kaj Halme

yrittäjä, muusikko ”Elastinen” Yrittäjä, korujentekijä Sisko Heinonen

Yrittämiseen liittyy usein mahdollisuus menestyä taloudellisesti taloudellisen riskin ottaminen työskentely laajassa toimijaverkossa itsenäinen päätöksenteko vastuu mahdollisuus toteuttaa itseään. Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Yrittäminen lähtee halusta Yritystoiminnan aloittamiseen tarvitaan halu yrittää hyvä yritysidea hyvä ammattitaito kokemuksia työelämästä tietoja ja taitoja yrittämisestä riittävästi alkupääomaa. Mitä muuta tarvitaan yritystoiminnan aloittamiseksi?

Mikä yrittämisessä kiinnostaa? Yrittäjiltä kysyttiin, mitkä seikat vaikuttivat yrittäjäksi lähtemiseen. oman itsensä herra itsensä toteuttaminen halu menestyä mahdollisuus tehdä tulosta vaikutusvalta ja arvostus suvun perinteet Mitkä muut asiat yrittämisessä voivat kiinnostaa?

Millaisia valmiuksia yrittämisessä tarvitaan? 1/2 Yrittämisessä tarvitaan samoja valmiuksia kuin työelämässä, opiskelussa tai vaikkapa harrastuksissa. ahkeruus oma-aloitteisuus palvelualttius sosiaaliset taidot joustavuus itseluottamus halua kehittyä luovuus tavoitteellisuus uskaliaisuus kyky tehdä valintoja neuvokkuus kyky vaikuttaa perustiedot yrittämisestä

Millaisia valmiuksia yrittämisessä tarvitaan? 2/2 Menestyvällä yrittäjällä on myös hyvä ammattitaito halu itsenäiseen työskentelyyn halu ottaa vastuuta ja riskejä kyky tehdä tuloksellista työtä kyky hakeutua hyödyllisiin verkostosuhteisiin perheen tuki. Mitä muita valmiuksia yrittämisessä tarvitaan?

Koulutuspolku = hyvä yleissivistys + oppipojasta mestariksi + elinikäisen oppimisen avaintaidot Näitä yleisiä valmiuksia tarvitaan työssä oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja työkyky aloitekyky ja yrittäjyys kestävä kehitys estetiikka viestintä- ja mediaosaaminen matematiikka ja luonnontieteet teknologia ja tietotekniikka aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.

Tulevaisuus on luovien moniosaajien Teollisuusyhteiskunnasta on siirrytty kohti tietoyhteiskuntaa tai kokeilu- yhteiskuntaa. Keskeiseksi on noussut se, osataanko työskennellä uudella tavalla ja siten saada aikaan uudistettuja tai uusia ratkaisuja. Haasteeseen vastatakseen yritykset muuttavat työn tekemisen tapojaan. Mekaaninen ajattelu, ”by the book”, on valttia yhä harvemmin. Tarkat ohjeet korvautuvat suuntaviivoilla ja tavoitteiden abstraktiotaso kasvaa. Työn sisällöt ja säännöt määritellään usein itse tai yhdessä muiden kanssa. Tulevaisuuskuvaan vastataan nostamalla luovuuden edistäminen kaiken koulutuksen läpileikkaavaksi teemaksi. Luovuus tarkoittaa mahdollisuusajattelua ja vaihtoehtoisiin toimintatapoihin tarttumista. Tulevaisuudessa tarvitaan erityisesti nk. T-osaajia. Jalka tarkoittaa syvää substanssiosaamista. T:n hattu viittaa kykyyn ymmärtää muita osaamisalueita ja innostua niistä. Lähde: EK, Oivallus-loppuraportti, 2011

