Hikiä – Forssa kV voimajohdon rakentaminen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN LÄHTEITÄ
Advertisements

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Kevät 2014
ENERGIATODISTUS 2013 Mikä muuttuu, mitä todistus kertoo?
Tiedotustilaisuus Rakennustoimisto Pohjola Oy •Vuonna 1989 perustettu perheyritys •Toiminta-alue Pirkanmaa ja Etelä-Suomi •Liikevaihto n. 35,5.
Tekninen sopimus – ( ) JHL:n HALLITUS Hannu Salminen / Dan Koivulaakso.
KUNTO -projekti
Kymijoen Kyläkuitu – Seutuverkot Seminaari
Tuulivoima ja maanomistaja
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Valtionavustuksilla tukea moniammatillisen ohjauksen ja opiskelijahuollon kehittämiseen klo Verkostotapaaminen/ohjaustilaisuus.
Ylioppilaskokelaiden aikataulua syksy kevät 2013
Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus
Vatek ry:n syyskoulutus Harmaan talouden torjunta ja vastuullisuus rakentamisessa Jari Raatikainen.
Henkilöstöä koskevat kirjaukset muissa yhdistymissopimuksissa, Salo ja Kouvola UusiKunta- henkilöstöryhmä.
Hämeenlinna, keskustan länsireuna vaiheittain rakentaminen ve. 1+1 Kaivokatu Eureninkatu Tampere Helsinki TuruntieTuruntie PaasikiventiePaasikiventie.
Jousenpuiston ja Matinkylän metroasema-alueet KEHITTÄMISIDEAT INFO
Työllisyyshankkeiden- ja kokeilujen haasteista ja innovatiivisuudesta
MERITUULEN KOULUN LAAJENNUS JA SISÄILMASANEERAUS
Yhteisiä tekoja Tepsi – työhyvinvoinnin hyvien käytäntöjen tietopankki 1www.tyohyvinvointifoorumi.fi.
Tulvariskien hallinta lainsäädännössä Tulvariskityöryhmä: keskustelutilaisuus Pekka Kemppainen Lakimies Maa- ja metsätalousministeriö Yleinen.
PALVELUALA 2009 Verkko-oppimisen tavoitteet Merja Talkio-Vilanen.
NELIÖT KOHDALLEEN KESTÄVÄSTI KAUPAN TAVOITTEITA TUKIEN?
Suomi idän ja lännen solmupisteenä
Kerinkallio, Mairenkatu luovutusmenettely
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
Fosforitonnia lähteellä Lähteet: HELCOM, JNS, SYKE Valmistui 2011 Puhdas Itämeri voi olla totta.
Asemaympäristöjen kehittämisen mahdollisuudet Infra 2012, Wanha Satama Mikko Silvast
TIETO- JA VIESTINTÄ- TEKNIIKKA OPETUKSESSA -opettajien täydennyskoulutus Johanna Karppinen Info
RIKASTAMO Sinun urasi Klondike? Haluatko jo ulos luokkahuoneesta?
VIHERALUEIDEN TILAPÄISET MAANKÄYTTÖLUVAT
Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja − Hyvään virkakieleen oppiminen Suosituksia yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.
Tukioikeuksien siirrot
Oulun seutu KOKO KOKO , Rovaniemi - Mitä tällä hetkellä tehdään - Mitä suunnitelmia ja tavoitteita vuodelle Mitä alustavia.
UKJ-rahoitushakemus UKJ-ohjausryhmä Ari Ahlqvist.
TYTTÖJEN PELAAJAKARTOITUSJÄRJESTELMÄ
Suomi johtoon kampanja Tilanne Elokuu Harri Ala-Kulju.
1 Dokumentit ja niiden viimeistely kuntoon Ohjelmistokehitys Arkkitehtuuri dokumentti Wiki –sivuston päivitys Testaus Viimeistely tarvittavilta osin Täydet.
Tutkimus osuuskuntien alueellisesta syntyvyydestä Panu Kalmi / HKKK ja RUN Pellervon Päivä Helsinki.
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
Hallituksen sote- linjaukset kehysriihessä
Talousarvioprosessi 2014 KH
Hakaniemi Hakaniemen hankkeet 13-20/ KV/KKY.
Opinnäytetyön tekijä: Etunimi Sukunimi
Academic Medical Center Helsinki
 Tärkeä ja arvokas asia  Hyödyttää matkoilla, jatko-opinnoissa, ihmissuhteissa yms.  Työelämä edellyttää yhä parempaa kielitaitoa.  Oppimisherkkyys.
EAKR-toimenpideohjelmat Tilannekatsaus kevät 2014 Pohjois-Suomen EAKR-seurantakomitean kokous Kokkola, TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä.
Itämeri –strategia ja toimenpideohjelmat - mitä uutta odotettavissa Itä-Suomen EAKR – toimenpideohjelman seurantakomitean kokous Kajaani, Neuvotteleva.
ENI CBC –ohjelmakauden mahdollisuudet ENPI CBC –ohjelmien ohjelmakauden päätöstilaisuus Finlandia-talo, Neuvotteleva virkamies Petri.
Toimenpiteet vuosittain vuosi 2011 Entisen liimatehtaan alue, maaperä-tutkimus ja kunnostussuunnitelma € Torin ympäristön rakennettavuusselvitys9.
Sankarit ja sankaruus Venäjällä Makula, kevät 2015 Tavoitteet, suorittaminen ja aikataulu.
Tietojärjestelmäprojektin onnistuminen
Teuvo Aro Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi ”TAPRE”
Kilpailukykyä strategisella maankäytöllä Kommenttipuheenvuoro Pekka Söderling
W w w. h a m k. f i Ylermi ohjausryhmä Helena Turunen mi.
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Aiemmat verkkoselvitykset laaja verkkoselvitys 2011 ei esitetty listaa lakkautettavista kouluista esitettiin tavoitetilaa: kaksisarjaiset ala-koulut kuusisrajaiset.
W w w. h a m k. f i mi SELVITYS: KANTA-HÄMEEN OSAAMISTARPEET JA KILPAILUKYKYTEKIJÄT V Ylermi-hanke (Ylemmän korkeakoulutuksen osaamisrakenteen.
-Suomen vanhin aluetoimisto Brysselissä -jatkuva toiminta perustamisesta - tunnettu aluetoimisto Brysselissä.
Ajankohtaisia rakennushankkeita 2016 Rakokiven koulu Länsiharjun koulu.
Seutuverkot syysseminaari
Reima Päivinen Käyttötoimikunta
asemakaava-arkkitehti Hannele Kelavuori
Mainiot maisemat -hanke
Talvikauden tehotilanne
Käyttötoimikunta , Arto Pahkin
Viinamäenkadun päiväkoti
Voimajohtoalueen lunastustoimitus
Voimajohtoalueen lunastustoimitus
3D-kiinteistönmuodostaminen 3D-tontti vakuutena, rakentamisen ja käytön turvaaminen, 3D-kiinteistön lakkaaminen
Urakoitsijainfo
Voimajohtoalueen lunastustoimitus
Esityksen transkriptio:

Hikiä – Forssa 400 + 110 kV voimajohdon rakentaminen 3. - 4.10.2013

Hikiä - Forssa 400 + 110 kV voimansiirtoyhteys on osa kantaverkon perusratkaisuja 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Fenno-Skan 2 Forssan varavoimalaitos Yllikkälä - Huutokoski Hyvinkää - Hikiä EstLink 2 Ulvila - Kristinestad Hikiä - Forssa Hirvisuo - Pyhänselkä Lieto - Forssa Helsingin seudun verkon kehittäminen Keski-Suomi - Oulujoki yhteyden vahvistaminen Keminmaa - Pyhänselkä Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen 400 kV rakenteen kantaverkko 400 kV rakenteilla kantaverkon perusratkaisut Keminmaa Pyhänselkä Hirvisuo Tuovila Kristinestad Seinäjoki 2013-2023: 400 kV voimajohtoja noin 1500 km, 110 kV johtoja noin 1000 km Huutokoski Ulvila Yllikkälä Hikiä Forssa Lieto

Hankkeen lähtökohdat Ikääntynyt ja huonokuntoinen Hikiä – Forssa 110 kV johto on uusittava Johto on rakennettu 1920-luvulla eikä sen käyttöä voida enää jatkaa kannattavasti kunnossapitotoimenpitein. 110 kV johto tarvitaan edelleen, koska johtoon on liittynyt useita jakeluverkon muuntoasemia ja johto tukee Hikiän ja Forssan muuntoasemia häiriö- ja keskeytystilanteissa. 400 kV verkkoa on vahvistettava 400 kV verkon länsi-itä –suuntaiset siirtotarpeet ovat kasvussa Uudet tuuli- ja ydinvoimalaitokset Rajasiirtoyhteyksien kehittyminen Ruotsiin, Viroon ja 2-suuntaisuus Venäjälle. Verkon ikääntyessä huoltokeskeytystarpeet lisääntyvät, jolloin tukevien yhteyksien merkitys kasvaa entisestään. Kuvassa Imatran keskustaan museoitu Rautarouva-pylväs yövalaistuksessa.

Rautarouvajohdon korvaussuunnitelma Hikiä – Forssa on osa 1920-luvulla rakennettua "Rautarouva-johtoa" n. 150 km Rautarouvasta on uusittu tai uusitaan parhaillaan. Loput n. 270 km tullaan uusimaan vuoteen 2020 mennessä. Uusiminen toteutetaan kun johdon kunto edellyttää tai kun johdon siirtokykyä on vahvistettava. Hankkeiden aikataulutuksessa huomioidaan resurssien riittävyys ja keskeytysmahdollisuudet.