HYVÄN TYÖNTEKIJÄN OMINAISUUDET Tarvitsee tiettyjä perus- ja erityistaitoja, joita voidaan soveltaa monipuolisesti. Ei ole sidottu yksittäiseen ammattiin tai työpaikkaan Ammatillinen erityisosaaminen ja valmius Ammatillista osaamista on jatkuvasti päivitettävä. Yhteistyöhalu- ja ryhmätyöskentelytaito Monet tiimit ja projektiryhmät ovat itseohjautuvia. Tavoitteellisuus Motivoi työskentelemään pitkäjänteisesti. Ongelmanratkaisu Kyky itsenäisesti ratkaista ongelmia. Yrittämis- ja itsensä kehittämishalu Itsensä markkinointi ja esilläpito. Asiakaslähtöisyys Palveluhalu Luovuus Luovuutta arvostetaan ammatissa kuin ammatissa Sopeutumiskyky Kyky mukautua työtehtävien muutoksiin, joustavuus. Kommunikointi ja kielitaito Kielitaitoisilla henkilöillä on erittäin hyvät mahdollisuudet kansainvälistyvillä työmarkkinoilla. Tulevaisuudenusko Optimistinen yrittämishalu yhdistettynä osaamiseen avaa tien menestymiseen. Tietotekniset valmiudet Osattava hyödyntää tietotekniikkaa työtehtävissään. Fyysinen työkyky Hyvä fyysinen kunto on työssä ja vapaa-aikana jaksamisen perusta. Ympäristötietoisuus Jokapäiväisessä toiminnassa on otettava huomioon ympäristön hyvinvointi.

Pystyykö koulutus vastaamaan tehokkaasti yrittäjien ja yritysten osaamistarpeisiin? Viiden kärki koulutustarpeesta ja -tarjonnasta Tarpeen ja tarjonnan välillä on kohtaanto-ongelma Katso www.koulutustayrittajille.fi Yrittäjien tarve: markkinointi taloushallinto verotus myynti yrityksen johtaminen Koulutustarjonta: vuorovaikutus/ viestintä henkilöstön johtaminen asiakaspalvelu markkinointi Lähde: Helsingin Yrittäjät, KyKy-hanke

Korkeakouluissa opiskelijoille tarjottava yrittäjyyskoulutus sekä opiskelijoiden haluama koulutus Tarjottu koulutus: Yrittäjyys yleisesti Liiketoiminnan suunnittelu Innovaatiot Yrityksen rahoitus Markkinointi Liiketoimintasuun.kilpailut Verkostoituminen yrittäjien kanssa Teknologiayrittäjyys Tapaamispisteet yrittäjyyttä varten Mentorointi Sosiaaliset yritykset Kontaktit investoijien kanssa Rahoitustuki Peheyritykset Haluttu koulutus: Sosiaalinen yrittäjyys Liiketoiintasuun.kilpilut Perheyritykset Lähde: GUESS 2011-tutkimus, 2012

Lisätietoja yrittäjyydestä www.yrittajat.fi, Yritystoiminnan ABC > koulutus ja kehittäminen www.yrittajat.fi/ perustietoayrittajyys-opetuksesta www.yrityssuomi.fi www.tem.fi yrittäjyyskatsaus www.tilastokeskus.fi www.oph.fi www.edu.fi www.minedu.fi www.nuoriyrittajyys.fi www.yes-keskus.fi www.yvi.fi www.kerhokeskus.fi www.finpec.fi www.tat.fi

Lisäaineistot

Nuorten ammatinvalinnan perusteet Yhdeksäsluokkalaisilta kysyttiin heidän perusteitaan omalle ammatinvalinnalleen. Mitkä asiat vaikuttavat sinun ammatinvalintaasi? Seuraavat viisi tekijää nousivat korkeimmalle: ammatin sisällöllinen kiinnostavuus mahdollisuus itsensä toteuttamiseen työstä saatava palkka ammatin hyvä imago nopea tie ammattiin ja työelämään.

Kolme neljästä pärjäisi mielestään yrittäjänä. Nuoret ja yrittäjyys Suomalaiset nuoret ja alle 35-vuotiaat suhtautuvat yrittäjyyteen myönteisesti. Lähes puolet nuorista pitää yrittäjyyttä houkuttelevana ura- ja ammattivaihtoehtona. Kolme neljästä pärjäisi mielestään yrittäjänä. Joka kolmas nuori on harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä. Mitä pitäisi tehdä, että yhä useampi nuori ryhtyisi yrittäjäksi?

Jos saisi valita yrittäjyyden ja palkansaajauran välillä. Lähde: Entrepreneurship in the Eu and beyond, 2012

Yrittäjyyden puolesta puhuvat seikat Lähde: Yritysilmapuntari 2011, Suomalaisen Työn Liitto

Mitä ansiotyö merkitsee itselle henkilökohtaisesti. yrittäjät vs Mitä ansiotyö merkitsee itselle henkilökohtaisesti? yrittäjät vs. palkansaajat Lähde: EVA, Kansallinen arvo- ja asenne tutkimus, 2010

”Yrittäjyyskasvatusta ja - opetusta eri koulutusasteilla vahvistava valtakunnallinen verkosto”

Yrittäjyyskasvatuksella Eteenpäin Suomessa – Yhdessä Enemmän Saavutuksia

Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat 2015 (OKM 2009:7) Vuoteen 2015 mennessä alueellisten resurssikeskusten toiminta on vakiintunut ja on valtakunnallisesti kattava. YES = opetushenkilöstön resurssi yrittäjyyskasvatukseen.