Hikiä – Forssa 400+110 kV voimajohto Voimajohdon pituus on 78 km 2 km osuus Riihimäellä toteutetaan 110 kV kaksoisjohtorakenteena. Maankäytön tehostamiseksi pylväät ovat 400 ja 110 kV yhteisrakenteisia, peltoalueilla käytetään pääsääntöisesti uutta peltopylväsrakennetta. Voimajohto rakennetaan pääosin purettavan Rautarouvan paikalle. Riihimäellä johto sijoittuu uudelle reitille (n. 9 km) ja vanha johto puretaan. kierrosta aiheutuva lisäpituus n. 2,5 km uusitaan puretaan

Nykyinen ja korvaava pylväsrakenne Rautarouva, 110 kV kaksoisjohto Harustettu 400+110 kV yhteispylväsjohto Peltopylväs, 400+110 kV yhteispylväsjohto

Rakentaminen Voimajohdon rakennesuunnittelu Rakennnustyö Maanomistajille kirjallinen tiedote hankkeesta ennen rakentamisen aloitusta ja rakentamisen valmistuttua Urakoitsijan edustaja sopii käytettävistä kulkureiteistä maanomistajien kanssa Puustonpoisto tehdään vain alueilla, joissa on uutta johtoreittiä tai johtoalue muuttuu

Rakentaminen Rakennustyö työvaiheet: perustustyöt, pylväskasaus, purkutyö, pylväspystytys, johdinveto, johdinvarusteasennus, viimeistely. rakennustöissä pyritään välttämään vahinkojen aiheuttamista. Vahinkoja voi kuitenkin aiheutua ojille, tiealueille, pelloille, puustolle jne. urakoitsijan tulee korjata tai korvata johdon rakennustöistä aiheutuneet vahingot mahdollisesti syntyneet vahingot pyydämme viiveettä ilmoittamaan urakoitsijalle → urakoitsija paikalla, mahdollisuus aloittaa korjaustyöt pian muilta osin korjaustyöt suoritetaan pääsääntöisesti viimeistelytöiden yhteydessä

Alustava aikataulu Rakentaminen Tammikuu 2014 – Huhtikuu 2016 Voimajohdon vaiheittainen rakentaminen Alustava rakentamissuunta: Forssa → Hikiä Voimajohto-osa otetaan käyttöön vaiheittain johto-osan valmistumisen jälkeen = jännitteellinen voimajohto Voimajohtoprojekti valmis 31.03.2016

Alustava aikataulu Rakentaminen Tammikuu 2014 – Maaliskuu 2016 Forssan SA – Porras 01/2014 – 04/2015 Porras – Vojakkala 05/2014 – 05/2015 Vojakkala – Leppäniemi 09/2014 – 08/2015 Leppäniemi – Matinsuo 11/2014 – 11/2015 Matinsuo – Honkalanmäki – Vienola 06/2015 – 02/2016 Honkalanmäki – Keippi 03/2015 – 11/2015 Keippi – Hikiän SA 09/2015 – 03/2016

Yhteyshenkilöt Projektipäällikkö Hannu Kuikka puh Yhteyshenkilöt Projektipäällikkö Hannu Kuikka puh. 030 395 5216, etunimi.sukunimi@fingrid.fi Paikallisvalvoja Ossi Muuronen puh. 030 395 5352, etunimi.sukunimi@fingrid.fi Maankäyttöasiat: Erikoisasiantuntija Mikko Kuoppala puh. 030 395 5220, etunimi.sukunimi@fingrid.fi Yleistä tietoa voimajohdoista: www.fingrid.fi -> Verkkohankkeet 31.3.2011

Voimajohtoihin liittyvät käsitteet Voimajohto käsittää teknisen rakenteen lisäksi voimajohdon maa-alueen eli ns. johtoalueen Johtoalue on alue, johon Fingrid on lunastanut rajoitetun käyttöoikeuden (käyttöoikeuden supistus). Käyttöoikeus antaa Fingridille oikeuden voimajohtorakenteen pitämiseen johtoalueella ja samalla se asettaa maanomistajille rajoituksia johtoalueen maa-alueen vapaalle käytölle. Johtoalue sisältää johtoaukean ja sen molemminpuoliset reunavyöhykkeet. Puiden kasvukorkeus on reunavyöhykkeillä rajoitettu, jotta puut eivät mahdollisesti kaatu-essaan ulotu voimajohtoon. Voimajohtoalueen leveys vaihtelee voimajohdon raken-teesta ja jännitetasosta riippuen, kuten myös rakentamista rajoittavan rakennusrajoitusalueen leveys. Rakennusrajoitusalue on lunastusluvassa määritettyjen rakennusrajojen välinen alue, johon ei saa rakentaa rakennuksia. Myös erilaisten rakenteiden sijoittaminen raken-nusrajoitusalueelle edellyttää voimajohdon omistajan lupaa. Rakennusrajoitusalue