Valtakunnallinen tausta – OKM:n strategia Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat vuoteen 2015 Yrittäjyyskasvatuksen eri toimijoiden verkostoyhteistyö on vahvistunut kansainvälisellä, valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla Yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen liittyvien toimintojen painopiste on alue- ja paikallislähtöistä Alueellisten resurssikeskusten toiminta on vakiintunut ja valtakunnallisesti kattava Yrittäjyyskasvatus on nykyistä vahvemmin sisällytetty uudistuviin opetussuunnitelmien perusteisiin. Se on myös nykyistä vahvemmin osa koulujen ja oppilaitosten omia opetussuunnitelmia. Yrittäjyyskasvatus on sisällytetty nykyistä vahvemmin osaksi kuntien koulu- ja elinkeinotoimen strategioita ja kehittämissuunnitelmia. (OKM 2009:7)

Ote valtioneuvoston asetuksesta perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012), 2 luku 3 §. ”Opetuksen tavoitteena on tukea aktiivista kansalaisuutta ja antaa oppilaille valmiuksia yhteiskunnalliseen ajatteluun ja toimintaan sekä kestävän kehityksen edistämiseen. Lisäksi opetuksen tulee vahvistaa oppilaiden eettistä ajattelua ja toimintakykyä ja vahvistaa heidän kansalaisvalmiuksiaan ja tietojaan työelämästä ja yrittäjyydestä.”

Euroopan komission Yrittäjyys 2020 toimintaohjelma (9.1.2013) Toimintaohjelmassa nostetaan kouluissa tapahtuva yrittäjyyskasvatus keskeiseen asemaan Euroopan hyvinvointikehityksen turvaamisessa. Komission näkemyksen mukaan jokaiselle toisen asteen opiskelijalle tulisi tarjota kokemuksia yrittäjyydestä esimerkiksi harjoitusyritystoiminnan avulla.

Hallitusohjelma 2011 (opetus s 31) ”Koulutuksen työelämäyhteyksiä sekä tietoa kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista antavaa työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla” ”Vahvistetaan jokaisen yksilön mahdollisuutta oppimiseen sekä luovuuden, osaamisen ja erilaisten lahjakkuuksien kehittämiseen. ”(perusaste) Hallitusohjelma 2011 (elinkeino s 39) ”Yrittäjyyttä vahvistetaan” Kiinnostusta ja valmiuksia yrittäjyyteen pyritään lisäämään koulutuksellisin toimin eri koulutusasteilla. Edistetään koulutettujen nuorten työllistymistä ja yrittäjyyttä yrityshautomo- ja yrityskiihdyttämötoiminnan avulla. Suomi tarvitsee menestyviä yrittäjiä!”

VALTAKUNNALLINEN YES RY Valtakunnallinen YES ry tukee ja koordinoi YES-verkoston toimintaa. YES ry edistää yrittäjyyskasvatuksen toteutumista tekemällä yhteistyötä jäseniensä ja sidosryhmiensä kanssa kansallisesti ja alueellisesti. YES ry:n tavoitteena on luoda YES-verkostosta pysyvä ja valtakunnallisesti kattava toimintamalli.

Valtakunnallinen YES ry (perustettu 1.6.2010) Jäsenet 2013 Yhteistyökumppanit

YES-verkosto 27 aluetoimijaa 20 paikkakunnalla Pohjois-Pohjanmaa (Oulu/Oulun eteläinen) Keski-Pohjanmaa (Kokkola) Pohjanmaa (Vaasa) Etelä-Pohjanmaa (Seinäjoki) Satakunta (Pori) Varsinais-Suomi (Turku) Kanta-Häme Pirkanmaa (Tampere) Keski-Suomi (Jyväskylä) Pohjois-Savo (Kuopio/Iisalmi) Etelä-Savo (Mikkeli) Kouvola Kotka-Hamina (Kotka) Päijät-Häme (Lahti) Uusimaa (Järvenpää, Lohja, Porvoo) Metropoli (Helsinki) Pohjois-Karjala (Joensuu)

YES-verkoston rahoitus Pohjois-Pohjanmaa (ELY/ 2013) Keski-Pohjanmaa (OPH/2013*) Pohjanmaa (ELY/2013) Etelä-Pohjanmaa (OPH/2013*) Satakunta (OPH/2013*) Varsinais-Suomi (OPH/2013*) Kanta-Häme (avoin) Pirkanmaa (ELY 2012/OPH 2013*) Keski-Suomi (ELY2013) Pohjois-Savo (ELY2013) Etelä-Savo (ELY2012) Kouvola (kaupunki) Kotka-Hamina (OPH 2013*) Päijät-Häme (ELY2013) Uusimaa (EER 2012/OPH2013*) Metropoli (Uudenmaan liitto 2013) Pohjois-Karjala (ELY/2013) *OPH:n osarahoittama YES goes to lukio -hanke

YES = resurssi opettajalle YES välittää tietoa ja toimii kohtaamisfoorumina YES järjestää yhteistyötä opettajien, yrittäjien, elinkeinoelämän ja päättäjien välille. YES jakelukanavana YES toimii yrittäjyyskasvatuksen ja työelämävalmiuksia tukevien mallien, materiaalien ja hyvien käytänteiden jakelukanavana. YES välittää tietoa opettajille ja kouluille yritysten työvoima- ja osaamistarpeista YES verkottaa, viestii ja yhdistää koulutuksen, elinkeinoelämän ja tulevaisuuden tekijöiden tarpeita.

YES verkosto palvelee YES toiminnan pohja on alueellisissa lähtökohdista ja vastaa alueen tarpeisiin tarjoten palveluja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. Toimintamalli on käytännönläheisen ja tehokas tapa vaikuttaa. Jokaisella YES alueella toimii YES aluepäällikkö YES aluepäällikkö jalkautuu oppilaitoksiin opettajan työn tueksi. YES aluetoimisto luo edellytyksiä yrittäjyyskasvatusta ja työelämävalmiuksia tukevalle toiminnalle. Kaikki YES-alueet tarjoavat samoja ydinpalveluja. YES aluepäällikön tukena toimii alueellisista sidosryhmistä koottu YES-tiimi, joka koostuu sivistys- ja elinkeinoelämän, järjestöjen, keskeisten koulutuksen ja työelämän vaikuttajista YES alueiden rahoitus on pääsääntöisesti projektirahaa (ESR, OPH ja ELY). Alueiden omarahoitusosuus vaihtelee 25-60% välillä. YES alueiden rahoitus ulottuu asteittain vuoden 2013 loppuun.

KOULUTUKSET YES palvelut YES Kouluttaa opettajia Eri pituisia yrittäjyyskasvatuksen koulutuksia opetushenkilöstölle - YES Infot - YES Vesot - YES Asiantuntijakoulutukset - NY opinto-ohjelmakoulutukset Yrittäjyyskasvatus ja työelämävalmiudet tulevat osaksi opetusta. Nuoret saavat opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista opetusta Tässä on hyvä mainita tieto mistä koulutukset löytyy eli alueellisilta nettisivuilta. MAINITSE myös, että koulutuksia toteutetaan myös toiveiden perusteella

STRATEGIAT JA SUUNNITELMAT YES palvelut STRATEGIAT JA SUUNNITELMAT YES osallistuu strategioiden ja suunnitelmien laatimiseen ja kehittämiseen Tuki oppilaitoksille opetussuunnitelman toteuttamiseen ja yrittäjyyskasvatuksen sisällyttämiseen osaksi oppilaitoksen toimintaa. Nuoret saavat laadukasta yrittäjyyskasvatusta myös tulevaisuudessa Mainitse jo tehdyt strategia; Satakunta, Keski-Suomi. Strategiatyö käynnissä Varsinais-Suomi, Päijät-Häme, Etelä-Savo, Kotka-Hamina+Kouvola

MATERIAALIT JA TOIMINTAMALLIT YES palvelut MATERIAALIT JA TOIMINTAMALLIT YES tarjoaa yrittäjyyskasvatuksen malleja ja materiaaleja opetukseen YES Katalogit - hyviä käytänteitä yrittäjyyskasvatuksesta YES Helmet - lyhyitä case-esimerkkejä yrittäjyyskasvatuksesta Muiden toimijoiden yrittäjyyskasvatuksen materiaalit ja toimintamallit Nuoret oppivat aktiivisen tekemisen kautta elämänhallintaa sekä tulevaisuudessa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.

KOULU-YRITYSYHTEISTYÖ YES palvelut KOULU-YRITYSYHTEISTYÖ YES antaa tukea yhteistyöhön koulun ja työelämän välillä YES ope-yrittäjätreffit - opettaja ja yrittäjä kohtaavat yhteisen teeman äärellä YES Café - opettajainkokous siirtyy koululta yritykseen YES Kummit - yritysten ja elinkeinoelämän edustajia, jotka sitoutuvat kouluyritysyhteistyöhön opeTET ja rexiTET Alueen elinkeino- ja yrityselämä tulevat tutuksi opettajalle ja nuorelle. Nuoret saavat realistista tietoa työelämästä ja työelämässä tarvittavista taidoista ja luovat kontakteja tulevaisuutta varten.

NY ALUEPALVELUT YES palvelut YES tarjoaa koulutusta Nuori Yrittäjyys ry:n opinto-ohjelmien toteuttamiseen NY yrittäjyyskasvatuksen polku tarjoaa käytännönläheisiä opinto-ohjelmia esiopetuksesta korkea-asteelle learning by doing- periaatteella Opinto-ohjelmat tukevat opetussuunnitelmien tavoitteita Nuoret oppivat yrittäjyysasennetta, työelämätaitoja ja talouden hallintaa tekemällä oppien.

YES vuonna 2013 YES goes to lukio- hanke - mukana 7 aluetta (muut YES –alueet verkostokumppaneina) - lukion opetushenkilöstön yrittäjyys- ja työelämätietouden vahvistaminen - Yrittäjyyskasvatuksen mittariston kehittämistyö YES- työkalut levitetään koko verkostolle -YES Kummit, YES ope-yrittäjätreffit, YES Café (YGL- hanke) YES Mentor- hanke - opettajien ja yrittäjien vertaismentorointihanke, jossa opettajata ja yrittäjät benchmarkkaavat toisiaan ja luovat uusia muotoja koulu-yritysyhteistyöhän YES vahvasti näkyvillä Yrittäjän päivässä ja viikossa - valtakunnallinen kampanja ja alueelliset tapahtumat YES seuraa yleissivistävän opetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyön edistymistä YES mukana Järjestöt on the road-kiertueella yhdessä muiden järjestöjen kanssa YES ry vaikuttaa yhdessä muiden yrittäjyyskasvatustoimijoiden kanssa Alueelliset tavoitteet ja painopisteet

Mitä hyötyä toiminnasta? ELINKEINOELÄMÄ - alueen osaamisen ennakointi KUNNAT - oman alueen yhteinen osaaminen käyttöön omalla alueella YRITYKSET - alueen osaaminen käyttöön ja tietotaidon jakaminen vastavuoroisesti NUORET - elämänhallintaa, omien/erilaisten taitojen ja vahvuuksien tiedostamista ja käyttöönottamista, yrittäjyysasennetta ja –osaamista = Oy Suomi Ab: enemmän hyvinvointia – vähemmän syrjäytymistä, yrittäjyysasennetta, elämänhallintaa, osaamista työpaikoille ja yrittäjyyttä KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT - tiivis vuorovaikutus koulun ulkopuolisen työelämän kanssa, tukea opsin toteutumiseen, tiedon päivittäminen ajan haasteisiin

YES toiminnan vaikuttavuus 2013 YRITTÄJIÄ/ YRITYKSIÄ 1 700 (yhteistyötä yli 10 000 kertaa) OPETTAJIA 8 000 (palvelua yli 20 000 kertaa) ARVIOITU VAIKUTUS 22 000 NUOREEN

www.yes-keskus.fi facebook.com/yesverkosto facebook.com/YESgoestolukio

”Yrittäjyyskasvatusta ja - opetusta eri koulutusasteilla vahvistava valtakunnallinen verkosto”

Kuinka paljon tutkinnon suorittamisesta oli sinulle hyötyä? (n=495)

Yrittäjyys tutkintojen perusteissa Tutkinnon perusteissa läpäisevänä teemana yrittäjyys Kaikkiin tutkintoihin sisällytetty yrittäjyysosaamiseen ja yrittäjävalmiuksiin liittyviä ammattitaitovaatimuksia joko sisällytettynä tutkinnon osien tavoitteisiin tai erillisenä tutkinnon osana. Yrittäjyysosaamista sisällytetään kuhunkin perustutkintoon vähintään 5 opintoviikon nimellislaajuuden verran tutkinnoille luonteenomaisella tavalla Yrittäjyysosaamista on osassa tutkintoja laajemminkin joko pakollisena tai valinnaisena – työelämän tarpeiden mukaan

Ammatillinen peruskoulutus – yrittäjyys

Näyttötutkinnot – yrittäjyys

Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset – elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaitoja kysytty hyvin yleisellä tasolla; tällä tasolla tarkasteltuna ne vaikuttavat toteutuvan hyvin. Kehittämiskohteita: Opiskelijoiden/tutkinnon suorittajien mahdollisuuksia suorittaa yrittäjyyttä tukevia tutkinnon osia tulee parantaa. Eri elinikäisen oppimisen avaintaitojen tuominen näkyvämmäksi.

Suomen Yrittäjät Valtakunnallinen järjestö, johon kuluu n. 116 000 yritystä Suomen n. 263 000 yrityksestä (luvussa ei ole mukana maa-, metsä- ja kalatalousyrityksiä). Jokaisessa Suomen kunnassa on yrittäjäyhdistys, ja maakunnissa toimivat aluejärjestöt. Lisäksi Suomen Yrittäjiin kuuluu eri alojen toimialajärjestöjä, jotka edustavat eri ammattialojen yrittäjiä, esim. kuorma- ja taksiautoilijoita, kaupan yrityksiä, autokorjaamoja, maalausliikkeitä, partureita ja kampaamoja, kirjanpitotoimistoja ja teollisuutta. Yrittäjäjärjestön tavoitteena on luoda kannattavan yritystoiminnan edellytyksiä sekä tehdä yrittäminen helpommaksi ja halutummaksi Suomessa. Järjestön jäsenten käytössä ovat monipuoliset neuvonta- ja tiedotuspalvelut, jäsenedut ja koulutuspalvelut.

Miksi yrittäjäjärjestöön kannattaa kuulua? Nuorelle yrittäjälle järjestöön kuuluminen antaa mahdollisuuden pysyä ajan tasalla yrittäjyyteen liittyvissä asioissa lisätä omaa yrittäjäosaamistaan tavata ja solmia yhteistyösuhteita muihin yrittäjiin saada hyvän vaikuttamismahdollisuuden. päästä osalliseksi monipuolisista jäseneduista

Yrittäjyys yhteiskunnassa Nykyisellään noin joka kymmenes työelämässä mukana oleva ryhtyy yrittäjäksi. Nyky-yhteiskunnassa on runsaasti mahdollisuuksia yrittämiseen. Yrittäminen on varteenotettava ammatti- ja uravaihtoehto.

Yrittäjät ja työvoima Suomessa Palkansaajat 2 146 000 Yrittäjät 259 000 Maatalous 78 000 2 483 000 Julkisella 666 000 Yksityisellä 1 808 000 Tuntematon 9 000 2 483 000 Työlliset 2 483 000 Työttömät 207 000 Työvoima 2 690 000 Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri

Työvoima, yhteensä 2 690 000 henkilöä Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri

Yritysten määrä 2011 Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri Yhteensä 322 232 yritystä sisältäen maa-, metsä- ja kalatalouden. Kuviossa 266 062 ilman maa-, metsä-, ja kalataloutta.

Yritysten henkilöstö 2011 Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri Yhteensä 322 232 yritystä sisältäen maa-, metsä- ja kalatalouden. Kuviossa 266 062 ilman maa-, metsä-, ja kalataloutta.

Yritysten liikevaihto 2011 Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri Yhteensä 322 232 yritystä sisältäen maa-, metsä- ja kalatalouden. Kuviossa 266 062 ilman maa-, metsä-, ja kalataloutta.

Lähde: Flash Eurobarometer 354 Yrittäjyys Eurobarometri 2012 Lähde: Flash Eurobarometer 354 http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/facts-figures-analysis/ eurobarometer/

Olisitko mieluummin palkansaaja vai yrittäjä?

Miksi olisit mieluummin yrittäjä?

Olisiko yrittäjyys mahdollista viiden vuoden sisällä?

Mistä syistä et ryhtyisi yrittäjäksi viiden vuoden sisällä?

Kuinka tavoiteltavana pidät yrittäjäksi ryhtymistä seuraavan viiden vuoden aikana

Jos aloittaisit nyt yrittämisen, mitkä olisivat kaksi merkittävintä riskiä?

Oletko koskaan toiminut yrittäjänä tai tehnyt toimia aloittaaksesi yritystoimintaa?

Mitä mieltä olet yrittäjistä?

Oletko osallistunut koulutuksessa yrittäjyyskasvatukseen?